Biopankkien liiketoiminta hakee muotoaan

Biopankkien kaupallinen hyödyntäminen vaatii joustavia organisaatio- ja liiketoimintamalleja, sanoo innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki.

Teksti Risto Löf Kuva Tuija Hyttinen

Suomalaisten biopankkien valtava tietomassa kiinnostaa kansainvälisiä lääkeyrityksiä, ja biopankit tarvitsevat vastaavasti tuloja oman toimintansa kehittämiseen.

– Biopankeilla ja yrityksillä on yhteinen tavoite eli edistää terveydenhuollon kehitystä ja ihmisten hyvinvointia. Suomen biopankkien erikoisuus on monipuolinen tietojen kerääminen ihmisistä. Sitä isot lääkeyhtiöt tarvitsevat uusien lääkkeiden kehittämiseen, sanoo innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki.

Lehtimäki kuuluu Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ryhmään, joka selvitti Auria-biopankin kaupallista hyödyntämistä brittiläisen The Case Centren viime vuonna palkitsemassa artikkelissa.

Turussa vuonna 2012 perustettu Auria on maamme ensimmäinen kliininen biopankki ja edelläkävijä tiedon kaupallisessa hyödyntämisessä. Aurian tutkimushankkeista yli kolmannes kytkeytyy yksityisiin toimijoihin, ja biopankin vuosikuluista jo puolet odotetaan tulevan yhteistyöstä yritysten kanssa.

– Kaupallisen yhteistyön avulla biopankkien tieto saadaan leviämään yhteiskunnallisesti hyödylliseksi toiminnaksi. Kaupallinen toiminta tuo dynamiikka kehitystyöhön ja luo uudenlaista innovatiivista liiketoimintaa.

Toisaalta Lehtimäki tunnistaa, että biopankkeihin liitetty yksilöllistetty lääketiede on vahvasti odotusten taloutta.

– Osittain mukana on retoriikkaa, jolla luodaan liiketoimintapotentiaalia ja investointihalukkuutta. Potentiaaliahan on ihan valtavasti, mutta luulen, että muutos kohti yksilöllistettyä lääketiedettä tapahtuu vähitellen.

Tärkeä askel biopankkien kaupallisessa hyödyntämisessä on Lehtimäen mukaan strategisten kumppanuuksien luominen biopankkien ja yrityssektorin kesken.

– Strateginen kumppanuus merkitsee pitkäjänteistä yhteistyötä. Jos sopimukset ovat lyhyitä, biopankki on vain tarkoin rajatun tiedon toimittaja yrityksille eikä pääse mukaan kehitystyöhön. Pitkäjänteisessä yhteistyössä osaaminen ei jää vain isoille yrityksille vaan karttuu myös biopankissa.

Biopankkien on kehitettävä liiketoimintatapojaan, jotta yritysyhteistyö on sujuvaa. Yhtenä vaihtoehtona Lehtimäki pitää osuuskuntamuotoista yhtiötä, jossa osakkaina olisivat esimerkiksi sairaanhoitopiiri, suomalaiset biopankit, kaupunki ja pääomasijoittajatkin.

– Tällä hetkellä biopankeissa on mukana isoja institutionaalisia toimijoita, mikä tekee päätöksenteosta hidasta. Hitaassa etenemisessä on etunsa, mutta yritysyhteistyössä pitäisi kyetä harkittuun mutta nopeampaa päätöksentekoon, Lehtimäki sanoo.

Kansainvälinen palkinto biopankkiartikkelista

  • Itä-Suomen yliopiston professorien Hanna Lehtimäen, Päivi Erikssonin ja Ilpo Helénin, yliopistonlehtorin Tero Montosen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Karoliina Snellin yhteisartikkeli Auria-biopankin kaupallisesta hyödyntämisestä sai brittiläisen The Case Centren parhaan casen palkinnon.
  • Palkinto luovutettiin kirjoittajille International Conference on Management Cases -konferenssissa Intiassa viime joulukuussa.
  • Biopankkitutkimus tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Good(s) for Health -hanketta.
Juttu on julkaistu Saima-lehdessä 2/2017