Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen strategia vuoteen 2020

Toimenpideohjelma vuosille 2014-2017

Hyväksytty 17.12.2013

  1. Yksikön tehtävä ja kehittämisen painopisteet
  2. Tutkimus ja tutkijankoulutus
  3. Perustutkintokoulutus
  4. Kansainvälinen toiminta
  5. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
  6. Täydentävä rahoitus
  7. Työyhteisön kehittäminen

Yksikön tehtävä

Oikeustieteiden laitos on monipuolinen juridiikan ammattilaisten kouluttaja. Laitoksella voi suorittaa erikois- ja yleisjuristin tutkintoja sekä tutkintoja kansainvälisissä maisteriohjelmissa.

Laitos on uusiutumiseen tähtäävä, tutkimusintensiivinen oikeustieteellinen tutkimus- ja opetusyksikkö, joka on tunnettu kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta omilla erikoistumisalueillaan.

Kehittämisen painopisteet 2014–2017

Laitoksen toimintaa kehitetään tavoitteena, että Itä-Suomen yliopisto sijoittuu 200 maailman parhaan oikeustieteellisen koulutusyksikön joukkoon viimeistään vuonna 2020.

Vuosina 2014–2017 oikeustieteiden laitoksen erityisiä kehittämiskohteita ovat:

  • laadukkaan ja työelämän tarpeita vastaavan oikeustieteellisen alan (ON/OTM-tutkinnot) koulutuksen vahvistaminen ja erikoisjuristitutkintojen (HTK/HTM-tutkinnot) vetovoimaisuuden turvaaminen;
  • kansainvälisten maisteriohjelmien ja muiden koulutusvientiin soveltuvien kansainvälisten koulutusohjelmien kehittäminen;
  • täydentävän rahoituksen laajentaminen, tutkimusjohtajuuden kehittäminen ja rahoituksen hakemisen ammattimaistaminen.

Tutkimus ja tutkijankoulutus

Tutkimuksen profilaatio

Oikeustieteiden tutkimukselle Itä-Suomen yliopistossa ovat leimallisia monitieteisyys, jatkuva uusiutuminen ja yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa. Laitos pyrkii toimimaan aktiivisesti osana yliopiston sisäisiä tutkimusalueita. 

Laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin panostetaan tavoitteena kansainvälisen verkottumisen ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vahvistaminen. Vahvuusaloilla laitoksen tavoitteena on toimia huippuyksikköhakemusten koordinoijana ja partnerina. Erityisesti kehitetään seuraavia oikeudellisen tutkimuksen alueita ja lähestymistapoja:

  •  ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeus
  •  empiirinen oikeustutkimus
  •  hyvinvointikysymyksiin suuntautuva oikeudellinen tutkimus (hyvinvointioikeus)

Laitokselle on perustettu Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus koordinoimaan eri oppiaineissa tehtävää alan tutkimusta ja koulutusta sekä tukemaan alan kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä.

Empiirisen oikeustutkimuksen osaamisen vahvistamiseksi on muodostettu Empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Yksikkö vastaa erityisesti ulkopuolisesti rahoitetuista selvityshankkeista, alan valtakunnallisesta tohtorikoulutuksesta sekä kansainvälisestä verkottumisesta.

Hyvinvointikysymyksiin suuntautuvaa oikeudellista tutkimusta vahvistetaan laitoksen eri oppiaineiden yhteistyössä ja monitieteisessä yhteistyössä yliopiston sisällä tavoitteena Hyvinvointioikeuden keskuksen perustaminen.

Laitos arvioi tutkimuksen strategisia painotuksiaan säännöllisesti ja reagoi joustavasti yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti tärkeisiin tutkimuksellisiin tarpeisiin. Tunnistettuja nousevia tutkimusaloja, joita laitos pyrkii vahvistamaan, ovat esimerkiksi:

  •  Venäjän oikeus
  •  informaatioyhteiskunnan oikeus
  •  oikeudellisen ratkaisun teoria
  •  julkisten hankintojen juridiikka

Tutkimuksen profilaatiota ja kansainvälistä verkottumista tuetaan kehittämällä visiting professor -järjestelmä.

