Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) tutkintojen opiskelija voi suuntautua joko rikos- ja prosessioikeuden normatiiviseen puoleen tai rikollisuuden empiiriseen tutkimukseen. Tutkintojen tavoitteena on mahdollisimman laaja-alainen rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuudentutkimuksen alan tunteminen. Soveltuvia sivuaineita rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opiskelijoille ovat esimerkiksi hallinto-oikeus, valtiosääntöoikeus, siviilioikeus ja finanssioikeus. Lisäksi hän voi suorittaa psykologian, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja/tai kansantaloustieteen opintoja. Muita oikeudellisia opintoja tai oikeustieteiden erityisiä opintokokonaisuuksia voi painottaa tutkintorakenteen mukaisesti oman kiinnostuksen mukaan. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneet työllistyvät erilaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin.

Rikosoikeus

Rikosoikeus on osa julkisoikeutta, joka sisältää rikoksia, rangaistuksia ja muita rikoksen seuraamuksia koskevat oikeusnormit. Rikosoikeus oppiaineena kattaa rikoslainopin, jossa on kysymys rikosoikeuden yleisistä opeista sekä rangaistusvastuuta määrittelevien normien tulkinnasta, systematisoinnista ja uusien kysymyksenasettelujen etsimisestä. Rikosoikeus muodostuu yleisestä osasta eli rikosoikeuden yleisistä opeista sekä erityisestä osasta. Yleiset opit käsittelevät muun muassa rikosvastuun yleisiä edellytyksiä, vastuuvapausperusteita ja vastuun muotoja sekä rikosoikeudellisia seuraamuksia ja seuraamusten täytäntöönpanoa. Rikosoikeuden erityinen osa koostuu rikoslajeista eli eri rikostunnusmerkistöistä (esim. petos, varkaus, tappo, veropetos), joita tarkastellaan aina yleisten oppien muodostamassa viitekehyksessä. Rikosoikeus on kiinteässä yhteydessä rikosprosessioikeuteen.

Prosessioikeus

Prosessioikeudessa on kysymys konfliktinratkaisujärjestelmistä, joihin luetaan rikosasiain esitutkinta, syyttäjän toiminta, oikeudenkäyntimenettely rikos-, siviili- ja hallintoasioissa, pakkokeinot, täytäntöönpano, vaihtoehtoinen riidanratkaisu, tuomioistuin sovittelu sekä insolvenssimenettely. Rikosprosessin opetuksessa kantavana ideana on aineellisen rikosoikeuden ja menettelysäännösten kiinteä yhteys. Siviiliprosessioikeudessa tarkastellaan oikeudenkäyntiä, konfliktinratkaisujärjestelmiä ja täytäntöönpanoa enemmän irrallaan aineellisesta oikeudesta. Hallintoprosessioikeudessa on kyse hallintolainkäytöstä, jossa ratkaistaan valituksia hallintopäätöksistä tai riitoja, joissa ainakin yhtenä asianosaisena on hallintoviranomainen julkisoikeudellisen oikeussuhteen osapuolena. Insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeuden tutkimuskohteena on velkavastuun toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla myös inhimilliset seikat huomioon ottaen sekä vapaaehtoisen perinnän että lakisääteisten maksukyvyttömyysmenettelyjen avulla. Lakisääteisiä maksukyvyttömyysmenettelyjä ovat ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely.