Ajankohtaiset tutkimushankkeet
 

 

BIG - Borders in Globalization

Borders in Globalization is an innovative new network of 23 academic partners, as well as 34 non-academic organizations involved in the management of borders and borderlands in Canada and worldwide. BIG is also one of the largest research partnerships to date funded by the Canadian SSHRC.
Vastuuhenkilö: James Scott
Rahoitus: Partnership Grant of Canadian SSHRC
 

Career Mobility of Russian Healthcare Professionals in Finland: Trends, Patterns and Effects

The literature on international mobility and migration of healthcare professionals pays little attention to the relational approach in explaining their career mobility and outcomes. This research focuses on Russian healthcare professionals, doctors and nurses, which have a recent history of migration and mobility to Finland. I propose a relational and context-specific approach as a framework to examine the research question of the career experiences of Russian healthcare professionals in Finland in terms of their trends,patterns and major outcomes. Studying their post-mobility experiences in Finland is contextualized within a relational perspective as a methodological strategy meant to engage the respondents into re-reading and rewriting their personal and professional lives. The research draws on two field studies based on qualitative interviews with 30 Russian healthcare workers, followed by questionnaire survey filled by 100 respondents. Using Bourdieu's theoretical and methodological ground, the study contributes to the literature on the second largest group of foreign healthcare professionals living and working in Finland. It also demonstrates the complex relational aspects of career experiences, the interplay between individual agency, structures and contexts, which affect their career progression at different levels. Major implications of the study is the governance of diversity in terms of policy and practice for management of foreign healthcare workers in Finnish health services.
Vastuullinen tutkija: Driss Habti
Rahoitus: Koneen Säätiö

 

Sivun alkuun

Eläimen kuolema: käsitykset, kokemukset ja käytännöt

Tavat ymmärtää eläinten kuolemaa heijastavat ihmisen ja eläinten välisissä suhteissa tapahtuneita muutoksia sekä suhtautumista kuolemaan. Ihmisen parissa, osana yhteiskuntaa elävien eläinten kuolemat ovat "kulttuuristuneet", mikä tarkoittaa, että ne ovat ihmisen kontrolloimia ja pitkälti myös aiheuttamia. Erilaiset tavat suhtautua eläinten kuolemaan tuottavat erilaisia käytäntöjä sekä normeja, jotka koskevat eläinten lopettamista sekä eläimen kuoleman aiheuttamaa surua ja sen näyttämistä. Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan eläinten kuolemaan liittyviä käsityksiä, kokemuksia ja käytäntöjä Suomessa. Tutkimuksen keskeinen kysymys on: Miten ihmiselle läheisen eläimen kuolemaan suhtaudutaan eri tilanteissa? Tarkastelu keskittyy erityisesti lemmikkien ja hevosten kuolemaan. Tutkimus on menetelmiltään laadullinen, ja aineistoina käytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Kansanrunousarkiston vuosina 2014–2015 toteuttama valtakunnallinen kirjoituskeruu Kissa, koira ja hevonen – eläin perheenjäsenenä, asiantuntijahaastattelut (eläinlääkärit, löytöeläintalot, teurastamot, pieneläinhautausmaat sekä tuhkaamot) sekä valokuvat lemmikkieläinten hautausmailta.
Tutkija: Nora Schuurman
Rahoitus: Koneen Säätiö
 

 

ESPON Contact Point 2008–2015

ESPON Contact Point (ECP) on ESPON 2013 -tutkimusohjelman (www.espon.fi) kansallinen vastuutaho. Suomen kansallinen vastuutaho vuosina 2008–2015 on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos. ECP tukee ja koordinoi ESPON-ohjelman toimintaa kotimaassa ja toimii ohjelman yhteystahona aluesuunnittelualan kansallisille toimijoille. Lisätietoja Suomen ECP:n kotisivuilta: www.espon.fi.
Vastuullinen johtaja: Heikki Eskelinen
Tutkija: Timo Hirvonen
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö
Yhteistyötahot: Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK, Espoo).