Laitoksella on käytössä määrärahojen puitteissa 3–6 kuukauden mittaiset professoreiden ja väitelleiden tutkijoiden tutkimuksen kehittämisvapaat, joilla tuetaan tutkimusryhmien toiminnan organisointia, uusien tutkimushankkeiden kehittämistä, kansainvälistä verkottumista ja kansainväliselle huipulle tähtäävää julkaisutoimintaa.

Tohtorikoulutus

Tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen laitokselta valmistuu keskimäärin 10 tohtoria vuosittain.

Oikeustieteiden tohtoriohjelman toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppiaineita kannustetaan järjestämään kansallisia ja kansainvälisiä oman alansa jatko-opintotapahtumia. Aktiivisten tohtorikoulutettavien rekrytointiin panostetaan mm. varaamalla riittävä rahoitus käynnistysapurahoihin. Turvataan aktiivisten tohtorikoulutettavien mahdollisuus osallistua alansa kansainvälisiin ja kansallisiin konferensseihin ja tehdä tutkimusvierailuja.

Yliopisto-opettajina työskentelevien tohtorikoulutettavien mahdollisuus viimeistellä väitöskirjansa turvataan 6 kuukauden mittaisella tutkimusvapaalla.

Väittelyn jälkeiseen akateemiseen urapolkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Tohtorikoulutettavat sitoutetaan jo ennen väittelyä tutkimusryhmien toimintaan. Väitelleiden tutkijoiden asemaa kehitetään pyrkimällä turvaamaan keskeytyksetön väitöksen jälkeinen tutkimusrahoitus.

Tieteellinen julkaisutoiminta

Julkaisutoiminnassa painotetaan referoituja julkaisuja JUFO 3 ja 2 -tason julkaisukanavissa.

Perustutkintokoulutus

Tutkinnot ja niiden kehittäminen

Oikeustieteiden laitoksella annetaan työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaa laadukasta opetusta, joka perustuu monipuoliseen ja laaja-alaiseen tutkimukseen kaikilla keskeisillä oikeudenaloilla.

Erikoisjuristikoulutusta (HTK- ja HTM-tutkinnot) on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tutkintojen pääaineita ovat:

  • eurooppaoikeus,
  • finanssioikeus,
  • hallinto-oikeus,
  • oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus,
  • rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus,
  • siviilioikeus ja
  • ympäristöoikeus.

Pääaineiden vetovoimaisuutta ja työvoimatarvetta arvioidaan säännöllisesti seuraamalla valmistuneiden sijoittumista työelämään ja analysoimalla erikoistuneiden juridiikan ammattilaisten tarvetta työmarkkinoilla. Koulutuksen markkinointia ja opiskelijoiden opintosuunnittelua varten kehitetään ammattiorientoituneita opintopolkuja. Pääaineiden omaleimaista profiilia vahvistetaan suuntaamalla perustutkintokoulutusta pääaineiden sisällä joustavasti erityisesti niille alueille, jotka vastaavat työmarkkinoiden oikeudellisen osaamisen tarpeita. Kehittämisessä painotetaan pääaineiden välistä yhteistyötä.

Yleisjuristitutkinnon (ON/OTM) suorittaneiden tiedollinen laaja-alaisuus ja työelämävalmiudet varmistetaan tutkintojen rakenteessa ja oikeustieteiden opetuksessa kiinnittämällä erityistä huomiota seuraaviin asioihin:

  • Opintopolun läpäisevät opetuksen johtoteemat, joita ovat: a) yleiset opit, b) perus- ja ihmisoikeudet, c) oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen sekä d) oikeuslähteet ja oikeudellinen argumentaatio. Opetuksen johtoteemat suuntaavat osaltaan myös eri oppiaineissa tehtävää tutkimusta.
  • Opitun tiedon kumuloituminen ja vahvistuminen: tutkintorakenne ja opintojen suoritusjärjestystä koskeva suositus rakentuvat ajatukselle opetettavan tiedon kumuloitumisesta ja asteittaisesta vahvistumisesta läpi koko opintopolun.
  • Oikeudellisen ajattelun ja työelämävalmiuksien oppiminen: opetuksessa käytetään läpi koko opintopolun opetusmenetelmiä, jotka tukevat oikeudellisten argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä.

