Empiirinen oikeustutkimus

Empiirinen tutkimus yleisenä käsitteenä tarkoittaa kokemusperäistä, havaintoihin perustuvaa, ja mittaamalla selvitettyä. Toinen mahdollinen tapa tehdä tieteellistä tutkimusta on teoreettinen tutkimus, joka koostuu rationaalisista toiminnoista, kuten loogisesta päättelystä. Empirian avulla tarkastellaan ympäröivää todellisuutta ja sen ilmiöitä sellaisina kuin ne ovat. Empiirisen tutkimuksen tunnusmerkkejä ovat tutkimusta varten kootut aineistot ja niiden käsittelyyn käytettävät tutkimusmenetelmät. Oikeustutkimus on puolestaan oikeustieteellistä tutkimusta, jonka kohteena on oikeus järjestelmänä ja ilmiönä. Empiirinen oikeustutkimus tarkoittaa siis nimensä mukaisesti empiiristen menetelmien avulla toteutettavaa oikeustieteellistä tutkimusta. Tutkimusalaan liittyy myös vahva monitieteinen perinne, jossa hyödynnetään muun muassa taloustieteen, sosiologian ja tilastotieteen oppeja.

 

Lainsäädäntötutkimuksen oppiaineella on vahvat kytkökset empiiriseen oikeustutkimukseen. Oppiaineen sivuilta saat lisätietoa oppiaineen opiskelusta esimerkiksi sivuaineena.

Mihin empiiristä oikeustutkimusta tarvitaan?

Vaikka viimeisten vuosikymmenten aikana empiirisen tiedon tarve päätöksenteossa onkin kasvanut, on empiirinen oikeustutkimus silti vähäistä. Yhteiskunnan johdonmukaisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Aiemman sääntelyn vaikuttavuuden ja sidosryhmien kokemusten arviointi mahdollistaa järkevän politiikan harjoittamisen myös tulevaisuudessa. Tutkimustietoa hyödynnetäänkin lainvalmistelun ja lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa laajasti. Osasyynä empiirisen oikeustutkimuksen vähäisyyteen lienee, ettei oikeustieteellisessä koulutuksessa opeteta juurikaan empiirisiä menetelmiä. Empiirisen tutkimuksen avulla saavutetaan kuitenkin useita etuja verrattuna puhtaasti lainopilliseen tutkimukseen. Empirian avulla voidaan esimerkiksi:

1. kuvata vallitsevaa oikeustilaa ja sen yhteiskunnallista merkitystä

2. tarkastella toimijoiden, kuten oikeusprosessin asianosaisten, käyttäytymistä ja kokemuksia

3. arvioida lainsäädännön muutosten ja toimenpideohjelmien vaikutuksia etukäteen 

4. arvioida ja mitata muutosten ja ohjelmien todellisia vaikutuksia jälkikäteen

5. kuvata tarkasti oikeus- ja hallintokäytäntöä

6. muodostaa todistusaineistoa oikeusprosessia varten

Käytännössä empiiriset menetelmät ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi lainsäädäntötutkimuksen, rikos- ja prosessioikeuden, ympäristöoikeuden ja oikeussosiologian tutkimuksessa. Empiirinen oikeustutkimus ei ole kuitenkaan sidoksissa mihinkään nimenomaiseen alaan, vaan kaikki oikeudenalat voivat hyötyä empiirisestä tutkimuksesta. Empiria ei ole kuitenkaan itseisarvoista, vaan tutkimuskysymyksen tulee aina ohjata tutkimusmenetelmän valintaa. Tutkimusmahdollisuuksia tarjoavat ensinnäkin oikeutta kuvaavat aineistot, esimerkiksi valtiopäiväasiakirjat tai käräjäoikeuden tuomiot. Konkreettisia tutkimuskysymyksiä voivat tällöin olla vaikkapa viranomaiskäytäntöjen yhdenmukaisuuden tai rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen ja selittäminen. Toisaalta empiria mahdollistaa myös oikeuden toteutumisen havainnoinnin. Haastattelu- ja kyselytutkimuksen kautta voidaan esimerkiksi selvittää asianosaisten kokemuksia rikos- ja riita-asioiden sovittelumenettelystä.

Empiirinen oikeustutkimus oikeustieteiden laitoksella

Empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella toimii Empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Yksikön tehtävänä on tukea empiiristä oikeustutkimusta, vastata alaan liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä niin yliopiston sisällä kuin valtakunnallisestikin sekä ylläpitää yhteistyötä yliopiston sisällä ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Laitoksella tehdäänkin runsaasti tutkimuksellista yhteistyötä ja selvityksiä eri viranomaisten sekä yritysten kanssa ja niiden pyynnöstä. Yksikön vastuu- ja yhteyshenkilöinä toimivat professori Anssi Keinänen sekä yliopistonlehtori Ulla Väätänen.

Empiirisen oikeustutkimuksen opiskeleminen

Empiirisen oikeustutkimuksen opetusta on järjestetty Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2004 lähtien. Oikeustieteiden yhteisiin opintoainejaksoihin sisältyvät kurssit Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen (007012, 4 op) ja Oikeussosiologia (007013, 5 op). HTM-tutkinnon syventävissä opinnoissa on valittavissa Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari (007815, 8 op). Opintojaksojen kuvaukset löytyvät WebOodista.

Opiskelijoilla on myös mahdollista suorittaa 25 opintopisteen laajuinen Empiirisen oikeustutkimuksen opintokokonaisuus, joka merkitään tutkintotodistukseen sivuaineena. Monitieteistä lähestymistapaa painottava opintokokonaisuus vahvistaa opiskelijan osaamista empiiristen menetelmien käytössä ja niiden soveltamisessa oikeustieteelliseen tutkimukseen. Menetelmäopetusta järjestetään yhteistyössä muiden yliopiston yksiköiden, esimerkiksi tilastotieteen, taloustieteen ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineiden kanssa.

Lisäksi laitos tarjoaa pääaineopintomahdollisuuksina kriminaalipolitiikan ja rikollisuuden tutkimuksen, ympäristöpolitiikan ja -oikeuden sekä lainsäädäntötutkimuksen, joihin sisältyy pakollisia empiirisen tutkimuksen menetelmäopintoja.