Sivun alkuun

EUBORDERSCAPES: Bordering, Political Landscapes and Social Arenas: Potentials and Challenges of Evolving Border Concepts in a post-Cold War World

In order to gauge its significance, conceptual change in the study of borders must be seen in relation to fundamental social, economic and geopolitical transformations that have taken place in the past decades. In addition, major paradigmatic shifts in scientific debate, and in the social sciences in particular, must also be considered. Recognising the close interrelationships between social change and paradigm shifts, the EUBORDERSCAPES project analyses the evolving concept of borders in terms of a mutually linked emergence of "post-national", "post-colonial", "post-modernist" and "post-Communist" strands of inquiry. State borders are the frame of reference, rather than ethnographic/anthropological boundaries. However, this approach emphasises the social significance and subjectivities of state borders while critically interrogating "objective" categories of state territoriality and international relations. The research proposed here is not only focused on the more general, at times highly abstract, level of conceptual change. This approach also allows us to compare and contrast how different and often contested conceptualisations of state borders (in terms of their political, social, cultural and symbolic significance) resonate in concrete contexts at the level of everyday life.
Coordinator: James Scott
Principal Researcher and coordination assistant: Jussi Laine
Funding: European Commission under the 7th Framework Programme (FP7-SSH-2011-1)
Project homepage

Sivun alkuun

 

Growth-Innovation-Competitiveness: Fostering Cohesion in Central and Eastern Europe

GRINCOH addresses two issues affecting Central and Eastern European economies: the disjuncture between fast productivity growth and poor performance in developing innovative capacities for longer-term sustainable growth; and the pronounced economic, social and environmental territorial disparities resulting from accelerated growth. The project objectives are to: (a) establish development scenarios for CEECs up to 2020 under different assumptions of political frameworks, institutional conditions and development strategies; (b) identify the implications for sustainable growth – based on innovation and the development of technological capabilities – and greater economic, social and territorial cohesion; and (c) advise on future policy options, especially for EU Cohesion policy. Carried out by 12 highly qualified European research institutes, the envisaged research explores whether and how CEE development strategies can shift towards an ‘innovation-driven process of development', vital for sustainable growth (and cohesion) in the current global and European context. The project will cover in depth the international context, innovation and entrepreneurship, skills and labour market inclusion, social policy tasks, territorial cohesion, institutional changes, and the shape of a consistent cohesion policy framework at regional, national and EU levels. The project will also use a comprehensive macro-regional model (MASST) to develop scenarios up to the year 2020.
Coordinator: Uniwersytet Warszawski
Project Leader in UEF: James Scott
Principal Researcher and coordination assistant: Dmitri Zimin
Funding: European Commission under the 7th Framework Programme (FP7-SSH-2011-1)
Project homepage

Sivun alkuun

 

JOUSTAVAT ETNISYYDET. ETNISYYSPROSESSIT PETROSKOISSA JA KARJALAN TASAVALLASSA 2010-LUVULLA

Hankkeen tavoitteena on tutkia 2010-luvun kaupungistuvan ja monikulttuuristuvan Karjalan tasavallan pääkaupungin, Petroskoin, etnisyysprosesseja yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen mikro- ja mesotasoilla. Etnografinen tutkimus kohdistuu kansallista kulttuuria tukeviin musiikkiryhmiin ja kansalaisjärjestöihin sekä kieltä elvyttäviin tahoihin. Etnisyysdiskursseja ja -kategorioita tarkastellaan osana ylirajaista muuttoliikettä, johon paluumuutto ja sen konkretisoimat suomalaisuuden määritelmät ovat vaikuttaneet. Mikrokulttuurisen tarkastelun avulla pyrimme löytämään aineksia, joista erityisesti karjalainen ja suomalainen etnisyys koostuvat 2010-luvun Venäjällä. Hanke toteutetaan Itä-Suomen Yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen sekä Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin yhteistyönä.
Vastuuhenkilö: Pekka Suutari
Tutkijat: Olga Davydova-Minguet, Olga Filippova, Olga Ilyukha, Aleksander Izotov, Sanna-Riikka Knuuttila, Svetlana Kovaleva, Ilia Moshnikov, Elina Niiranen, YM Teemu Oivo, Pirjo Pöllänen, Yuri Shikalov
Ohjausryhmä: Irma Mullonen, Seppo Knuuttila ja Kaija Heikkinen
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeen kotisivu

 

