Oikeustieteellisen koulutuksen Joensuun malli: johtoteema-ajattelu

Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.

ON- ja OTM-tutkintojen rakenteet

ON- ja OTM-tutkinnot suorittaneella henkilöllä on oikeudellisissa työtehtävissä tarvittavat ongelmanratkaisu-, tiedonhallinta- ja argumentointitaidot. ON- ja OTM-tutkinnot suorittanut:

  • on virkakelpoinen tuomarin tehtäviin
  • osaa hankkia ja jäsentää oikeudellista tietoa ja arvioida sitä kriittisesti
  • osaa hahmottaa oikeudellisia ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja
  • tuntee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden pääpiirteet ja ymmärtää kansainvälisen sääntelyn merkityksen Suomen oikeusjärjestelmälle
  • tuntee oikeudellisen sääntelyn syntyprosessit ja sääntelyn merkityksen yhteiskunnassa
  • osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti selkeällä ja vakuuttavalla tavalla sekä puolustaa omaa näkemystään muille asiantuntijoille
  • pystyy käyttämään oikeudellista asiantuntemustaan kansainvälisissä ja moniammatillisissa toimintaympäristöissä
  • tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
  • omaa edellytykset tieteelliseen tutkimustyöhön ja uuden oikeudellisen tiedon tuottamiseen

Itä-Suomen yliopistosta valmistuvien oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden tiedollinen laaja-alaisuus ja työelämävalmiudet otetaan tutkintojen rakenteessa ja oikeustieteiden opetuksessa huomioon seuraavalla kolmella eri tavalla.

1. Opintopolun läpäisevät opetuksen johtoteemat. Opetuksessa painotetaan eri oikeudenaloille yhteisten teemojen eli johtoteemojen käsittelyä – mahdollisimman monen oikeuden alan mahdollisimman yksityiskohtaisen käsittelyn sijaan. Opintopolun läpäiseviä johtoteemoja ovat: a) yleiset opit, b) perus- ja ihmisoikeudet, c) oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen sekä d) oikeuslähteet ja oikeudellinen argumentaatio. Nämä teemat toistuvat erilaisin painotuksin läpi opintopolun, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan eri oikeudenalojen välisiä yhteyksiä ja erityispiirteitä.

2. Opitun tiedon kumuloituminen ja vahvistuminen. Tutkintorakenne ja opintojen suoritusjärjestystä koskeva suositus rakentuvat ajatukselle opetettavan tiedon kumuloitumisesta ja asteittaisesta vahvistumisesta läpi koko opintopolun. Sekä oikeudenalojen perusteiden opintojaksoilla että myöhemmissä opinnoissa kerrataan aiemmin muilla opintojaksoilla opittua ja kytketään uusi tieto jo opittuihin asiakokonaisuuksiin. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden perusteiden opintojaksolla opittua syvennetään sekä siviiliprosessioikeuden että rikosoikeuden opintojaksoilla, ja yksityisoikeuden perusteet -kurssilla opetettu kertautuu ja täydentyy muun muassa sopimusoikeuden, vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeuden sekä kiinteistöoikeuden opetuksessa. Tiedon kumuloitumiseen kiinnitetään huomiota myös oppiaineiden välillä. Esimerkiksi hallintoprosessioikeus-opintojaksolla palataan aiemmin muun muassa vero-oikeuden ja ympäristöoikeuden opetuksessa käsiteltyihin teemoihin.

3. Oikeudellisen ajattelun ja työelämävalmiuksien oppiminen. Oikeustieteellinen asiantuntemus ei ole pelkästään eri oikeudenalojen normistojen tuntemista vaan ennen kaikkea kykyä ajatella oikeudellisesti ja soveltaa osaamistaan käytäntöön, myös oikeudenalarajat ylittäen. Opetuksessa käytetään läpi koko opintopolun opetusmenetelmiä, jotka tukevat oikeudellisten argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Opetuksessa korostuu vuorovaikutuksellisuus sekä opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu oppimisestaan. ON-tutkinnon aikana opiskelija osallistuu vähintään kuudelle seminaarimuotoiselle opintojaksolle ja laatii vähintään kahdeksan kirjallista työtä. Myös luentomuotoisessa opetuksessa käytetään aktivoivia opetusmenetelmiä, esimerkiksi harjoitustehtäviä. Käytettävät opetusmenetelmät tukevat myös juristeille keskeisten yleisten työelämävalmiuksien kuten viestintä-, yhteistyö- ja organisointitaitojen oppimista. Opetuksen työelämäkytkentä varmistetaan hyödyntämällä työelämässä olevien vierailuluentoja. Oikeudenalarajat ylittäviä ongelmalähtöisiä opintojaksoja sisältyy myös pakollisiin opintoihin (esimerkiksi kiinteistöoikeus sekä vakuus- ja insolvenssioikeus). Oikeudellisen ajattelun oppiminen linkittyy erityisesti neljänteen opintopolun läpäisevään opetuksen johtoteemaan eli oikeuslähteisiin ja oikeudelliseen argumentaatioon.

Työmarkkinoiden tarpeet oikeustieteellisten tutkintojen kehittämisen perustana

Tutkintojen rakenteita ja opetusmenetelmiä kehitettäessä on otettu huomioon työmarkkinoiden tarpeet, joita selvitettiin delfoi-tutkimuksella. Raportti "Oikeustieteellisten tutkintojen kehittäminen ja työmarkkinoiden tarpeet".

Selvitys osoitti laaja-alaisella yleisjuristitutkinnolla olevan edelleen vahva kannatus eri lakimiesammateissa työskentelevien keskuudessa. Selvitykseen vastanneiden mukaan juristin osaamisessa keskeisintä on kyky oikeudelliseen ajatteluun ja oikeudellisten kokonaisuuksien hahmottamiseen. Kykyä hakea ja soveltaa oikeudellista tietoa pidettiin tärkeämpänä kuin yksityiskohtaisen, nopeasti vanhenevan säännöstiedon hallitsemista. Juristien tärkeimpinä työelämävalmiuksina korostettiin muun muassa analyyttisuutta, argumentaatiotaitoja sekä kykyä erottaa olennaiset asiat.