Hallinto-oikeus

Oppiaine-esittely 3.9.2015

Hallinto-oikeus oppiaineena ja tieteenalana

Hallinto-oikeus on oikeudenalana, oikeusjärjestyksen osana, varsin laaja. Sen piiriin kuuluvat lukuisat julkishallintoa ja julkisen vallan käyttöä koskevat oikeusnormit. Esimerkiksi viranomaisten asiakaspalvelua, kuntahallintoa, sosiaalitukia, julkista koulutusjärjestelmää, asiakirjojen julkisuutta sekä viranomaisorganisaatiota koskevat oikeuskysymykset kuuluvat hallinto-oikeuden alaan. Hallinto-oikeus tieteenalana tutkii julkisten viranomaisten järjestysmuotoa, toimivaltaa ja velvollisuuksia, viranomaisten ja sen asiakkaiden välistä oikeussuhdetta sekä viranomaisessa asioivan oikeusasemaa ja oikeusturvaa.

Hallinto-oikeus on tapana jakaa yleishallinto-oikeuteen, normeihin, jotka koskevat pääsääntöisesti koko julkishallintoa ja erityishallinto-oikeuteen, normeihin, jotka koskevat tiettyjä hallinto- tai aihealoja (kunnallisoikeus, koulutusoikeus, virkamiesoikeus jne.). Itä-Suomen yliopistossa opetuksen ja tutkimuksen painopisteenä ovat hyvinvointivaltioon ja itsehallintoyhteisöihin liittyvät oikeudelliset kysymykset: mm. hyvän hallinnon vaatimukset, eri julkisyhteisöjen oikeusasema sekä koulutuksen ja sosiaaliturvan oikeudelliset kysymykset.

Myös palvelussuhdeoikeuden ja informaatio-oikeuden kysymykset kuuluvat Itä-Suomen yliopistossa hallinto-oikeuden opettajien vastuualaan. Palvelussuhdeoikeudella tarkoitetaan työ- ja virkamiesoikeutta: työnantajien, työntekijöiden ja virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia, työ- ja virkasuhteen syntymistä ja päättymistä sekä työ- ja virkaehtosopimuksia. Erityisen palvelussuhdeoikeuden alaan kuuluvat muun ohella tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, yksityisyyden suojaan sekä muuhun työntekijän ja virkamiehen suojeluun liittyvät kysymykset.

Informaatio-oikeus on oikeudenalana tiedon ja siihen liittyvien toimintojen oikeudellisen sääntelyn kehikko, joka kohdistuu tietoon, tietojenkäsittelyyn ja tietojen hallintaan. Informaatio-oikeudellisen sääntelyn kohteina on tieto ja siihen liittyvät toimenpiteet sekä tietoon liittyvät oikeudet, joiden avulla voidaan hallinnoida tietoa. Informaatio-oikeuden keskeinen tehtäväkenttä on tunnistaa tietoon ja sen käsittelyyn liittyviä jännitteitä eri perusoikeuksien välillä ja ratkaista niitä kussakin yksittäisessä tilanteessa. Yhteiskuntamme toiminta perustuu hyvin pitkälle erilaisiin tietojenkäsittelytoimintoihin, joita ohjaa lainsäädäntö. Tietoja käsitellään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tästä syystä informaatio-oikeus on oikeudenala, joka yhdistää toisiinsa yksityisoikeuden ja julkisoikeuden tietojenkäsittelyssä.

Miksi opiskella pää- tai sivuaineena hallinto-oikeutta?

Hallinto-oikeus voi olla hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja maisterin (HTM) tutkintojen pääaineena. Pääaineen sisällä on mahdollista erikoistua esimerkiksi sosiaali- tai informaatio-oikeudellisiin kysymyksiin. Hallinto-oikeudesta, sosiaalioikeudesta ja työoikeudesta on mahdollista suorittaa syventävät opinnot osana oikeustieteen maisterin (OTM) tutkintoa.

Lisäksi hallinto-oikeus, sosiaalioikeus ja työoikeus voivat olla oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkintojen pääaineena.

Hyvä peruste hallinto-oikeuden opiskeluun löytyy työmarkkinoilta. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot kehittävät sellaista ammatillista perusosaamista, jota edellytetään kaikilta julkisyhteisöissä työskenteleviltä ja niiltä, jotka työnsä puolesta joutuvat usein asioimaan viranomaisten kanssa. Palvelussuhdeoikeudellinen osaaminen on välttämätöntä toimiipa sitten luottamusmiehenä, esimiehenä tai yrittäjänä. Hallinto-oikeuden syventävät opinnot antavat puolestaan hyvät valmiudet toimia julkisyhteisöjen asiantuntija- ja johtamistehtävissä.

Hallinto-oikeutta  opiskelleet voivat sijoittua mm. valtion, kunnan ja välillisen julkishallinnon erilaisiin hallintotehtäviin (hallintosihteerin, hallintopäällikön ja hallintojohtajan tehtäviin) tai hallinnollisiin erityistehtäviin, kuten esimerkiksi henkilöstöhallinnon tai hankintatoimen tehtäviin. Opiskelijan on syytä laatia itselleen henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tähtää opiskelijaa kiinnostaviin työelämän tehtäviin.

Informaatio-oikeudellista osaamista tarvitaan yhteiskunnan eri toiminnoissa. Tietosuojaa ja salassapitoa koskevat kysymykset ovat keskeisiä muun muassa sosiaalihuollossa, terveydenhuollossa, verohallinnossa, asiakirjahallinnossa ja työoikeuden alalla. Tietoteknologiaoikeuden kysymykset nousevat esiin julkisissa hankinnoissa, tietohallintoa kehitettäessä, IT-sopimuksia laadittaessa, tietoverkkoa käytettäessä. Informaatio- ja tietoteknologiaoikeus tarjoaa mielenkiintoisen tarkastelunäkökulman kehittyviin oikeudellisiin kysymyksiin ja oikeudenaloilla on runsaasti tutkimuskohteita. Myös informaatio- ja tietoteknologiaoikeudelliselle osaamiselle on kysyntää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Hallinto-oikeus on osoittautunut suosituksi oppiaineeksi: pääaineesta valmistuu vuosittain 10 maisteria. Hallinto-oikeuden alaan kuuluvia lisensiaatintutkintoja on 2000-luvulla (vuoden 2013 alkuun mennessä) suoritettu 6 ja tohtorin tutkintoja 7. Pro gradu -tutkielmia on työn alla vuosittain 10–20 opiskelijalla, osalla työelämässä toimivista kuitenkin osa-aikaisesti. Aktiivisia tieteellisiä jatko-opintoja harjoittaa keskimäärin 5 jatko-opiskelijaa. Hallinto-oikeudesta valmistuneet työllistyvät hyvin.

Hallinto-oikeuden oppimistavoitteista ja opetuksesta

Hallinto-oikeuden opetus koostuu yleensä opintojakson aihepiiriin johdattelevista luennoista. Useiden opintojaksojen luennoilla (esimerkiksi yleishallinto-oikeus, kunnallisoikeus ja virkamiesoikeus) ratkaistaan pienimuotoisia oikeustapauksia. Myös tenteissä opiskelijat voivat joutua ratkaisemaan oikeustapauksia. Hallinto-oikeuden opintoihin sisältyy myös erillinen oikeustapauskurssi, hallintomenettelyn ja hallinnon oikeussuojan harjoitukset. Tällä kurssilla ratkaistaan erilaisia hallinto-oikeudellisia oikeustapauksia oikeuslähteiden avulla. Hallinto-oikeuden aineopintojen yleisenä tavoitteena on, että opiskelijoilla on sekä hyvä perehtyneisyys hallinto-oikeuden aineelliseen lainsäädäntöön että kyky hahmottaa ja ratkaista hallinto-oikeudellisia ongelmia. Joillakin kursseilla on mahdollista korvata osa kurssikirjallisuudesta oppimispäiväkirjalla ja esseellä. Näin opiskelijat kehittävät valmiuksiaan oikeustieteelliseen kirjoittamiseen.

Hallinto-oikeuden pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot pääosin toisen lukuvuoden aikana. Oikeustapauskurssi ja kandidaatin seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen. Kandidaatin seminaari on pakollinen osa aineopintoja ja oikeustapauskurssin suorittamista suositellaan vahvasti.

