Flipparit – opetuksen muutosagentit

Saima 1/2016

Itä-Suomen yliopisto uudistaa oppimisympäristöjään pedagogia edellä.

Tammikuussa käynnistyneessä pilottiprojektissa jalkautetaan käänteisiä opetusmenetelmiä laajasti eri yksiköihin ja oppiaineisiin. Pilottiin osallistuu kaikkiaan 43 opettajaa, jotka saavat irrottaa opetuksen kehittämiselle aikaa muista töistä. Lisäksi he saavat kehittämistyöhön yksilöllistä pedagogista ja teknistä tukea.

– Yliopistot pyrkivät nyt kasvattamaan vetovoimaansa uudistamalla kilvan oppimisympäristöjään. Hienot tilat ja laitteet eivät kuitenkaan sinänsä mullista oppimista. Muutoksen tulee lähteä opetuksen kehittämisestä, jota fyysinen oppimisympäristö palvelee, sanoo oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen (yläkuvassa), joka aloitti uudessa tehtävässään ja samalla pilotin vetäjänä vuoden alussa.

Flipped classroom- eli käänteisessä opetuksessa perinteinen luentopainotteinen opetus käännetään päälaelleen. Opiskelijat opiskelevat kurssin tietoaineksen ensin omatoimisesti, minkä jälkeen opettajan pitämillä tunneilla on aikaa ratkoa ryhmissä ongelmia sekä analysoida ja soveltaa opittua tietoa.

– Opiskelijat voivat käydä katsomassa luennot verkosta missä ja milloin heille sopii. Opettaja puolestaan voi käyttää opetusajan tiedonsiirron sijaan korkeamman oppimisen tukemiseen.

Sovelletun fysiikan laitoksen lehtorina Saarelainen on tuonut käänteistä mallia opetukseen jo kahdeksan vuoden ajan. Paluuta entiseen ei hänen mukaansa ole, tuloksetkin puhuvat puolestaan.

– Sähköopin kurssin läpäisy kasvoi 20 prosentista 90 prosenttiin, kun otin nämä menetelmät käyttöön. Niistä on innostuttu laitoksella laajemminkin.

Suomen yliopistokiinteistöjen tuella laitoksen tiloja on sittemmin uudistettu tukemaan opiskelijakeskeistä oppimista, ryhmätyöskentelyä ja itseopiskelua perinteisen luento-opetuksen sijaan.

Meneillään olevassa pilotissa opettajat saavat yksilöllistä tukea valitsemansa kurssin uudistamiseen: oppimisen solmukohtien tunnistamisesta aina verkkoluentojen toteutukseen ja aktivoivaan lähiopetukseen. Pilottiopettajien eli flipparien verkosto tarjoaa vertaistukea ja toimii opetuksen muutosagenttina läpi yliopiston. Pilotista myös tehdään kasvatustieteellistä tutkimusta.

– On hienoa, että oppimisympäristöjen kehittäminen on nostettu yhdeksi yliopiston strategisista tavoitteista, toteaa yliopistonlehtori, dosentti Sanna Pasonen-Seppänen biolääketieteen yksiköstä.

Hän aikoo pilotin aikana uudistaa histologian kurssin, jolle osallistuu lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen opiskelijoita.

– Harjoitustyöt tehdään vastedes uudessa virtuaalimikroskopian oppimisympäristössä. Kun opiskelijat ovat ennen tarkastelleet eri kudosnäytteitä omilta mikroskoopeiltaan, nyt he tutkivat virtuaalimuotoon skannattuja kudosnäytteitä tableteiltaan ja luokan kosketusnäytöiltä pienryhmissä. Tavoitteeni onkin siirtyä harjoitustöissä opettajavetoisesta opetuksesta vuorovaikutusta lisäävään yhteistoiminnalliseen ryhmäopetukseen.

– Lisäksi muutan osan luennoista myöhemmin videoluennoiksi. Siinä yhteydessä on mietittävä entistä tarkemmin, mikä on kurssin keskeistä ydinainesta.

Yliopisto-opettaja Sinikka Kettunen Kielikeskuksesta suunnittelee soveltavansa käänteistä opetusta oikeustieteiden opiskelijoille suunnattuun ruotsin syventävään kurssiin.

– Yhtenä tavoitteena on tuottaa opetusklippejä verkkoon, sillä etäopetukselle on selkeä tarve.

– Opiskelijat pitävät tylsinä perinteisiä luentoja. Passiivisesti vastanotettu tieto ei pysy päässä eikä syvennä ymmärrystä. Opetuksen pitää tukea tiedon prosessointia ja ahaa-elämyksiä, jotka jäävät mieleen, pohtii yliopistotutkija Lasse Heikkinen sovelletun fysiikan laitokselta.

Hän aloittaa ”flippaamisen” modernin fysiikan kurssista, mutta opiskelijat ovat toivoneet vastaavaa jo muillekin kursseille.

– Aion tehdä kahdella kampuksella pyörivästä kurssistani tehokkaamman, joustavamman ja ennen kaikkea pedagogisesti mielekkäämmän sekä itselleni että opiskelijoille, suunnittelee yliopistonlehtori Helena Kantanen, joka opettaa markkinointia, viestintää ja muutoksen johtamista kauppatieteiden laitoksella.

– Opiskelijat toivovat uuden teknologian tehokkaampaa hyödyntämistä ja enemmän variaatiota suoritustapoihin. Luokkaopetus on silti edelleen arvossaan, kunhan se ei ole pelkkää kuuntelua, vaan myös yhteistä keskustelua ja pohdintaa. Sekään ei ole haitaksi, jos luennoilla on joskus hauskaa.

Flipped classroom -pilotti 2016-2017

  • Mukana 43 opettajaa 25 yksiköstä
  • Pilottiopettaja saa käyttää 8 viikkoa kurssinsa ”flippaamiseen”
  • Yksilöllistä ohjausta pilotin vetäjältä
  • Räätälöity pedagoginen ja tekninen tuki tietotekniikka- sekä opinto- ja opetuspalveluilta
  • Pilottiopettajien verkosto tarjoaa vertaistukea ja levittää mallia yliopistossa
  • Pilotista tehdään kasvatustieteellistä tutkimusta

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Raija Törrönen ja Varpu Heiskanen