Rapurutto

Rapurutto teki ensimmäiset tuhonsa Suomessa Saimaan alueella 1893, hävitettyään sitä ennen keskieurooppalaiset rapukannat matkallaan kohti Pohjolaa. Rapuruton leviämistä nopeutti vilkas eurooppalainen rapukauppa ja täydellinen epäselvyys siitä, mikä aiheutti rapujen massakuolemat. Kesti 1900-luvun puolen välin kieppeille ennenkuin raputuhojen aiheuttaja saatiin tunnistettua oomykeetiksi, sienen kaltaiseksi eliöksi, joka leviää itiöinä.

Sittemmin tuotiin alunperin vahingossa Eurooppaan rantautuneen As-tyypin rapuruton lisäksi puolen tusinaa uutta rapuruttotyyppiä, joiden isäntinä ovat Pohjois-Amerikasta Eurooppaan kotiutetut ravut. Nämä tuoreemmat rapurutot ovat ilmeisesti As-tyyppiä pahempia tappajia, joten niiden kotiuttaminen oli erittäin suuri virhe.

Rapuruton aiheuttamat vahingot suomalaiselle raputaloudelle ovat muutaman miljardin euron luokkaa, kun arvion pohjana käytetään 100 vuoden aikaa, jokiravun hintana 1,50 euroa ja jokirapusaaliin vähenemänä 10 - 15,000,000 rapua vuosittain. Tämä on ravustajien menettämä tulo. Raputalouden kokonaismenetys on jopa 50 miljardia euroa, kun otetaan huomioon kerrannaisvaikutukset.

Rapurutto vaikuttaa myös suomalaiseen vesiluontoon. Jokiravun häviäminen vesistöstä muuttaa nopeasti pohjan laatua, kun rapumassa ei ole hyödyntämässä pohjaan vajoavaa eloperäistä materiaalia. Myös vesiekosysteemin luonne muuttuu, kun isoin pohjaeläinmassa poistuu ja ravinteiden kierto muuttuu, samoin ravinto- ja tilakilpailu.

Rapurutto hävittää jokiravut, tämä on tilanne pelkistettynä. On myös sinusta ja minusta kiinni, miten ruusuinen on jokiravun tulevaisuus. Parempi olla huolellinen ja välttää rapuruton levittämistä.