Sivuainekoulutus

Kaikki oikeustieteiden laitoksen opintojaksot ovat yliopiston kaikkien opiskelijoiden suoritettavissa.

Filosofia-oppiaine toimii laitoksen yhteydessä. Filosofiassa voi suorittaa perus- ja aineopinnot.'

Aikuiskoulutus ja avoin yliopisto

Laitos panostaa työelämän tarpeita palvelevaan erikoistuneiden juridiikan ammattilaisten tutkintotavoitteiseen aikuiskoulutukseen. Avoimen väylää käytetään keskeisenä opiskelijavalinnan väylänä erikoisjuristikoulutukseen (HTK/HTM-tutkinnot).

Opetuksen laatutyö

Oikeustieteiden laitoksella on laadunvarmistusjärjestelmä, joka perustuu tiettyihin vuosittain toistuviin prosesseihin. Laatutyön keskiössä ovat säännöllisesti samalla mallilla laadittavat seurantaraportit sekä niiden yhteinen analysointi. Järjestelmän ytimen muodostavat vuosittain elokuussa ja helmikuussa pidettävät oikeustieteiden henkilökuntakokoukset ja niiden laatuteemat. Laatutyöhön sitoutetaan toistuvien prosessien ja säännöllisten kokousten kautta koko oikeustieteiden henkilökunta (ml. tohtorikoulutettavat) sekä opiskelijat.

Laatujärjestelmässä seurataan ja arvioidaan opiskelijoiden opintopolkuja tekemällä seurannat vuoden, viiden vuoden ja seitsemän vuoden opintojen jälkeen.

Opettajien yliopistopedagogiseen koulutukseen panostetaan. Suoritettuja pedagogisia opintoja käytetään eräänä rekrytointikriteerinä.

Kaikki opettajat osallistuvat yhteisissä tapaamisissa opetuksen laatutyöhön tavoitteena hyvien käytänteiden levittäminen. Laatutyön teemoista kerätään palautetta opiskelijoilta ja järjestetään opettajien ja opiskelijoiden yhteisiä keskustelutilaisuuksia.

Vuosina 2014–2017 opetuksen laatutyössä keskitytään seuraaviin teemoihin:

  • kirjoittamisvalmiuksien vahvistaminen seminaarimuotoista opetusta laajentamalla ja kehittämällä sekä lisäämällä pakollisen kirjoittamisen osuutta opinnoissa
  • työelämävalmiuksia vahvistavien monipuolisten opetusmenetelmien käytön laajentaminen
  • heterogeenisten opiskelijaryhmien opetukseen soveltuvien käytäntöjen kehittäminen: miten opettaa samoilla kursseilla pääaineopiskelijoita, etäopintoja harjoittavia aikuisopiskelijoita ja sivuaineopiskelijoita?  
  • ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien turvaaminen kesäopetusta laajentamalla

Kansainvälinen toiminta

Laitoksen tavoitteena on olla Suomen johtava oikeustieteellinen koulutusyksikkö oikeustieteen alan kansainvälisten koulutusohjelmien tuottamisessa ja koulutusviennissä. Tavoitteena on, että viimeistään vuodesta 2020 alkaen laitoksella opiskelee kansainvälisissä koulutusohjelmissa yhteensä ainakin 100 opiskelijaa.

Laitoksella on ainakin seuraavat kansainväliset koulutusohjelmat:

  • oikeustieteellisen alan kansainvälinen maisteriohjelma "International Economic and Resources Law: Master's Degree Programme in Law", jossa suoritetaan kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin (MICL) tutkinto;
  • yhteiskuntatieteellisen alan kansainvälinen maisteriohjelma "Environment, Natural Resources and Climate Change - Master's Degree Programme in Environmental Law and Policy, jossa suoritetaan YTM-tutkinto (yhteistyössä ympäristöpolitiikka –oppiaineen kanssa);
  • "LL.M. Diploma Program in International and European Energy Law and Policy" –täydennyskoulutusohjelma.