Sivun alkuun

Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset, PARTY

Paikallisen ruuan yhteiskunnallisten vaikutusten selvittäminen törmää monimuotoisuuden haasteeseen. Taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristövaikutukset riippuvat tuotteesta ja sen tuotanto-, jakelu- ja kulutustavasta sekä tarkastelutasosta (kunta, maakunta, valtio jne.). Hajatietoja yksittäisistä vaikutuksista on olemassa, mutta "iso kuva" puuttuu. Tässä selvityksessä sovelletaan käänteistä tarkastelutapaa. Paikallisesta ruuasta rakennetaan neljä tulevaisuuskuvaa, jotka jäsentyvät suoraan kestävyyden eri ulottuvuuksille: lyhyt ketju, reilu ketju, aito ketju ja vihreä ketju. Kestävyyden fokus näissä ketjuissa poikkeaa toisistaan (arvonlisäys, alue, tuote, ympäristökuormitus). Tarkastelemalla näiden kehityspolkujen sisältöjä, kehityspotentiaaleja ja -esteitä eri alueilla saadaan hyvä kokonaiskuva paikallisen ruuan yhteiskunnallisten vaikutusten sisällöistä, mittakaavoista, potentiaalista ja kehittämiskohteista.
Hankkeen johtaja: KTT, MMM Tuomas Kuhmoinen, Turun yliopisto
Tutkijat: YTT Katja Hyvänen, Itä-Suomen yliopisto; FM Riikka Saarimaa, Turun yliopisto; FM Ira Ahokas, Turun yliopisto
Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö
 

 

RuralLWS-hanke
Tutkimushanke maaseudun paikallisista hyvinvointijärjestelmistä

Hyvinvointipalvelujen järjestämiseen liittyviin haasteisiin on Suomessa etsitty ratkaisua erityisesti hallinnollisten reformien kautta. Keskeisenä ajatuksena on ollut parantaa palvelujen taloudellista tehokkuutta, laatua ja saatavuutta keskittämällä hallinto- ja tuotantorakenteita, vahvistamalla kansallista ohjausta sekä syventämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota. Samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa on vahvistumassa näkemys siitä, että tulevaisuudessa hyvinvointipalvelujen järjestämisessä keskeisessä roolissa tulevat olemaan paikalliset, eri toimijoita yhdistävästä joustavat yhteistyömallit. Suomessa paikallisuudelle rakentuvan kehittämisen kärkijoukoissa kulkevat maaseudun paikallisyhteisöt, jotka ovat määrätietoisesti lähteneet etsimään keinoja vastata alueella asuvien ihmisten hyvinvointitarpeisiin sektori- ja toimijarajat ylittävän yhteistyön kautta paikallisista lähtökohdista.
"Maaseudulle rakentuvat paikalliset hyvinvointijärjestelmät" -tutkimushankkeessa kiinnostuksemme kohteena ovat kansallisen hyvinvointimallin kontekstissa suomalaisella maaseudulla syntyneet paikalliset hyvinvointimallit. Lähestymme hyvinvoinnin ja paikallisuuden välistä suhdetta Mingionen ja Obertin (2003, ks. myös Andreotti, Mingione & Polizzi 2012 sekä Andreotti & Mingione 2013 ja 2014) kehittämän paikallinen hyvinvointijärjestelmä -käsitteen (LWS, Local Welfare Systems) kautta, joka avaa kokonaisvaltaisen näkökulman niin hyvinvointitarpeiden muotoutumiseen kuin keinoihin, joilla niihin pyritään vastaamaan. Paikallisen hyvinvointijärjestelmän käsite ei viittaa pelkästään eri sektoreiden tuottamiin palveluihin, vaan myös osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistaviin toimintoihin sekä tarpeiden ja resurssien muotoutumiseen vaikuttavien paikkaan liittyvien tekijöiden ymmärtämiseen. Kyse on uudenlaisesta paikkaperustaiseen ajatteluun sitoutuneeseen keskinäisen huolenpidon kulttuurista, jossa lähtökohtana on ihmisten arjen sujuvuuden turvaaminen ja tukeminen heidän omassa elinympäristössään.
Pyrimme vertailevan tapaustutkimuksen kautta ymmärtämään paikallisen hyvinvoinnin muodostumiseen, rakenteeseen ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä suomalaisella maaseudulla. Tutkimuskohteenamme ovat Länsi- ja Itä-Suomen maaseutualueet. Tutkimus tuottaa laajasti sovellettavaa tietoa ihmisten hyvinvoinnin ja tähän kiinteästi kytkeytyvien lähipalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi erityisesti maaseutualueilla mutta myös laajemmin. Tutkimustamme ohjaa kysymys, voisivatko maaseudulla rakentuvat paikalliset hyvinvointijärjestelmät toimia edelläkävijöinä uudenlaiselle paikkaperustaiseen kehittämiseen rakentuvalle hyvinvointikulttuurille?
Hanke toteutetaan vuosina 2014–2015 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (JYU) ja Karjalan tutkimuslaitoksen (UEF) yhteistyönä.

