Erikoishammaslääkärikoulutus

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa erikoishammaslääkärikoulutusta 10 erikoisalalla.

Erikoishammaslääkärikoulutusta koordinoi  (ei nimettyä tällä hetkellä)

Opintohallinnon päällikkö Mervi Silaste
puh. 040 355 2198, mervi.silaste@uef.fi
(erikoislääkäritoimikunnan esittelytehtävät, opintoneuvonta ym.)
Kuopion kampus, Medistudia, 4. krs

Opintoamanuenssi Elli Cederberg
puh. 040 355 2197, elli.cederberg@uef.fi
(opintoneuvonta, opinto-oikeudet, todistukset)
Kuopion kampus, Medistudia, 4. krs

Erikoishammaslääkärikoulutuksen asioissa ENSISIJAINEN sähköpostiosoite:
erikoislaakarikoulutus@uef.fi

 

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen opiskelijavalinta, syksy 2019

Haku tapahtuu sähköisesti Opetushallituksen ylläpitämän Opintopolku –portaalin kautta, osoitteessa Opintopolku.fi

 

Syyskuu

Hakuaika: 2.9. klo 8.00 - 13.9.2019 klo 15.00.
Opintopolku.fi

Lokakuu

  1. Hakijat, jotka eivät täytä hakukelpoisuuden ehtoja, saavat asiasta päätöksen.
  2. Hakijat, jotka karsiutuvat alkupisteytyksen jälkeen, saavat asiasta tiedon.
  3. Haastattelukutsut lähetetään Opintopolun kautta alkupisteytyksessä menestyneille

Marraskuu

Haastattelut

Joulukuu

Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 19.12.2019 Opintopolussa.

Tammikuu

  1. Hyväksytyn hakijan on otettava paikka vastaan viimeistään x.xx.20xx Opintopolussa. Muutoin hän menettää opinto-oikeuden.
  2. Oikaisupyynnöt viimeistään 17.1.2020 klo 15.00 (riippuu tulosten julkaisuajankohdasta)
  3. Asiakirjojen näyttöpäivä

Helmikuu

Päätökset oikaisupyyntöihin.

 

Tarkemmat ohjeet hakemisesta Opintopolku-järjestelmässä. 

Kaikissa kysymyksissä voit olla yhteydessä: ERKKIvalinnat [ät] uef.fi

OPIS­KE­LI­JA­VA­LIN­TA 2019 AL­KAEN

Valintamenettely

Haku tapahtuu alkupisteytyksen, motivaatiokirjeen ja haastattelun perusteella. Haussa menestynyt hakija saa ehdollisen opinto-oikeuden, jonka aikana hän suorittaa kuuden kuukauden mittaisen koejakson.

Hakukelpoisuus

Erikoishammaslääkärikoulutukseen hakeutuvalla pitää olla:
  • Suomessa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai vastaava ulkomailla suoritettu hammaslääkärin tutkinto
  • Valviran myöntämä oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä (ei määräaikainen eikä rajoitettu eikä tiettyyn toimipaikkaan sidottu) (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, 4 §)
  • Vähintään kaksi vuotta työkokemusta kliinisissä hammaslääkärin tehtävissä laillistuksen jälkeen
  • Riittävä suomen kielen taito erikoistumista varten. Hakijalla tulee olla riittävä suomen kielen kielitaito. Kielitaidon voi osoittaa jollakin alla olevista vaihtoehdoista (A, B tai C). Hakemuksen liitteeksi tulee liittää alkuperäinen tai oikeaksi todistettu todistus kielitaidosta.
    • (A) suoritettu perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulututkinto suomen kielellä
    • (B) suoritettu Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI), joka on suoritettu tasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Suoritus ei saa olla yli 2 vuotta vanha hakuun osallistuessa.
    • C valtionhallinnon kielikoe, joka on suoritettu arvosanalla hyvät taidot kaikista osa-alueista (puhuminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen). Suoritus ei saa olla yli 2 vuotta vanha hakuun osallistuessa.

