Prosessioikeus

Prosessioikeudessa on kysymys konfliktinratkaisujärjestelmistä, joihin luetaan rikosasiain esitutkinta, syyttäjän toiminta, oikeudenkäyntimenettely rikosasioissa, siviiliasioissa ja hallintoasioissa, pakkokeinot, täytäntöönpano sekä vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Rikosprosessin opetuksessa kantavana ideana on aineellisen rikosoikeuden ja menettelysäännösten kiinteä yhteys. Siviiliprosessioikeudessa tarkastellaan oikeudenkäyntiä, konfliktinratkaisujärjestelmiä ja täytäntöönpanoa enemmän irrallaan aineellisesta oikeudesta. Hallintoprosessioikeudessa on kyse hallintolainkäytöstä, jossa ratkaistaan valituksia hallintopäätöksistä tai riitoja, joissa ainakin yhtenä asianosaisena on hallintoviranomainen julkisoikeudellisen oikeussuhteen osapuolena opintojaksolla. Insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeuden tutkimuskohteena on velkavastuun toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla myös inhimilliset seikat huomioon ottaen sekä vapaaehtoisen perinnän että lakisääteisten maksukyvyttömyysmenettelyjen avulla. Lakisääteisiä maksukyvyttömyysmenettelyjä ovat ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely.

Rikosprosessioikeus

Rikosprosessioikeus on pääosin julkisoikeuden piiriin kuuluva oikeudenala, jossa säännellään niitä erilaisia menettelytapoja ja viranomaisorganisaatioita, joita käyttäen pyritään oikeussuojan antamisen tarkoituksessa soveltamaan ja toteuttamaan konkreettisesti aineellista rikosoikeutta silloin, kun rikos on tehty. Rikosprosessi etenee esitutkinnasta tuomioon esitutkintaviranomaisia, syyttäjälaitosta, tuomioistuinta ja asianosaisia ohjaavien prosessinormien ja periaatteiden osoittamassa järjestyksessä.

Rikosprosessioikeudessa tarkastelun kohteena ovat menettely rikosasioissa, rikosprosessin tavoitteet, lainkäytölle asetetut oikeusturva ja yhdenvertaisuusvaatimukset, perus- ja ihmisoikeudet, rikosprosessin kansainvälistyminen, asianosaisten prosessuaaliset oikeudet ja velvollisuudet. Rikosprosessin tavoitteena ja tarkoituksena on optimaalinen ratkaisu, joka perustuu pyrkimykseen selvittää aineellinen totuus ja aineellisen oikeuden oikeaan soveltamiseen. Esitutkinnan, syyteharkinnan ja tuomioistuinmenettelyn lisäksi rikosprosessioikeuteen luetaan rangaistusten täytäntöönpano ja rikosten sovittelu.

Rikosprosessioikeuden opiskelu on välttämätöntä asianajajan, syyttäjän ja tuomarin tehtäviin aikoville. Rikosprosessioikeuden opinnoista on hyötyä myös muissa asiantuntijatehtävissä erityisesti esitutkintaviranomaisissa sekä rikosseuraamusalan parissa työskenteleville.

Siviiliprosessioikeus

Siviiliprosessioikeudessa on kyse yksityisoikeudellisten riitojen ratkaisemisesta virallisesti järjestetyssä menettelyssä. Siviiliprosessissa annetaan oikeussuojaa välittömästi yksityisoikeudellisten etujen hyväksi. Siviiliprosessioikeuden opetuksessa käsitellään varsinaisen oikeudenkäyntimenettelyn lisäksi myös vaihtoehtoinen riidanratkaisu kuten välimiesmenettely ja tuomioistuinsovittelu. Lisäksi hakemuslainkäyttö on osa siviiliprosessin oppiainetta, kun puolestaan insolvenssioikeus on erotettu omaksi oppiaineekseen.

Siviiliprosessi oikeudenkäyntinä koostuu kahdesta vaiheesta, jotka ovat valmistelu ja pääkäsittely. Valmistelu jakaantuu kirjalliseen ja suulliseen valmisteluun, jonka jälkeen asia siirtyy pääkäsittelyyn. Riita-asia tulee vireille tuomioistuimessa asianosaisen aloitteesta. Oikeudenkäynnissä on selvä kaksiasianosaissuhde, jossa toinen asianosainen vaatii toisen velvoittamista johonkin. Siviiliprosessioikeuden opetuksessa keskeisiä asioita ovat tuomioistuinmenettelyn vaiheiden lisäksi prosessioikeuden periaatteet sekä todistelu.

