Finanssioikeus

Finanssioikeuden perus- ja aineopintoja voivat opiskella sekä pääaineopiskelijat että sivuaineopiskelijat. Finanssioikeuteen kuuluvat vero-oikeus ja finanssihallinto-oikeus. Ensin mainitussa on kysymys julkaisen vallan rahoituksen lähteistä, kun taas viimeksi mainitussa näiden varojen käytöstä. Finanssioikeuteen kuuluvat säännökset koskevat varojen hankkimista julkiselle vallalle (vero-oikeus) sekä näiden varojen käytön suunnittelua, niistä päättämistä, käyttöä ja tarkastusta (finanssihallinto-oikeus).

Vaikka finanssioikeus luetaan perinteisesti julkisoikeuteen kuuluvaksi, erityisesti vero-oikeudessa merkitystä on myös yksityisoikeuden alaan kuuluvien oikeudenalojen normeilla. Esimerkkinä voidaan mainita perintöverotus, jolla on läheisiä kytkentöjä perintöoikeuteen. Liikeverotuksen puolella taas eri yhteisö-muodoilla ja kirjanpito-oikeudellisella normistolla on suurta merkitystä. Toisaalta esim. verotusmenettely ja veroprosessi ovat läheisesti kytköksissä hallintomenettelyyn ja hallintolainkäyttöön. Myös monilla muilla julkisoikeudellisilla aineilla on merkitystä (mm. sosiaalioikeus). Finanssihallinto-oikeudessa suurta merkitystä puolestaan on erityisesti valtiosääntöoikeudella ja hallinto-oikeudella. Valtiosääntöoikeudesta kysymys on esim. silloin, kun joudutaan pohtimaan eduskunnan ja valtioneuvoston välistä työnjakoa ja toimivaltaa valtion talousarvion aikaansaamisessa tai valtiontalouden hoidossa yleensäkin.

Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla erittäin laaja valikoima finanssioikeuden aineopintoja. Finanssioikeutta voivat opiskella sekä pääaineopiskelijat että sivuaineopiskelijat. Finanssioikeus voi olla hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) tutkintojen pääaineena ja siitä voi suorittaa syventävät opinnot oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnossa. Lisäksi finanssioikeus voi olla oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkintojen pääaineena.

Pääaineopiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat oikeustieteiden laitoksen tarjoamien muiden opintojen lisäksi muun muassa erityisesti kirjanpitoon ja laskentatoimeen liittyvät opinnot.

Finanssioikeuden opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan paitsi verohallinnon monipuolisissa ja haasteellisissa tehtävissä myös vero-oikeuden asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisöissä sekä muissa yrityksissä ja yhteisöissä. Alalla vallitsevat työntekijän markkinat, sillä ammattilaisista on jatkuva kysyntä. Tämän vuoksi finanssioikeuden opiskelu antaa erittäin hyvät valmiudet menestyksekkäälle työuralle.

Tutkimus finanssioikeudessa

Vero-oikeudessa tutkimuksen painopisteenä on ollut ajantasaisten teosten kirjoittaminen vero-oikeuden eri osa-alueista. Finanssioikeuden henkilökunnan tutkimustoiminta on tallennettu CRIS -tietokantaan. Sieltä löytyvät henkilökunnan vireillä olevat hankkeet, asiantuntijatehtävät sekä julkaisut.

Vuonna 2014 ilmestyneet teokset

Myrsky, Matti - Svensk, Niko - Voutilainen, Tomi, Suomen finanssioikeus.

Myrsky, Matti - Räbinä, Timo, Henkilökohtaisen tulon verotus (2. uud. painos).

Vuonna 2013 on ilmestynyt teos

Myrsky, Matti, Suomen veropolitiikka.

Finanssioikeuden opetus

Vero-oikeus voidaan jakaa yleisiin verotusta koskeviin kysymyksiin sekä varainsiirtoverotukseen, arvonlisäverotukseen sekä muihin veromuotoihin (mm. kiinteistöverotus). European Tax Law ja kansainvälinen vero-oikeus ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Finanssihallinto-oikeuteen kuuluvat puolestaan osina valtiontalousoikeus, kunnantalousoikeus ja muiden julkisoikeudellisten yksikköjen taloudenpitoa sääntelevät oikeusnormit.

Finanssioikeuden perusopinnot (25 op) muodostuvat seuraavista 5 opintopisteen pakollisista opintojaksoista:
- Finanssioikeuden perusteet
- Henkilöverotuksen perusteet
- Elinkeinoverotuksen perusteet
- Arvonlisäverotuksen perusteet
- Perintö- ja lahjaverotus

Finanssioikeuden 60 op:n laajuiseen aineopintokokonaisuuteen on sisällytettävä kandidaatin tutkielma ja -seminaari 10 op. Muut aineopintojaksot voi koota vapaasti finanssioikeuden aineopintojaksoista. Aineopintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää enintään 19 opintopistettä muita oikeudellisia opintoja.

Opintojen suoritusjärjestys

Opinnot aloitetaan finanssioikeuden perusteet -opintojaksolla, minkä jälkeen toisena opiskeluvuotena suoritetaan henkilöverotuksen perusteet, elinkeinoverotuksen perusteet, arvonlisäverotuksen perusteet ja perintö- ja lahjaverotus.

Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso on syytä suorittaa vasta elinkeinoverotuksen perusteiden opintojakson jälkeen, samoin arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso arvonlisäverotuksen perusteiden jälkeen. Verotusmenettelyn ja veroprosessin opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta finanssioikeuden perusteiden jälkeen. Maa- ja metsätalousverotuksen perusteet on perusteltua suorittaa vasta henkilöverotuksen perusteiden ja elinkeinoverotuksen perusteiden jälkeen. Opintojen myöhempään vaiheeseen kannattaa jättää kansainvälisen verotus, finanssihallinto-oikeus ja aivan aineopintojen loppupuolelle vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset. Siviilioikeuden tarjontaan kuuluva yhtiöoikeus (5 op) on tärkeä erityisesti liikeverotuksen kannalta. Laskentatoimen perusteet on finanssioikeuden tarjonnassa (tuottajana kauppatieteiden laitos), ja opintojakson hallinnalla on hyvin suurta merkitystä erityisesti liikeverotuksessa, mutta myös finanssihallinto-oikeuden opinnoissa.

Opintojen suorittamisjärjestys perustuu siihen, että myöhempi opintojakso perustuu edellisissä jaksoissa opitun varaan.

Finanssioikeuden syventävän jakson kirjalista.

Finanssioikeuden luentorungot löytyvät WebOodista opintojaksokuvauksesta.
Elinkeinoverotuksen perusteet luentorunko kevät 2010
Finanssioikeuden perusteet luentorunko syksy 2015

Finanssioikeus sivuaineena

Oikeustieteiden sivuaineopiskelu

Oikeustieteiden sivuainekokonaisuudet WebOodissa