Haistellen ja maistellen

Sitruunamelissa voi auttaa nukahtamisessa, mutta luennoilla se ei nukuta.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Tuija Hyttinen

Lähes kaikki farmasian opiskelijat suorittavat loppukesästä Kasvirohdokset ja ravintolisät -opintojakson, vaikka se on valinnainen. Kurssin vetäjän, yliopistotutkija Maija Lahtela-Kakkosen mukaan opiskelijat ovat huomanneet, että tieto on työssä tarpeen.

– Apteekkien itsehoito-osastoilla myydään paljon ravintolisiä, joista pitää pystyä antamaan oikeaa tietoa. Kasveista saadaan myös oikeita lääkeaineita sairauksien, kuten syövän ja malarian hoitoon.

Palautteen perusteella kurssin vetonaulana ovat rohdoskasvit, joita opiskelijat pääsevät haistelemaan ja maistelemaan.

– Kymmeniä kasveja ja niiden vaikuttavia aineita on puuduttavaa opetella ilman mitään konkretiaa. Aikaisemmin kävimme yliopiston puutarhalla tutustumassa kasveihin, mutta kun puutarha suljettiin, piti keksiä jotakin muuta. Tuumasin, että voinhan kasvattaa niitä itse.

Lahtela-Kakkonen (yläkuvassa) on tuonut luennoille jo useana vuonna oman pihan satoa, muun muassa mäkikuismaa, rohtovirmajuurta, salviaa, minttua, kamomillaa ja punahattua – siemenestä asti itse kasvatettuja. Tänä kesänä osa kasvaa yliopiston pihassa uusissa kampusviljelylaatikoissa.  

Kun luennon aiheena on vaikkapa rauhoittavissa rohdosvalmisteissa käytetty sitruunamelissa, Lahtela-Kakkonen jakaa sitä ison pehkon opiskelijoille.

– Tarjoan sitten heille tietovirtaa samalla, kun he käsittelevät kasvia. Sitruunamelissasta vaikuttavan aineen, limoneenin, voi haistaa ja maistaa.  

– Perehdymme myös rohdostuotteiden valmistukseen. Valmistamme pomeranssin kuoresta tinktuuran, jota käytetään vaikkapa yskänlääkkeessä. Toiminnallisista hetkistä asiat jäävät paremmin mieleen kuin pelkästä kuuntelusta.

Kurssilla käydään läpi 60 kasvin vaikuttavat aineet, käyttötavat, tunnetut vaikutukset ja turvallisuus. Samaa ainetta voi olla eri pitoisuuksina sekä lääkkeissä että ravintolisissä. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, joten niitä ei valvota lääkkeiden tavoin. Ravintolisiä ei saa mainostaa terveysväitteillä, kuten että ne ehkäisevät tai hoitavat sairauksia.   

– Harhaanjohtavaa mainontaa on paljon. Useimpien ravintolisien vaikutuksista ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, vaan käyttö perustuu perinteisiin ja uskomuksiin. Joitakin valmisteita on vedetty markkinoilta, koska ne ovat aiheuttaneet maksavaurioita tai sisältäneet ainesosia, joiden turvallisuutta elintarvikkeissa ei ole arvioitu. Osalla, kuten mäkikuisma-, neidonhiuspuu- ja gingseng-valmisteilla on vaarallisiakin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Lahtela-Kakkonen on kartoittanut opiskelijoiden käsityksiä ravintolisistä ja havainnut, että kurssi kasvattaa kriittisyyttä. Monet pohtivat myös ravintolisien myynnin eettisyyttä.

– Jokainen saa popsia, mitä haluaa, mutta apteekkihenkilökunnan vastuulla on kertoa, mitä ravintolisistä oikeasti tiedetään, ja varmistaa, etteivät ne haittaa asiakkaan lääkitystä.

Ravintolisien valikoimasta löytyy Lahtela-Kakkosen mukaan kyllä hyödyllisiäkin, kuten D-vitamiini-, probiootti- ja omega 3-valmisteet sekä pihka haavanhoitoaineena.

– Monista kasveista kannattaa kuitenkin nauttia enemmän ruuan kanssa kuin ravintolisinä.