Vastuullinen johtaja: Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Tutkijat: Mari Kattilakoski, Karjalan tutkimuslaitos (Pohjois-Karjala, Kainuu), Niina Rantamäki, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa)
Rahoittaja: TEM/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Sivun alkuun

 

SivakkaRasimäki-tutkimus

SivakkaRasimäki-tutkimusryhmä on tutkinut maaseudun muutosta ja pysyvyyttä monitieteisesti kahdessa valtimolaisessa kylässä jo neljänä vuosikymmenenä. Nyt tutkimusryhmä on aloittanut uuden kylätutkimusvaiheen ja siihen olennaisena kuuluvan kenttätyön tutkimuskylissä. Tutkimustulokset tullaan kokoamaan viidenneksi kyliä koskevaksi tutkimusraportiksi.

Sivakan ja Rasimäen kylien viidennessä tutkimusvaiheessa tärkeänä pidetään kylän käsitteen uudelleen määrittelyä tilanteessa, jossa paikallisuuden merkitys yhteiskunnassa on voimakkaasti muuttunut. Muutos näkyy tutkimusteemoissa muun muassa niin, että tällä kertaa aiomme tutkia kylissä asuvien ohella myös niiden ympäristössä liikkuvia sekä kylästä kotoisin olevia muualle muuttaneita. Nykymaaseutu koostuu monenlaisista ihmisryhmistä ja toiminnoista, katkelmista ja pirstaleista. Ihmiset kuuluvat samanaikaisesti useisiin paikkoihin ja verkostoihin. Niin kylä kuin maaseutukin pakenee kaikenlaisia rajaamisia ja määritelmiä. Kylätutkimuksen empiirisen kohteen muuttuminen haastaa kylätutkimuksen perinteisen paikkaperustaisen asetelman ja paradigman. Kylää ei voida enää tarkastella alueellisesti rajattuna paikallisuutena vaan erilaisten suhteiden vuorovaikutuksena, joka kytkee paikat laajempiin muutosprosesseihin ja verkostoihin. Kylä ei ole olemassa fyysisenä ympäristönä vaan siitä puhutaan yhä enemmän kulttuurisesti rakentuvina mielikuvina. Toimijuuden ohella myös maaseutuun liittyvät käsitykset ja tieto ovat fragmentoituneita.

Tutkimuksen suorituspaikka on aikaisempien vuosikymmenten tavoin Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos.
Tutkijat: Tapio Hämynen, Hannu Itkonen, Seppo Knuuttila, Maria Lähteenmäki, Jukka Oksa, Pertti Rannikko, Maarit Sireni, Mikko Simula, Pekka Suutari, Sinikka Vakimo, Päivi Härkin.

 
Suomen venäjänkieliset median käyttäjinä

Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä on Valtioneuvoston rahoittama hanke, joka toteutetaan 1.10.2015 - 31.8.2016 välisenä aikana. Mediankäyttö on nyky-yhteiskuntien keskeisiä, jatkuvasti kehittyviä ilmiöitä. Tieto siitä, kuinka eri väestöryhmät mediaa käyttävät, ja mitkä ovat heidän mediankäyttönsä erityispiirteet ja seuraamukset auttaa yhteiskuntia viemään kehitystä haluttuun suuntaan. Tässä hankkeessa luodaan kokonaiskuva Suomessa asuvien venäjänkielisten ihmisten mediasuhteesta. Hankkeen osatavoitteina on:

1) Selvittää, mitä medioita Suomen venäjänkieliset seuraavat ja mihin medioiden seuranta johtaa;
2) Analysoida suomalaisen ja venäläisen kansallisen median antamaa tietoa ja muita sisältöjä. Näin selvitetään, mitkä kansallisen median piirteet pidetään tärkeinä ja myös emotionaalisesti koukuttavina;
3) Selvittää omaehtoista mediatoimintaa sekä muuta aktiivisuutta, mikä on yhteydessä mediankäyttöön;
4) Tämän tiedon valossa arvioida sitä, millainen vaikutus on venäjänkielisten mediankäytöllä Suomen kokonaisturvallisuuteen.
Vastuullinen johtaja: Olga Davydova-Minguet
Tutkijat: Tiina Sotkasiira, Teemu Oivo, Daria Kettunen sekä turvallisuusasiantuntija Janne (Rysky) Riiheläinen
Hankkeen blogi

