Medialukutaitokurssin toteutuspolku

 

Suunnittelu ja yhteissuunnittelu

Medialukutaitokurssin suunnittelu kesti noin vuoden verran. Suunnittelusta kertyi paljon dokumentoitua taustakeskustelua, muistioita ja suunnitelmia kurssin toteutukseen liittyen. Lisäksi järjestettiin verkkopalavereita ja muutamia yhteistyötapaamisia.

Yhteissuunnittelukerrat toteutettiin 3.12.2018 ja 7.1.2019. Mukana oli edustajia Kallion kulttuuriverkostosta, Helka Ry:stä, Helsingin Työväenopistolta, Kansanvalistusseuralta ja Opinsauna-hankkeesta. Tapaamisissa esiteltiin lyhyesti Opinsauna-hanke ja medialukutaitokurssin alustavat suunnitelmat, mutta haluttiin ensisijaisesti kuulla paikkakuntalaisten omia näkökulmia, tarpeita ja ideoita. Lisäksi hahmoteltiin kurssitoteutusta, aikataulua ja teemaa sekä kurssin ja luentokertojen nimiä. Pohdittiin myös kurssin markkinointia ja kohderyhmän tavoittelua sekä listattiin mahdollisia yhteistyötahoja. Mietittiin, mikä olisi sopiva osallistujamäärä työpajoihin, tarkennettiin kurssikuvausta ja ilmoittautumiskäytäntöjä. Lisäksi pohdittiin kurssin käytännön hyötyjä.

 

Toteuttajat

Päävastuutahona toimi Kansanvalistusseura, Helsingin Työväenopisto antoi tilat ja fasilitaattorin työaikaa. Opinsauna-hankkeen projektikoordinaattori - ja johtaja osallistuivat suunnitteluun ja yliopiston palveluoppija arvioi suunnitteluvaihetta.

 

Kurssitoteutus

Kurssi toteutui kolmen kerran luento- ja työpajasarjana maaliskuussa. Jokainen luento kesti 45 minuuttia. Luennoille osallistui yhteensä 98 kuulijaa. Luennoitsijat ja luennon teemat vaihtelivat kerroittain.

to 7.3.2019 klo 17.30: Miten ymmärrämme maailmaa uutisten kautta?
Luennoitsijana politiikan tutkija, tutkijatohtori Johanna Vuorelma

to 14.3.2019 klo 17.30: Kenen ääni mediassa kuuluu?
Luennoitsijana toimittaja Satu Vasantola

to 21.3.2019 klo 17.30: Missä kansalaisen ääni?
Luennoitsijana viestinnän tutkijatohtori Taneli Heikka

Luentojen jälkeen jatkettiin työpajoissa 1,5 tunnin ajan. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 32 ohjaajat mukaan lukien. Työpajoissa hyödynnettiin Erätauko-menetelmää, jolloin keskustelussa ei pyritä mihinkään tiettyyn lopputulokseen. Keskustelijat voivat avoimesti jakaa ajatuksiaan ja ristiriitoja. Työpajan aiheisiin virittäydyttiin luentoihin pohjautuvan alkukysymyksen kautta. Toisella ja kolmannella kerralla työpajojen yhteyteen otettiin kahvitarjoilu, koska kokonaisuus oli pitkä ja intensiivinen.