Rapurutto täpläravussa

Alkuperäinen oletus täpläravun erinomaisesta rapuruton vastustuskyvystä on osoitettu vääräksi. Luonnonkannoista tehdyt havainnot on laboratoriokokein vahvistettu ja täplärapua pidetään nykyisin erityisesti Pohjolan oloissa herkkänä saamaan rapuruttotartunnan ja kuolemaan saamaansa tartuntaan.

Itä-Suomen yliopiston uusissa tutkimuksissa on vahvistunut, että täplärapu voi kuolla saatuaan runsaan annoksen Suomessa yleisesti esiintyviä rapuruton tyyppejä, PsI- ja As-tyyppiä. Laboratoriokokeessa osoitettiin kummankin edellä mainitun rapuruttotyypin tappavan täplärapuja samaan tapaan, tosin suurella annoksella taudinaiheuttajan itiöitä. Itiöannos on mahdollinen rapuruttoepidemian tehovaiheessa.

Täplärapu ei ole rapurutolle immuuni ja voi kuolla rapuruttoon.

Pohjoismaisissa täplärapukannoissa on havaittu kannanvaihteluja ja kannan romahduksia, havaintoja on tehty sekä Suomesta että Ruotsista. Hämeen alueella on todettu ainakin 30 täplärapukannan heikentyneen tai romahtaneen kuluneen 10 vuoden aikana siten, että saalismäärä on tippunut alle yhteen rapuun mertaa kohti yhden vuorokauden aikana. Täplärapukannat ovat romahtaneet sekä pienillä että isoilla järvillä.

Älä siirrä täplärapuja uusiin vesiin: täpläravun istutukset on kielletty vieraslajeja koskevassa suomalaisessa ja eurooppalaisessa säännöstössä.

Tutkimusten mukaan on mahdollista, että eri rapuruttokannat, siis eri vesien rapurutot, voivat päästyään tekemisiin toistensa kanssa muodostaa entistä vaarallisempia rapuruttokantoja. Tämä voi olla yhtenä syynä täplärapujen herkistymiseen rapurutolle Pohjolan oloissa. Myös ilmasto-olot ja täplärapukannan muuntuminen eurooppalaisissa oloissa on voinut herkistää täplärapuja.

Tämä täpläravun herkkyys rapurutolle sotkee merkittävästi suomalaisen raputalouden tilannetta ja kannustaa harkitsemaan huolella täplärapujen siirtämistä uusiin vesiin. Täpläravun menestyminen suomalaisissa vesissä ei ole itsestäänselvyys.