Alkupisteet

Erikoishammaslääkärikoulutuksen alkupisteet
Alkupisteytys/erikoislääkärit Enimmäismäärä
Työkokokemus 10p
Tieteellinen kokemus 8p
Ensisijaisuus 2p
Yhteensä 20 p

 

Tieteellisen kokemuksen pisteytys erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa: enintään 8 p

Tohtorin tutkinto * lääketieteen tai hammaslääketieteen alalta

8 p

Vähintään 3 lääketieteen tai hammaslääketieteen tieteellistä  JUFO-julkaisua (tasot 1-3)

6 p

Jonkin muun alan  kuin lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

4 p

1-2 lääketieteen tai hammaslääketieteen tieteellistä JUFO-julkaisua (tasot 1-3)

2 p

Hakija on hyväksytty (opinto-oikeus olemassa) lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtoriopiskelijaksi suomalaiseen yliopistoon

1 p

*suomalainen, yliopistolaissa (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettu, tai vähintään suomalaista tohtorin tutkintoa vastaava. Epäselvissä tapauksissa erikoisalan vastuuhenkilö päättää tohtorin tutkinnon kelpaavuudesta.

 

 

 

Työkokemuksen pisteytys erikoishammaslääkärikoulutuksessa: enintään 10 p

I Yleinen työkokemus hammaslääkärinä (ei painotu haettavalle alalle tai siihen liittyvälle alalle tai on muuten sisällöltään määrittelemätöntä): enintään 2 p

Alle 2 v

0 p

2 v-alle 5 v

1 p

5 v tai yli

2 p

II Palvelu hammaslääketieteen erikoisalalta/painotusalalta, jolle on hakemassa: enintään 6 p

1 p/kk, enintään 6 kk

0 – 6 p

III Palvelu muulta hammaslääketieteen erikoisalalta/painotusalalta*: enintään 2 p

Alle 3 kk

0 p

3 kk-alle 6 kk

1 p

6 kk tai yli

 

2 p

*Hyväksytään myös työskentelyä opetustehtävissä hammaslääketieteen alalla. Opetustyötä voidaan hyväksyä enintään 3 kk.

 

 

 

Koulutuskokemuksen pisteytys erikoishammaslääkärikoulutuksessa (tarkastelujakso on viimeiset kolme työvuotta, ja jos laillistuksesta on vähemmän kuin kolme vuotta, tarkastellaan laillistuksen ja hakuajankohdan välistä aikaa): enintään 10 p

Keskimäärin >60 tuntia täydennyskoulutusta/vuosi

10 p                 

Keskimäärin >50 tuntia täydennyskoulutusta/vuosi

8 p

Keskimäärin >40 tuntia täydennyskoulutusta/vuosi

6 p

Keskimäärin >30 tuntia täydennyskoulutusta/vuosi

4 p

Keskimäärin >20 tuntia täydennyskoulutusta/vuosi

2 p                    

Tunnilla tarkoitetaan 45 minuutin mittaista koulutusaikaa. Hyväksyttävät koulutuksen järjestäjät ovat:  Apollonia, Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys,  Odontologiska Samfundet i Finland, suomalainen tai kansainvälinen erikoisalajärjestö, suomalainen tai ulkomainen yliopisto tai muu alan valtakunnallisesti hyväksymä taho

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työkokemus/palvelujaksot

Erikoishammaslääkärikoulutukseen hakemiseen vaadittavat kaksi vuotta työkokemusta kliinisissä hammaslääkärin tehtävissä lasketaan siitä päivästä alkaen, kun hammaslääkäri on saanut oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia Suomessa itsenäisenä ammattihenkilönä. Työkokemuksen laskemisessa noudatetaan yleisten määräysten laskusääntöjä.

Erikoishammaslääkärikoulutuksen haun alkupisteytykseen laskettava työkokemus huomioidaan vasta kahden vuoden kliinisen palvelun täyttymisen jälkeen.

Mikäli palvelu suoritetaan osa-aikaisena, on sen oltava vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelussuhteesta (kuitenkin min.18,5 h/vko). Palvelusaika pitenee vastaavasti. Työkokemus ei saa olla yli 10 vuotta vanhaa hakuajan loppumiseen mennessä.