Koska siviiliprosessioikeudessa on kyse yksityisoikeudellisten riitojen ratkaisemisesta, sen opiskelu on hyödyllistä kaikille yksityisoikeudellisten työtehtävien pariin aikoville. Siviiliprosessioikeuden hyvä tunteminen on välttämätöntä kaikille asianajajan tai tuomarin tehtäviin aikoville.

Hallintoprosessioikeus

Hallintolainkäytössä ratkaistaan valituksia hallintopäätöksistä tai riitoja, joissa ainakin yhtenä asianosaisena on hallintoviranomainen julkisoikeudellisen oikeussuhteen osapuolena. Hallintolainkäyttö on sijoitettu sekä hallinto-oikeuden että prosessioikeuden oppiaineeseen, mikä korostaa hallintolainkäytön läheistä yhteyttä sekä hallintoon että muihin prosessin lajeihin.

Hallintolainkäyttö on prosessi, joka etenee hallintopäätöksestä tuomioon tuomioistuinta ja asianosaisia ohjaavien prosessinormien ja periaatteiden osoittamassa järjestyksessä. Tarkastelun keskiössä ovat hallintolainkäytön tavoitteet, perus- ja ihmisoikeudet, lainkäytön kansainvälistyminen, asianosaisten prosessuaaliset oikeudet ja velvollisuudet, tuomarin rooli hallintolainkäytössä ja erityisesti käsitys hallintolainkäytöstä asianosaisten (asianosaisiin tässä rinnastettuna myös hallintopäätöksen tehnyt viranomainen) ja tuomioistuinten välisenä vuorovaikutuksena, jonka päämääränä on oikeudenmukainen ja eri intressit tasapainoisesti huomioon ottava tuomio.

Hallintoprosessioikeuden opiskelusta on hyötyä yhtä hyvin HTK/HTM kuin ON/OTM -opiskelijoille. Hallintolainkäytön kohtuullinen tuntemus on hyödyksi myös hallinnon eri tasoilla asiantuntijatehtävissä työskenteleville.

Insolvenssioikeus

Insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeus liittyy olennaisesti markkinatalouteen, jonka keskeisinä edellytyksinä ovat luotonanto ja -otto. Velkavastuun toteuttamisen tehokkuus ja ennakoitavuus ovat yksityishenkilöiden ja yritysten toiminnassa tärkeitä. Sekä yksityishenkilöiden että yritysten kansainvälistyessä myös maksukyvyttömyysoikeus on kansainvälistynyt.

Maksukyvyttömyysoikeus kuuluu siviiliprosessioikeuteen. Tutkimuskohteena on velkavastuun toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla myös inhimilliset seikat huomioon ottaen sekä vapaaehtoisen perinnän että lakisääteisten maksukyvyttömyysmenettelyjen avulla. Lakisääteisiä maksukyvyttömyysmenettelyjä ovat ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely.

Velkavastuun toteuttamisella on läheinen yhteys yleiseen prosessioikeuteen sekä aineelliseen siviilioikeuteen kuuluviin velvoite-, esine- ja yhtiöoikeuteen. Velkavastuu liittyy niin aviovarallisuussuhteisiin kuin jäämistöoikeuteenkin. Maksukyvyttömyysmenettelyjen tutkimuskohteilla on ulottuvuuksia myös muihin tieteenaloihin. Ulosotolla ja yksityishenkilön velkajärjestelyllä on läheinen yhteys sosiaalitieteisiin. Konkurssilla ja yrityksen saneerauksella on liittymäkohtia liiketalouteen.

Maksukyvyttömyysoikeus yhdessä aineellisen siviilioikeuden kanssa kuuluu oleellisena osana juridiseen osaamiseen, maksukyvyttömyystilanteisiin varautumiseen ja riskien hallintaan sekä yksityishenkilöiden että yritysten toiminnassa. Maksukyvyttömyysoikeudellisella osaamisella on kysyntää niin yksityisellä sektorilla yrityksissä ja asianajotoiminnassa kuin viranomaistehtävissäkin mm. tuomioistuin- ja ulosottolaitoksessa. Myös syyttäjän tehtävissä on tarvetta erikoistumiseen talousrikosoikeuteen, jonka yhtenä oleellisena osana ovat taloudellisessa kriisitilanteessa tehdyt rikokset.

Oikeuspsykologia

Oikeuspsykologia tutkii psykologisten teorioiden, metodien ja tulosten soveltamista oikeudenkäyttöön ja rikollisuuden tutkimukseen. Oikeuspsykologian opintokokonaisuuden (25 op.) tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin sekä teoreettiselta että käytäntöön soveltamiseen.