Hallinto-oikeus sivuaineena

Oikeustieteiden sivuaineopiskelu

Oikeustieteiden sivuainekokonaisuudet WebOodissa

Hallinto-oikeuden tutkimusryhmät

Hallinto-oikeuden piirissä tehtävä tutkimustyö kohdistuu erityisesti yleishallinto-oikeuteen, itsehallinnollisten yhteisöjen oikeudellisiin kysymyksiin, palvelussuhdeoikeuteen sekä informaatio-oikeuteen ja hyvinvoinnin oikeudellisiin kysymyksiin. Yleishallinto-oikeudellista tutkimusta edustavat esimerkiksi hallintolain seurantatutkimus (Tarmo Miettinen – Ulla Väätänen: Hallintolaki hallintotoiminnassa sekä Tarmo Miettinen – Elisa Kuosmanen: Hallintolaki oikeus- ja laillisuusvalvontakäytännössä. Oikeusministeriön julkaisut 2006: 9 ja 2006:10), Tomi Voutilaisen väitöskirja "ICT-oikeus sähköisessä hallinnossa" (Edita 2009) ja Ulla Väätäsen väitöskirja "Oikein ja joutuisasti. Joutuisuus hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeena hallintotoiminnassa" (Lakimiesliiton kustannus 2011). Matti Muukkosen väitöskirja "Yhdistymisvapaus ja yhdistysoikeuden järjestelmä" (Publications of the University of Eastern Finland 2012) liikkuu yleishallinto-oikeutta laajemmalla alalla.

Yleishallinto-oikeuden keskeiset tutkimusintressit liittyvät hyvän hallinnon vaatimuksiin ja sähköiseen hallintoon.

Omat tutkimusryhmänsä muodostuvat tällä hetkellä itsehallinto-oikeuteen, palvelussuhdeoikeuteen sekä informaatio- ja tietoteknologiaoikeuteen sekä hyvinvointioikeuteen.

Itsehallinto-oikeuden tutkimusryhmä

Itsehallinto-oikeuden tutkimusryhmään kuuluvat professori Tarmo Miettinen, yliopistonlehtori, HTT Ulla Väätänen sekä professori, HTT Tomi Voutilainen. Väitöskirjaa yliopisto-opiskelijan asemasta on laatimassa FM Jonna Kosonen.

Miettisen tutkimusintressit ovat kohdistuneet erityisesti yliopistojen oikeudellisiin kysymyksiin (tieteen vapaus, yliopistohallinto, yliopisto-opettajien palvelussuhde, yliopisto-opiskelijan oikeusasema). Hänen ohjauksessaan ovat yliopistokysymyksiin liittyviä lisensiaatintutkimuksia ovat laatineet YTM, HTL Matti Muukkonen ("Ylioppilaskunta oikeusjärjestyksessä", 2007) ja HTL Miia Laukkanen ("Opiskelijan oikeusturva", 2008). Vuosina 2008–2009 tutkimuksessa keskityttiin uuteen yliopistolainsäädäntöön, minkä tuloksena tuotettiin kommentaariteos Tarmo Miettinen – Matti Muukkonen – Matti Myrsky – Teuvo Pohjolainen: "Uusi yliopistolainsäädäntö" (Lakimiesliiton kustannus 2009).

Väätänen on tutkimuksissaan tarkastellut hallintotehtävien hoitamista ja hallinnollista päätöksentekoa ensiasteen viranomaisissa, kuten kunnissa. Mielenkiinto kohdistuu erityisesti yksilön, sekä asianosaisen että hallinnon asiakkaan ja palvelujen käyttäjän, oikeusturvaan liittyviin kysymyksiin (oikeusturvan saatavuus ja tehokkuus).

Tomi Voutilainen on tutkinut kuntien sähköisen hallinnon kehittämistä osana kuntalain uudistusta sekä kunnallisen itsehallinnon vaikutuksia siihen (katso tästä).

Lisäksi hän on tehnyt tutkimuksen kuntien asiakirjahallinnosta (katso tästä). Mielenkiinnon kohteina on kuntien tietohallinnon organisointi, sopimusmallit sekä IT-hankintojen toteuttaminen kuntaliitoksissa.

Kunnallisoikeuden alaan kuuluvat oppiaineen piirissä tehdyistä väitöskirjoista Marja Sutelan väitöskirja "Suora kansanvalta kunnassa" (Kauppakaari 2000), Kaija Majoisen väitöskirja "Mitä virkaa valtuustolla" (Acta väitöskirjasarja 2/2001) sekä Mervi Parviaisen väitöskirja "Tasa-arvoa laskimella" (Edita 2006).