Lyhyin hyväksyttävä yksittäin palvelujakso on 1 kk tai 30 kalenteripäivää

Työkokemuksen laskeminen

Työkokemusta voidaan laskea hyväksi vain siihen päivämäärään asti, mihin työ/palvelu todistus on päivätty. Jos työ/palvelussuhde on ollut esimerkiksi ajalla 1.1.2010 - 31.3.2010, mutta todistus on päivätty 15.2.2010, lasketaan palveluita hyväksi vain ajalta 1.1.2010 - 15.2.2010 (yhteensä 1 kk 15 pv).

Huom. Palvelustodistuksista tulee aina ilmetä kohta poissaolot ja keskeytykset (vaikka niitä ei olisi).

Keskeytyksien vaikutus

Kunakin koulutusvuonna (kalenterivuonna) sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta tai opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yhteensä yksi (1) kuukausi (30 päivää), mikäli virkamääräys on voimassa. Yhteen lapseen liittyvästä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen kuitenkin vain kuukausi, vaikka loma/vapaat jakautuisivat eri vuosille. Yksityisasian vuoksi otettu virkavapaus pidentää palvelua virkavapauden ajan.

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:
1. vuosilomapäivät
2. lomarahapäivät
3. säästövapaat (palkalliset)
4. aktiivivapaat
5. päivystysvapaat
6. täydennyskoulutus (työn edellyttämä, palkallinen)
7. ulkomainen koulutus (palkallinen)

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta: 
1. sairausloma (palkallinen)
2. tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
3. pakottavat perhesyyt
4. äitiysloma, isyysloma, vanhempainvapaa (palkallinen/palkaton)
5. opintovapaalain mukainen opintovapaa
6. opiskelu (palkaton)
7. lukuloma opiskelua varten
8. kertausharjoitukset
9. lomautukset

Huom. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille. Kuukausi lasketaan hyväksi siihen koulutusosioon, minkä aikana vapaa on pidetty. Äitiys, isyys- ja vanhempainvapaata ei voi laskea hyväksi tutkintoon, mikäli virkamääräys ei ole ollut voimassa.

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:
1. yksityisasia (palkaton)
2. virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
3. sairasloma (palkaton)
4. hoitovapaa (palkaton)
5. vuorotteluvapaa (palkaton)
6. Sopeuttamisvapaa

7. Tieteellinen työ

Erikoisalan vastuuhenkilö vahvistaa alkupisteytyksen.

Motivaatiokirje

Hakijan on kirjoitettava motivaatiokirje jokaista valitsemaansa hakukohdetta varten, eli enimmillään kolme kirjettä. Motivaatiokirjettä käytetään haastattelun tausta-aineistona. Motivaatiokirjeessä vastataan seuraaviin kysymyksiin:

  1. Miksi haet erikoistumaan kyseiselle erikoisalalle kyseisessä yliopistossa?
  2. Miten aikaisempi koulutustaustasi ja työkokemuksesi tukevat menestyksellistä kouluttautumista kyseiselle erikoisalalle?
  3. Miten muut ominaisuutesi ja taitosi tukisivat koulutustasi kyseisellä alalla?
  4. Miten erikoisalan opinnot tukevat ammatillisia tavoitteitasi?

Kirjeen maksimipituus on 6000 merkkiä välilyöntien kera. Motivaatiokirjettä ei pisteytetä, mutta sen toimittaminen hakulomakkeen liitteenä on pakollista.  Sitä voidaan hyödyntää haastattelussa.

Haastattelu

Haastattelut järjestetään yksilöhaastatteluina, joiden kesto on n. 30 minuuttia/haastateltava hakija.

Haastattelun avulla saadaan selville, onko hakijan käsitys alasta ja sillä työskentelystä realistinen. Haastattelu auttaa myös arvioimaan perustason vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja ja selvittämään millaiset motivaatiotekijät hakijalla on erikoistumista varten.

Haastattelijoina toimivat yliopiston alan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa yliopiston edustaja ja hänen vahvistamansa henkilöt, esimerkiksi palvelujärjestelmän edustajat kyseiseltä ERVA-alueelta, yhdessä sovitun mukaisesti.

Haastatteluun kutsuttavien määrä

Hakijat kutsutaan alkupisteiden perusteella strukturoituun haastatteluun. Haastatteluun kutsuttavien määrä on kaksinkertainen suhteessa aloituspaikkoihin. Mikäli hakijoita on vähemmän kuin kaksinkertainen määrä, kaikki kutsutaan haastatteluun.