 

Tilinteko stalinistisen menneisyyden kanssa: Mitä kansalaiset ajattelevat Georgiassa, Venäjällä ja Ukrainassa

Tutkimushanke tarkastelee stalinistisen menneisyyden tilintekoa nykypäivän Georgiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Tutkimuksen tavoitteina on

  1. selvittää millä tavoin ihmiset käsittelevät stalinismia
  2. löytää tekijöitä, joiden pohjalta kyseisiä asenteita tuotetaan sekä
  3. päätellä, mikä on totalitaarisen menneisyyden jälkienselvittelyn vaikutus näiden maiden siirtymäpolkuihin.

Hankkeen analyyttisen viitekehyksen pohjana on siirtymäyhteiskuntien poliittista kulttuuria käsittelevä tieteellinen kirjallisuus. Tutkimuskohteena olevissa rnaissa suoritetaan kohderyhmäkeskusteluja, joiden pohjalta tehdään monen tapauksen vertaileva temaattinen analyysi. Hankkeella on tieteellistä, poliittista ja yleishyödyllistä merkitystä. Se tarjoaa teoreettista ymmärrystä totalitäärisen menneisyyden tilinteon prosessista sekä yleistä tietämystä kohteena olevien entisten Neuvostoliiton maiden yhteiskunnasta ja politiikasta.
Tutkija: Lina Klymenko
Rahoittaja: Suomen Akatemia

 

Venäjä-kuvat Euraasiassa: muisti, identiteetti, konfliktit

Hankkeessa tutkitaan eri etnis-kulttuuristen ryhmien Venäjän kuvia Suomessa. Tutkimus kuuluu kansainväliseen tutkimusprojektiin,jossa Venäjän kuvia tutkitaan Suomen lisäksi Baltian ja Keski-Aasian maissa, Moldovassa, Puolassa ja Ranskassa. Hankkeen tavoitteena on eritellä eri ryhmien keskuudessa elävien Venäjän kuvien keskeisiä piirteitä ja pohtia tapoja sovittaa mahdollisesti ristiriitaisia mielikuvia. Perimmäisenä tavoitteena on etsiä sovittelutapoja, joita voi käyttää eri ryhmien välisen yhteisymmärryksen ja suvaitsevaisuuden vahvistamiseksi. Hanke keskittyy kulttuurisesti jaetun tiedon, käytäntöjen ja symbolien tutkimiseen laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Hankkeessa verrataan eri maiden väestöryhmien (esim. kantaväestön ja maahanmuuttajien) Venäjäkuvia, Venäjään liittyvää poliittista/yhteiskunnallista diskurssia ja tavallisten ihmisten omista kokemuksista, historiallisista muisteista ja identiteeteistä nousevia Venäjä-mielikuvia.
Vastuullinen johtaja: Olga Davydova-Minguet
Tutkijat: Pirjo Pöllänen, Teemu Oivo
Rahoitus: Suomen Akatemia

 

Sivun alkuun

 


Yritysten henkilöstövähennysten vaikutukset työpaikkansa menettäneiden ja yritykseen jääneiden työntekijöiden työuriin (2012-2015)

Projekti on Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Työsuojelurahaston ja KELA:n tutkimusosaston yhteisesti rahoittama ja Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopistojen toteuttama tutkimusprojekti. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yritysten työvoiman vähennysten seurauksia yksilöiden työurien muotoutumiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa käytetään kansallisesti edustavaa Tilastokeskuksen yhdistettyä työnantaja-työntekijä-aineistoa (FLEED). Tutkimushanketta koordinoit  Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
Vastuuhenkilö: Professori Pertti Koistinen
Tutkijat: Arja Jolkkonen (UEF) ja Arja Kurvinen (UEF) Liudmila Lipiäinen (TaY)
Rahoitus:  Työsuojelurahasto, KELA, Tay ja UEF
Hankkeen kotisivu (Tampereen yliopisto)

 

 

 

Sivun alkuun