Työoikeus

Työoikeus on oikeudenala, joka sijoittuu perinteisessä oikeudenalaluokituksessa yksityisoikeuteen; työsopimus ja työehtosopimus ankkuroituvat sopimusoikeuteen. Työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa sopimusvapautta kuitenkin rajoitetaan heikomman osapuolen, työntekijän, suojelemiseksi. Julkinen intressi työsuhteen sääntelyssä ilmenee pakottavana lainsäädäntönä ja työmarkkinajärjestelmän toimivuutta ylläpitävinä järjestelyinä. Julkinen valta avustaa työmarkkinoiden eturistiriitojen ja oikeusriitojen ratkaisuissa ja valvoo syrjintälainsäädännön ja työturvallisuuslainsäädännön noudattamista.

Työelämä on laajalti säännelty ja jatkuvasti elävä oikeudenala. Sääntelyä päivitetään sekä kansainvälistä ja kansallista normistoa antamalla että oikeusriitoja ratkaisemalla. Työoikeus on käytännöllisesti katsoen koko aikuisväestöä koskettava oikeudenala, jonka kanssa joudumme tekemisiin kaikissa työelämän rooleissa: palkansaajina, yrittäjinä, esimiehinä, luottamusmiehinä ja työmarkkinajuristeina. Työoikeus koskettaa ja kiinnostaa meitä kaikkia.

Itä-Suomen yliopistossa työoikeuden opetus rakentuu pääsääntöisesti 5 opintopisteen kokonaisuuksista. Opintojaksoista on mahdollista koostaa myös 25 opintopisteen laajuinen työ- ja virkamiesoikeuden sivuainekokonaisuus. Tällainen kokonaisuus voidaan merkitä näkyviin tutkintotodistukseen osoituksena työoikeudellisesta osaamisesta. Tähän kokonaisuuteen soveltuvia opintojaksoja työ- ja virkamiesoikeuden kurssien lisäksi ovat esimerkiksi sopimusoikeuden kurssit sekä henkilöverotukseen ja toimeentuloturvaan liittyvät opintojaksot. Työoikeuden kysymyksillä on läheiset yhteydet muun ohella sairaus- ja työeläkevakuutusjärjestelmään.

Opintojaksot

Työoikeuden opintojakso (5 op) on pakollinen opintojakso ON -tutkintoa, siviilioikeuden perusopintoja tai työ- ja virkamiesoikeuden opintokokonaisuutta suorittaville. Jaksolla käsitellään työsopimusoikeuden sekä työehtosopimusoikeuden peruskysymyksiä; työsopimuksen laatimista ja päättämistä sekä työsuhteen ehtojen määräytymistä. Sen sijaan useat työoikeuden erityiskysymykset, kuten tasa-arvo-, työsuojelu-, työaika- ja yhteistoimintakysymykset sekä yksityisyyden suoja työelämässä, kuuluvat työoikeuden jatkokurssin (7 op) alaan. Nämä teemat koskevat myös virkasuhdetta, joten työoikeuden jatkokurssi on oikeastaan työ- ja virkamiesoikeuden jatkokurssi. Virkamiesoikeuden opintojakso (5 op) sijoittuu oikeudenalajaottelussa hallinto-oikeuden piiriin, mutta virkamiesten ja viranhaltijoiden oikeusasemassa on runsaasti yhtäläisyyksiä työsuhteen kanssa, joten se sopii monilta peruskysymyksiltään myös työoikeuden yhteyteen. EU Employment Law (5 op) opintojakso koostuu Euroopan unionin työoikeudesta. EU on antanut useita direktiivejä työoikeuden (sosiaalioikeuden) alaan ja erityisesti syrjintäkieltoihin liittyen. Tällä englanninkielisellä opintojaksolla opiskelijat voivat paneutua tarkemmin yhteen valitsemaansa EU-työoikeudelliseen kysymykseen, sillä kurssin voi suorittaa tenttimisen sijaan myös esseesuorituksena.  

Työ- ja virkamiesoikeuden opintojaksojen opetus toteutetaan niin, että osa luentoihin varatusta ajasta käytetään harjoitustehtävien tekemiseen luentosalissa tai luentoja täydennetään kotitehtävillä. Luentojen ja niitä täydentävien harjoitusten tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat työoikeuden perusteisiin ja työoikeudelliseen ongelmanratkaisuun. Työoikeuden tuutorina keväällä ja syksyllä 2015 toimii HTM Mari Ojalammi (mari.ojalammi@uef.fi).

Palvelussuhdeoikeuden tutkimusryhmä

Palvelussuhdeoikeuden tutkimusryhmään kuuluvat professori Tarmo Miettinen, yliopistonlehtori Ulla Väätänen sekä FM, HTM, OTT Birgitta Lundström, YTM, HTM Anne Korhonen, KM, HTM Mari Lyyra, HTM Maria Mustajärvi, HTM Maria Ovaska sekä HTM Mari Ojalammi.

Palvelussuhdeoikeudelliset tutkimushankkeet liittyvät yleiseen työoikeuteen ja virkamiesoikeuteen. Tutkimusryhmän erityinen mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut syrjintään ja häirintään työelämässä. Tämä vuosiin 2008–2011 ajoittunut hanke oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa WORK-tutkimusohjelmaa ja professori Pentti Arajärven koordinoimaa laajempaa tutkimuskonsortiota, jossa keskityttiin syrjäytymisen oikeudellisten pidäkkeiden arviointiin. Konsortion neljä artikkelikokoelmaa ovat ilmestyneet Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja -sarjassa tai sen edeltäjässä.

Aiemmin tutkimusryhmä on osallistunut muun ohella pienten työnantajien työoikeudellisten ongelmien selvittämiseen (Tarmo Miettinen – Anssi Keinänen – Miia Laukkanen: Pientyönantajan työoikeudelliset ongelmat ja neuvontapalvelut. Työpoliittinen tutkimus 306/2006), yhdenvertaisuuslain toimivuuden tutkimiseen (Birgitta Lundström – Tarmo Miettinen – Anssi Keinänen – Jenni Airaksinen – Anne Korhonen: Yhdenvertaisuuslain toimivuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 11/2008) sekä uuden yhteistoimintalain vaikutusten arviointitutkimukseen (Johanna Eklund – Tarmo Miettinen – Anssi Keinänen – Ulla Väätänen: Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä.  Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2010).                                                                                         

Ajankohtainen tutkimustyö

Birgitta Lundströmin väitöstutkimus (Häirintä työelämässä. Työsyrjintädirektiivin kieltämä häirintä ja häirintäkiellon täytäntöönpano, Joensuu 2015) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa keväällä 2015. Anne Korhosen tutkimustyö on kohdistunut yhdenvertaisuuteen epätyypillisissä työsuhteissa. Mari Lyyra tutkii liikkeenluovutusta kunnallishallinnossa. Maria Mustajärven tutkimuksen aiheena on kysymys työntekijän osaamisesta ja jaksamisesta sekä niiden ylläpidosta. Maria Ovaska puolestaan tutkii poliittisia virantäyttöjä kunnallishallinnossa. Mari Ojalammin työoikeudellinen väitöstyö kohdistuu rekrytointisyrjintään.