Hakija voi tulla haastatelluksi asettamistaan hakukohteista ylimmässä, johon hänen parhaimmat alkupisteensä riittävät. Vaikka hakija olisi siis hakenut kolmeen hakukohteeseen, on hänen mahdollista päästä haastatteluun korkeintaan yhteen hakukohteeseen. 

Ajankohta:

Haastattelut järjestetään huhtikuussa 2019. Tarkka päivämäärä ja kellonaika ilmoitetaan haastatteluihin kutsuttaville erikseen, viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin.

Hakija ei voi sopia uutta aikaa haastattelulle, ja vastaa itse mahdollisista haastattelun matka- ym. kustannuksista. Haastattelut järjestetään siellä kaupungissa, jossa kyseinen hakukohde sijaitsee. Jollakin aloilla voidaan käyttää valtakunnallista haastattelua, jolloin haastattelu voi olla minkä tahansa lääketieteellisen tiedekunnan alueella. Perustellusta syystä hakija voi pyytää uutta aikaa haastattelulle, esimerkiksi sairastumisen takia. Tiedekunnat eivät kuitenkaan takaa uutta haastatteluaikaa.

Pisteet

Haastattelun kysymykset kattavat neljä eri teemaa: kokemus alasta ja motivaatio perehtyä alaan, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, erikoisalakohtaiset kysymykset sekä erityistaidot ja paineensietokyky.

Maksimipisteet koko haastattelusta ovat työ- ja tieteellisen kokemuksen tavoin kymmenen.

Motivaatio- sekä tiimi- ja vuorovaikutustaitojen osioista on mahdollista saada kummastakin enintään kolme pistettä, erikoisalaa koskevasta ja erityistaitojen osioista kummastakin enintään kaksi. Jokaisesta teemaosiosta on saatava pisteitä, muutoin hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi. Haastattelusta on saatava yhteensä vähintään 4 pistettä.

Vastausten arviointi tapahtuu neliportaisen asteikon mukaisesti: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, heikko. Asteikon tasot vastaavat pisteitä seuraavasti: erinomainen/1 p, hyvä/0,75 p, tyydyttävä 0,5 p, heikko/0,25 p. Yhdestä kysymyksestä voi siis saada enimmillään yhden pisteen.

Erikoisalan vastuuhenkilö vahvistaa haastattelun pisteet.

Liitteet ja asiakirjojen toimittaminen

Hakemuksen liitteeksi toimitettavat asiakirjat liitetään sähköisesti Opintopolkuun hakemuslomakkeen liitteeksi.

Hakija tarvitsee seuraavat liitteet, mikäli hän aikoo vedota niihin haussa:

  1. Lääketieteen tai hammaslääketieteen tutkintotodistus, mikäli tutkinto on suoritettu ulkomailla.
  2. Todistus kielitaidosta.
  3. Todistus itsenäisistä ammatinharjoittamisoikeuksista Suomessa (Valviran laillistamispäätös)
  4. Todistus suoritetusta tohtorintutkinnosta
  5. Yliopiston läsnäolotodistus, josta käy ilmi tohtorintutkinnon suoritusoikeus
  6. Tieteelliset artikkelit
  7. Motivaatiokirjeet
  8. Työ- ja palvelutodistukset, joissa tulee näkyä kaikki tiedot keskeytyksistä tai poissaoloista, tai maininta siitä, ettei niitä ole
  9. Erikoishammaslääkärikoulutuksen haussa osallistumistodistukset täydennyskoulutuksesta

Yhteispisteet

Hakijan lopulliset pisteet muodostuvat alkupisteistä ja haastattelupisteistä. Ne lasketaan yhteen,  ja erikoisalan vastuuhenkilö vahvistaa lopullisen pisteytyksen.  Se viedään Opintopolkuun, jossa sijoittelu tapahtuu. Hakija tulee valituksi siihen hakukohteeseen, joka on ylimpänä hänen priorisoinnissaan, ja johon hänen pisteensä riittävät.

Mikäli haastattelun jälkeen kaksi tai useampi hakija ovat täsmälleen samoissa pisteissä, tasapistesääntönä käytetään haastattelun 1. kysymyksen pisteytyksiä, jotka ratkaisevat hakijoiden järjestyksen.

