Hankkeet, historia

Elävä raja. Historiapolitiikka ja ekoturismi suomalais-venäläis-norjalaisilla luonnonsuojelualueilla [GREEN ZONE]. Tutkimus tulevaisuuden lähinaapuriyhteistyön uusista mahdollisuuksista

Monitieteisessä, (historia, maantiede) hankkeessa esitellään ja analysoidaan suomalais-venäläis-norjalaisella raja-alueella olevien luonnonpuistojen/suojelualueiden ja niitä lähellä olevien ihmisyhteisöjen välistä suhdetta, alueiden käyttöä ja kehittämistä ekoturismia ja historiaa/kulttuuria hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tutkimusfokus asettuu pääosin 1980-2010-luvulle. Loppuraportissa esitetään yhdessä viiteryhmien (Metsähallitus, paikallisyhteisöt, rajaviranomaiset) kanssa toimenpidesuositus ekoturismin ja historiapolitiikan määrätietoisesta hyödyntämisestä kansallisessa luontomatkailussa ja alueellisessa kehittämistyössä. Professori Maria Lähteenmäen johtama kolmivuotinen hanke on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä.

Karjalan syrjäseudun liittyminen Eurooppaan: Aunuksen väki 1500-luvun lopulta 1700-luvun alkuun

Keskiaikainen Karjala muodosti kristillisen Euroopan ja pakanallisen taigan välillä epäselvän raja-alueen, jonne venäläinen ja ruotsalainen valtakunta alkoivat tunkeutua 1300-luvun lopulla. Tutkimus selvittää, kuinka uusi valta ja kulttuuri tunkeutuivat Karjalan väestöjen joukkoon ja muuttivat alkuperäiskulttuuria, ja miten ihmiset integroituivat uuteen valtaan ja suomensukuisista metsänasukkaista tuli suomalaisia, karjalaisia ja venäläisiä. Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta johtaa professori Jukka Korpela. Hanke on saanut akatemiarahoituksen vuosille 2016–2020.

Neuvostotalouden pimeä puoli: laiton kauppa (trokaus) Viipurissa ja sen lähiympäristössä 1970-1990-luvuilla

Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten ja venäläisten välistä laitonta kauppatoimintaa Viipurissa ja sen lähiympäristössä 1970–1990-luvuilla. Tarkoituksena on selvittää, mitkä syyt edesauttoivat trokauksen syntyä ja kehitystä, ja valaista sitä kautta neuvostotalouden ongelmia ja pimeää puolta. Tutkimus avaa myös neuvostoliittolaisen nuorisokulttuurin erityispiirteitä, kuvailee nuorison epävirallisia ryhmittymiä ja niiden toimintaa. Viipurin trokareita tutkimalla kurkistetaan myös neuvostoliittolaisten sosiaaliseen elämään. Tutkimus liikkuu historian, sosiologian ja kulttuuritutkimuksen välimaastossa. Koneen Säätiö on myöntänyt dosentti, FT Yury Shikaloville rahoituksen tutkimusta varten.

Transnationaalinen liikkuvuus Euroopan pohjoisessa kriisiaikoina 1939–1945

Projektissa arvioidaan uudella tavalla pohjoisessa läpikäytyjä kriisivuosia sotilaiden ja siviilien näkökulmasta. Transnationaalista liikkuvuutta tutkitaan kansallisvaltioiden fyysisten, mentaalisten ja kulttuuristen rajojen ylityksinä pohjoismaisen ja suomalais-saksalaisen yhteistyön viitekehyksissä Pohjoiskalotin alueella toisen maailmansodan aikana. Projektissa analysoidaan arktisten rajaseutujen sodankäynnille asettamia reunaehtoja ja yksilöiden sopeutumista pohjoiseen, ylirajaiseen toimintaympäristöön sekä kysytään lisäksi, mitä ilmiöitä ja minkälaista keskustelua raja ylittävä siviilien, sotilaiden ja sotavankien mobiliteetti aiheutti Suomessa ja Norjassa. Projektin johtajana toimii dosentti, yliopistonlehtori Pasi Tuunainen, ja se on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä.

Vihollisiin liitetyt mielikuvat ja attribuutit Venäjällä ennen vuoden 1917 vallankumousta

Dosentti, FT Kati Parppei tutkii viholliskuvien muotoutumista ja kehitystä Venäjällä keskiajalta vuoden 1917 vallankumoukseen. Pyrkimyksenä on selvittää, miten mielikuvia (myytti)historiallisista, vihamielisistä "toisista" on käytetty kollektiivisen Rus'in/Venäjän ja venäläisyyden ideoiden rakentamiseen sekä valtakunnan geopoliittiseen sijoittamiseen paikkaan ja aikaan kunakin aikakautena. Konfliktien kuvauksia pääasiallisena tutkimusmateriaalina käyttävä projekti pyrkii valottamaan paitsi venäläisiä kehityskulkuja, myös universaaleja viholliskuvien muotoutumisprosesseja ja niiden suhdetta historiapolitiikkaan ja jaettujen identiteettien muodostumiseen. Suomen Akatemia on myöntänyt Parppeille akatemiatutkijan rahoituksen tutkimusprojektia varten.

Viipurin historiallinen kartasto

Viipurin historiallinen kartasto -hanke valmistaa teemakarttoihin ja vanhoihin aina 1600-luvun alusta oleviin kaupunkikarttoihin perustuvan esityksen Viipurin kaupungin kehityksestä. Teoksessa tarkastellaan muun muassa Viipurin kaupungin väestöä, taloudellista kehitystä, liikenne- ja kouluoloja ja kulttuurielämää. Tuleva teos julkaistaan suomen-, englannin- ja venäjänkielisenä. Hanke on osa kansainvälisen kaupunkihistoriallisen komission kaupunkikartastojen julkaisuhanketta. Projektin johtajana toimii professori Kimmo Katajala ja koordinaattorina FM Antti Härkönen. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi professori emerita Marjatta Hietala, professori Marjaana Niemi, dosentti Pirjo Uino ja erikoistutkija Martti Helminen. Hanketta rahoittaa Karjalan Kulttuurirahasto vuosina 2016–2018.