Bibliometriset analyysityökalut ja tietokannat

Scopus

Monialainen ja monisisältöinen kirjallisuusviitetietokanta, jota tuottaa ja ylläpitää Elsevier. Sisältää yli 50 milj. artikkeliviitettä 20 000 vertaisarvioidusta lehdestä. Vahvuutena tekijänimien ja instituutioiden nimien yhtenäistäminen ja luotettava tunnistaminen. Mahdollisuus hakea julkaisuja, siteerauksia, h-indeksejä, SJR-arvoja sekä SNIP-arvoja. Hakutuloksia voi myös analysoida esimerkiksi keskeisten lehtien, tutkijoiden ja instituutioiden löytämiseksi halutulta aihealueelta.

SciVal

Scopus-tietokannan sisältämää dataa hyödyntävä sovellus, joka tarjoaa Scopusta monipuolisemmat mahdollisuudet. Tutkimustoimintaa voi analysoida yksittäisen henkilön, tutkimusryhmän, instituution ja maan tasolla. Tuottaja ja ylläpitäjä Elsevier.

Web of Science

Klassinen tietokanta, joka sai alkunsa 1960-luvulla bibliometriikan pioneeri Eugene Garfield'n ideoimana. Tuottaja ja ylläpitäjä alun perin Institute of Scientific Information, sittemmin Thomson Reuters ja nykyisin Clarivate Analytics. Koostuu kolmesta alatietokannasta (Science Citation Index, Social Sciences Citation Index ja Arts & Humanities Citation Index). Sisältää lähes samat lehdet kuin Scopus. Mahdollisuus hakea julkaisuja, siteerauksia ja h-indeksejä. Hakutuloksia voi myös analysoida samaan tapaan kuin Scopus-tietokannassa. Web of Science:n käyttöä vaikeuttaa huomattavasti se, että tekijänimiä ei ole yhtenäistetty. Esimerkiksi suomalainen kirjoittaja, jonka sukunimessä esiintyy ä- ja ö-kirjaimia, saattaa esiintyä tietokannassa jopa yli kymmenellä eri tavalla kirjoitettuna. Sama ongelma koskee instituutioiden nimiä. Luotettavan tuloksen takaamiseksi on kaikki mahdolliset nimimuodot löydettävä haussa.

Journal Citation Reports (JCR)

Impact factor -arvojen ainoa virallinen lähde, tuottaja Clarivate Analytics. Sisältää Impact factor -arvot ja muita indikaattoreita kaikista Web of Science -tietokantaan sisältyvistä lehdistä, ja vain niistä. Clarivate Analytics omistaa Impact factor -arvot, eivätkä muut tahot saa julkaista niitä, ainakaan samalla nimellä. Journal Citation Reports on käytettävissä osana Web of Science -tietokantaa.

Google scholar & Publish or Perish

Google Scholarista voit hakea avoimesti saatavia tieteellisiä julkaisuja viittausmäärineen. Hakemalla Google Scholarin UEF-Finnan kautta (muista kirjautua UEF-käyttäjätunnuksellasi), saat myös UEFin käytössä olevat e-artikkelit kilkkaamalla "UEF SFX - fulltext" -linkkiä.

Publish or Perish on omalle koneelle asennettava, maksuton analysointiohjelma, joka hyödyntää Google Scholar -tietokannan sisältämää julkaisudataa. Google Scholar sisältää lukuisia erilaisia aineistomuotoja, joten Publish or Perish on käyttökelpoinen erityisesti muilla kuin ”artikkelialoilla.” Analyysin luotettavuutta heikentää se seikka, että Google Scholar -tietokannan tarkkaa sisältöä ei ole julkistettu. Asenna Publish or Perish -ohjelma tästä.

Julkaisufoorumi (JuFo)

Suomalaisen tiedeyhteisön tuottama julkaisukanavien tasoluokitus. Kanavat jaotellaan kolmeen tasoon (1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso). Sisältää lehtiä, kirjasarjoja, kirjakustantajia ja konferensseja. Kanavien arvioinnin tekevät 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia, joihin kuuluu noin 200 ansioitunutta suomalaista tai Suomessa työskentelevää tieteentekijää. Yliopistojen valtiolta saamasta perusrahoituksesta 13 prosenttia perustuu julkaisuihin JuFo-luokitelluissa kanavissa.

 

Julkaisujen kokonaismäärä:

UEF SoleCRIS

Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat tuottavat vuosittain yli 2 000 tieteellistä julkaisua, joista noin 2/3 on julkaistu ulkomailla. Tutkimustulosten ensisijaisina julkaisukanavina ovat kansainväliset julkaisufoorumit, mikäli se tieteenalan osalta on tarkoituksenmukaista. Yliopiston henkilökunnan julkaisuja voi hakea CRIS-tutkimustietokannasta esimerkiksi henkilön nimen, asiasanan tai julkaisutyypin avulla.
 

JUULI-julkaisutietoportaali

Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutietojen selailuun ja niistä tehtäviin hakuihin. Portaalin ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CSC:n kanssa. JUULIn sisältämä data on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen tiedonkeruun yhteydessä suomalaisten yliopistojen julkaisurekistereistä. Tällä hetkellä portaali sisältää yliopistojen julkaisut vuodesta 2011 alkaen.

Vipunen

Yliopistokoulutuksen julkaisuraporteilla voi tarkastella yliopistojen vuosittaista julkaisutoimintaa erilaisten luokittelujen mukaan (esimerkiksi julkaisutyyppi ja julkaisufoorumitaso). Tietoja on tarjolla tilastovuosilta 2010–2014 (poikkeuksena julkaisutyypit F-I, joista on tällä hetkellä tarjolla tietoja vain vuodelta 2010).
Kirjaston viestintää koordinoi erityistietoasiantuntija Tuulevi Ovaska.

Lisätietoja

tietopalvelu [at] uef.fi



Tietoasiantuntija
Heikki Laitinen
p. 0294 45 8191
heikki.laitinen[at]uef.fi

Katso myös

Kirjoja aiheesta:

  • Cronin B, Sugimoto CR, ed. 2014. Beyond bibliometrics : harnessing multidimensional indicators of scholarly impact.
  • Forsman M. 2016. Julkaisut ja tieteen mittaaminen: bibliometriikan käännekohtia.
  • Kärki R, Kortelainen R. 1996. Johdatus bibliometriikkaan.
  • Moed HF. 2010. Citation analysis in research evaluation.
  • Roemer RC, Borchardt R, ed. 2015. Meaningful metrics: a 21st century librarian's guide to bibliometrics, altmetrics, and research impact.

Palaute

Palautelomake

Palautteita käsitellään päivittäin. Helposti korjattavissa olevat asiat ratkaistaan välittömästi, jos ne ovat palvelun kannalta olennaisia ja palvelupolitiikan mukaisia. Kaikki palautteet käsitellään asianomaisessa palvelussa ja lisäksi tarvittaessa kirjaston eri työryhmissä. Palautteet ja niitä seuranneet toimenpiteet käsitellään vuosittain johtoryhmässä johdon katselmuksessa.