Valintojen tulokset

Tulokset julkaistaan viimeistään 29.5.2019 osoitteessa Opintopolku.fi

Ehdollisen opinto-oikeuden vastaanottaminen

Haussa menestyneelle tarjotaan ehdollista opinto-oikeutta, joka vahvistuu lopulliseksi koejakson jälkeen (ks. Kohta koejakso). Hakijan tulee ottaa vastaan ehdollinen opinto-oikeus Opintopolussa 12.6.2018 mennessä. Mikäli hän ei tee tätä, menettää hän opinto-oikeutensa.

Ehdollinen opinto-oikeus ja koejakso

Valinnassa menestyneelle hakijalle tarjotaan ehdollista opinto-oikeutta. Jotta opinto-oikeus myönnetään lopullisesti, tulee hakijan suorittaa 6 kk mittainen koejakso. Ehdollisen opinto-oikeuden saanut saa erillisen, alakohtaisen, määräaikaisen opinto-oikeuden, joka on voimassa 1 v 6 kk.

Ehdollisen opinto-oikeuden saanut hakija voi suorittaa koejakson yliopistojen hyväksymissä erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuspaikoissa. Koejakso suoritetaan omalla erikoisalalla. Koejakson suorittamisesta sovitaan erikseen erikoisalan vastuuhenkilön kanssa.

Itä-Suomen yliopiston hyväksymät koulutuspaikat löytyvät tiedekunnan sivuilta: http://www.uef.fi/web/laake/koulutuspaikat.

Ehdollisen opinto-oikeuden saaneen hakijan on aloitettava koejakso viimeistään vuoden kuluessa valintapäätöksestä.

Perustellusta syystä hakija voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen, mikäli koejakso on aloitettu vuoden sisällä valintapäätöksestä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys-, ja vanhempainloma. Lisäajasta päättää tiedekunnan dekaani.

Koejakson arviointiin osallistuu aina kolme henkilöä: kouluttaja, alan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö sekä muu terveydenhuollon ammattihenkilö koejakson suorituspaikasta. Jokainen arviointiin osallistuva täyttää oman arviointilomakkeen, ja vastuuhenkilö tekee lopullisen päätöksen siitä, onko suoritus hyväksyttävä.

Hyväksytysti suoritetun koejakson jälkeen asianosaiselle myönnetään opinto-oikeus erikoisalalle, joka on voimassa 10 vuotta.

Viralliset käännökset

Jos asiakirjasi ovat muun kuin englannin-, suomen- tai ruotsinkielisiä, vaaditaan virallinen käännös

jollekin näistä kielistä. Lisäksi tulee toimittaa virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset alkuperäisistä asiakirjoista. Virallisen käännöksen tulee olla jokin seuraavista:

  • myöntäneen oppilaitoksen tekemä käännös (alkuperäinen asiakirja)
  • virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös myöntäneen oppilaitoksen tekemästä käännöksestä
  • virallisen kääntäjän tekemä käännös (alkuperäinen asiakirja)
  • virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä

Virallisen käännöksen jokaisella sivulla tulee olla kääntäjän leima ja/tai allekirjoitus. Virallisten käännösten tulee olla täsmällisiä käännöksiä alkuperäisistä asiakirjoista. Hakijan itse tekemiä käännöksiä ei hyväksytä. Tavallisia kopioita virallisesta käännöksestä ei hyväksytä, vaan kopion on oltava virallisesti oikeaksi todistettu.

 

Hyväksytyn hakijan on tultava näyttämään alkuperäiset asiakirjat erikseen ilmoitettuna asiakirjojen näyttöpäivänä Itä-Suomen yliopistoon.  Päivämäärät ja paikka ilmoitetaan myöhemmin lääketieteen laitoksen www-sivuilla.

Virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset

Helsingin yliopisto ei hyväksy tavallisia valokopioita asiakirjoista. Kaikkien asiakirjojen tulee olla virallisesti oikeaksi todistettuja, suomalaisen julkisen notaarin antamia. Maistraatit: joista jäljennöksen voi hankkia: https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/julkinen_notaari