Doctoral Programme in Law -ohjelman toimintaa kehitetään ja ohjelman houkuttelevuutta vahvistetaan.

Tavoitteena on, että vuonna 2020 oikeustieteiden laitoksella olisi ainakin 15 aktiivista ulkomaista tohtorikoulutettavaa ja 5 väitellyttä ulkomaista tutkijaa (yhteensä kansainvälinen henkilökunta yhteensä 20).

Laadukkaiden vaihtoyliopistojen määrää lisätään tavoitteena parantaa oikeustieteiden opiskelijoiden mahdollisuuksia lähteä opiskelijavaihtoon. Tavoite on, että ainakin 50 laitoksen opiskelijaa osallistuu vuosittain opiskelijavaihtoon vuonna 2020.

Tavoitteena on vuosittain 20 ulkomaista opettaja- ja tutkijavierailua Joensuuhun ja 20 opettaja- ja tutkijavierailua ulkomaille vuoteen 2020 mennessä.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Koulutuksen laatu ja työmarkkinarelevanssi varmistetaan vahvistamalla yhteiskunnallista verkottumista kunkin oikeudenalan käytännön toimijoiden kanssa. Opettajia ja tutkijoita kannustetaan toimimaan omaan tutkimusalaansa liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijoiden käyttöä vierailevina opettajina lisätään.

Vuorovaikutusta Itä-Suomen alueen eri oikeudellisten toimijoiden kesken syvennetään järjestämällä ajankohtaispäiviä ja vierailuluentoja. Toteutetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevaa tilauskoulutusta (esimerkiksi Prosessinjohto hallintolainkäytössä -koulutus) yhdessä eri ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa. Asianajajaliiton kanssa toteutetaan täydennyskoulutusta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Täydentävä rahoitus

Oikeustieteiden laitoksen täydentävä rahoitus tukee laitoksen ja yliopiston strategiaa ja niihin liittyviä tavoitteita. Tavoite on, että ulkopuolisen rahoituksen määrä on vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 % oikeustieteiden laitoksen kokonaisrahoituksesta.

Erityisesti panostetaan kansainvälisen täydentävän rahoituksen määrän kasvattamiseen.

Jokainen laitoksen oppiaine laatii oman täydentävän rahoituksen strategiansa, jota päivitetään säännöllisesti. Tutkimusjohtavavalmiuksiin kiinnitetään huomiota tutkijakoulutuksessa ja laitoksen henkilökuntaa rekrytoitaessa. Valmiudet johtaa omaa tutkimusryhmää ja hankkia sille täydentävää rahoitusta ovat eräs keskeinen professorien rekrytoinnissa käytettävä kriteeri.

Työyhteisön kehittäminen

Työyhteisöä kehitetään tavoitteena henkilökunnan sitouttaminen laitoksen menestykseen. Henkilöstön työkykyä, työtyytyväisyyttä ja urakehitystä edistetään. Erityisenä haasteena on yliopiston byrokratisoitumisesta seuraavan työpaineen yhteinen hallinta.

Laitos sitoutuu työhyvinvoinnin kehittämiseen myös Itä-Suomen yliopiston työyhteisön kehittäjä (Tyke) -verkoston kautta.  

Laitoksen sisäisen tiedonkulun avoimuus koko henkilökunnalle ja opiskelijoille varmistetaan aktiivisin toimenpitein. Muutos- ja laatuprosessit toteutetaan yhteisinä hankkeina vastuut selvästi kohdentaen.

Ulkoiseen viestintään laitoksella tehtävästä tutkimuksesta panostetaan tutkijoiden viestintävalmiuksia kehittämällä ja varmistamalla laitoksen nettisivujen ajantasaisuus.