Palvelussuhdeoikeuden tutkimusryhmä

Palvelussuhdeoikeuden tutkimusryhmään kuuluvat professori Tarmo Miettinen, yliopistonlehtori Ulla Väätänen sekä jatko-opiskelijat FM, HTM Birgitta Lundström, YTM, HTM Anne Korhonen, KM, HTM Mari Lyyra, HTM Maria Mustajärvi, HTM Maria Ovaska sekä HTM Mari Ojalammi.

Palvelussuhdeoikeudelliset tutkimushankkeet liittyvät yleiseen työoikeuteen tai virkamiesoikeuteen. Tutkimusryhmän erityinen mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut syrjintään ja häirintään työelämässä. Tämä vuosiin 2008-2011 ajoittunut hanke on ollut osa Suomen Akatemian rahoittamaa WORK-tutkimusohjelmaa ja professori Pentti Arajärven koordinoimaa laajempaa tutkimuskonsortiota, jossa keskityttiin syrjäytymisen oikeudellisten pidäkkeiden arviointiin. Konsortion neljä artikkelikokoelmaa ovat ilmestyneet Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja -sarjassa tai sen edeltäjässä. Birgitta Lundströmin tutkimus käsittelee työntekijän oikeutta asialliseen kohteluun ja Anne Korhosen yhdenvertaisuutta epätyypillisissä työsuhteissa. Maria Mustajärven väitöksen aiheena on kysymys työntekijän osaamisesta ja sen kehittämisestä. Maria Ovaska puolestaan tutkii poliittisia virantäyttöjä kunnallishallinnossa. Mari Ojalammen työoikeudellinen väitöstyö kohdistuu rekrytointisyrjintään.

Aiemmin tutkimusryhmä on osallistunut muun ohella pienten työnantajien työoikeudellisten ongelmien selvittämiseen (Tarmo Miettinen – Anssi Keinänen – Miia Laukkanen: Pientyönantajan työoikeudelliset ongelmat ja neuvontapalvelut. Työpoliittinen tutkimus 306/2006), yhdenvertaisuuslain toimivuuden tutkimiseen (Birgitta Lundström – Tarmo Miettinen – Anssi Keinänen – Jenni Airaksinen – Anne Korhonen: Yhdenvertaisuuslain toimivuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 11/2008) sekä uuden yhteistoimintalain vaikutusten arviointitutkimukseen (Johanna Eklund – Tarmo Miettinen – Anssi Keinänen – Ulla Väätänen: Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä.  Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2010).

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden tutkimusryhmä

Informaatio-oikeuden ja tietoteknologiaoikeuden tutkimusryhmän kokoonpano vaihtelee hankkeittain tarpeen mukaan. Tutkimusryhmää vetää professori Tomi Voutilainen. Tutkimusryhmä on selvittänyt muun muassa terveydenhuollon tiedonhallintaan liittyviä sääntelyongelmia, asiakirjahallinnon kehittämistä ja tietosuojaan liittyviä ongelmia eri näkökulmista, IT-hankintoja, hyvää tietohallintotapaa, sähköistä identiteettiä sekä sähköisten asiointipalveluiden tarjoamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Parhaillaan tutkimusryhmä toteuttaa sähköisen hallinnon lainsäädännön tutkimus- ja kehittämishanketta (Sähäke-hanke) yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tutkimuksessa on selvitetty tietohallintolain sääntelymallin ongelmia sekä sähköisen asioinnin lainsäädännön kehittämistarpeita sekä rekisteriviranomaisten tiedonhallinnan tehostamistarpeita ja -mahdollisuuksia.

Hyvinvointioikeuden tutkimusryhmä

Hyvinvointioikeuden tutkimusryhmään kuuluvat professori Toomas Kotkas, yliopistonlehtori Ulla Väätänen ja tohtorikoulutettava HTM Heidi Poikonen. Tutkimusryhmän jäsenet tutkivat muun muassa sosiaalioikeuden ja lapsioikeuden alaan kuuluvia teemoja eri näkökulmista.

Toomas Kotkas on aiemmin kirjoittanut sosiaalioikeuden subjektikäsityksestä ja sääntelylogiikan muutoksiin liittyvistä teemoista. Hän tutkii parhaillaan sosiaalisten oikeuksien käsitehistoriaa. Ulla Väätänen tutkii tällä hetkellä vanhusten sosiaalipalveluiden järjestämisvastuuseen, tuottamiseen ja valvontaan liittyviä kysymyksiä. Heidi Poikonen tekee väitöskirjatutkimusta päihdehuollon asiakkaan itsemääräämisoikeudesta.