Itä-Suomen Biopankin toiminta käyntiin

Saima 2/2016

Sairaalassa asioivilta aletaan näytteenoton yhteydessä tiedustella, saako näytteen tallettaa myös biopankkiin. Lupa kannattaa antaa, sillä biopankin avulla moniin sairauksiin voi löytyä uusia hoitoja.

Itä-Suomen Biopankki on käynnistämässä toimintaansa. Biopankkiin kerätään ihmisperäisiä näytteitä tavallisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä, ja sinne siirretään myös aiemmin koottuja näytekokoelmia. Näytekeräys alkaa ensin pilottiluontoisesti muutamalla Kuopion yliopistollisen sairaalan klinikalla, sen jälkeen muualla KYSissä sekä Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloissa.

Vielä tilapäisissä tiloissa KYSissä toimiva Itä-Suomen Biopankki on yksi Suomeen viime vuosina perustetuista biopankeista, joiden tehtävä on kerätä ja säilyttää ihmisperäisiä näytteitä terveyteen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä varten. Erona perinteiseen tutkimusnäytteiden keruuseen on se, ettei niitä kerätä vain tiettyyn tutkimushankkeeseen, vaan myös tuleviin tutkimustarpeisiin lukuisten tutkimusryhmien käyttöön. Tarkoin säädeltyä toimintaa ohjaa biopankkilaki.

– Laajat, yhdenmukaisin menetelmin kootut näytekokoelmat ovat satsaus tulevaisuuteen, Itä-Suomen Biopankin johtaja, professori Veli-Matti Kosma toteaa.

Biopankkiin kerättävät näytteet voivat olla mitä tahansa biologisia näytteitä, kuten veri-, virtsa-, sylki-, kudos-, solu- ja DNA-näytteitä. Tärkeää on, että niihin yhdistetään niistä jo tehtyjen analyysien tiedot sekä potilaan terveys- ja hoitotietoja, mikä nopeuttaa huomattavasti tutkijoiden työtä.

Suuret väestöpohjaiset aineistot auttavat esimerkiksi selvittämään lääkeaineiden vaikutuksia ja perimän merkitystä sairauksissa sekä kehittämään sairauksien ehkäisyä ja entistä yksilöllisempää hoitoa. 

– Näytteet tietoineen koodataan nimettömiksi, joten näytteenantajan henkilöllisyys ei paljastu tutkijoille, tutkimuspäällikkö, apulaisprofessori Arto Mannermaa tähdentää. 

Biopankkiin talletettu näyte kasvaa myös korkoa, sillä tutkimuksen päätyttyä näytekohtaiset tutkimustulokset liitetään näytteen tietoihin biopankissa, missä ne ovat käytettävissä uusiin tutkimuksiin. 

Biopankkiin kerätään näytteet yleensä samalla, kun niitä muutenkin otetaan hoitojen ja taudinmääritysten yhteydessä. Antajalle ei koidu muuta ylimääräistä vaivaa kuin kirjallisen suostumuksen antaminen.

– Näytteen luovuttaminen biopankkiin perustuu vapaaehtoisuuteen. Siitä voi myös kieltäytyä tai perua suostumuksen jälkikäteen, koordinaattori, FT Hanna Tuhkanen kertoo.   

Uusien näytteiden lisäksi biopankkiin siirretään aikaisemmin kerättyjä aineistoja. Mittava pesämuna ovat KYSin kliinisen patologian osaston 250 000 syöpä- ja muuta näytettä. Useiden muidenkin aineistojen siirrosta neuvotellaan, mutta joillekin tutkimusryhmille kynnystä nostaa se, että aineistojen mukana niiden omistajuus siirtyy biopankille.

– Biopankki voisi ehkä myös vuokrata tutkimusryhmille näytesäilytystilaa. Se olisi yksi tapa tukea tutkimusta, vaikka näytteet eivät tulisikaan laajempaan käyttöön, Mannermaa sanoo.

Suuri ponnistus Itä-Suomen Biopankille ja muillekin biopankeille on tietoteknisten ratkaisujen rakentaminen aineistojen, suostumusten ja käyttölupien hallintaan. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, biopankit tekevät yhteistyötä. Selvitettävänä on myös yhdistyminen yhdeksi suomalaiseksi biopankiksi, joka olisi erityisesti kansainväliselle lääketeollisuudelle kiinnostava kumppani.

Itä-Suomen Biopankin aineistot kiinnostavat jo lähtökuopissa sekä akateemisia tutkijoita että lääketeollisuutta. Yhtenä valttina on alueen yhtenäinen väestöpohja, joka antaa hyvät mahdollisuudet tutkia muun muassa sairauksien genetiikkaa.

Koska biopankkien toiminta on vielä alussa, toiminnan kustannuksia ja palvelujen hintatasoa vasta määritellään.

– Toiminnan täytyy olla kannattavaa, mutta tärkeintä on, että aineistoja päästään käyttämään korkeatasoisessa tutkimuksessa, jonka tuloksia voidaan soveltaa potilaan hyväksi, Kosma toteaa.

Itä-Suomen Biopankin omistavat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Itä-Suomen yliopisto. Biopankki on saanut myös Suomen Akatemialta rahoitusta patologian kudosnäytteiden digitointiin ja kudosmikrosiruteknologian käyttöönottoon. Biopankissa on seitsemän työntekijää.

Näyte voi olla mukana monissa tutkimuksissa

  • Onko näytteen antamisesta biopankkiin minulle hyötyä? Ei suoranaisesti ainakaan heti, mutta biopankin näytekokoelmien avulla sairauksista saadaan enemmän tietoa ja hoitoja voidaan kehittää. 
  • Saanko tietää, mitä näytteestäni on tutkittu? Jos haluat. Voit pyytää tietoja näytteesi ja tietojesi käytöstä. Suostumuksellasi sinulle ilmoitetaan, jos näytteen perusteella havaitaan esimerkiksi merkittävä ehkäistävissä olevan sairauden riski tai sairaus, johon on tehokas hoito. 
  • Voiko samaa näytettä käyttää useisiin tutkimuksiin? Kyllä. Näyte voidaan jakaa osiin, jotka luovutetaan eri tutkimuksiin. Näytteet säilyvät käyttökelpoisina nestetypessä vuosikymmeniä. Digitoituja näytteitä ja sähköisiä tietoja voidaan käyttää lukuisissa tutkimuksissa. 
  • Saavatko viranomaiset, työnantaja tai vakuutusyhtiö tietojani biopankista? Eivät saa. Biopankin aineistoja käytetään vain tutkimukseen.
  • www.ita-suomenbiopankki.fi

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Pasi Miettinen ja Raija Törrönen