Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat

Itä-Suomen yliopiston perustamisen historia

Hankkeen tarkoituksena on kirjoittaa realistinen ja moniääninen kuvaus siitä, miten Itä-Suomen yliopisto synnytettiin. Historiakirjassa käsitellään myös sitä, miten yliopiston perustaminen vaikutti tutkimus- ja opetustoimintaan.

Yhteyshenkilö: Mikko Kohvakka, mikkko(at)uef.fi

Urbaani karjalaisuus -hanke

Urbaani karjalaisuus on kolmivuotinen (1.4.2019–31.3.2022) Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) rahoittama historiantutkimushanke, jonka päämääränä on avata uusia näkymiä Karjala-tutkimukseen eli nähdä Karjala toisin, sodanjälkeisten kaupungistuneiden sukupolvien kokemuksin. Hanke suuntaa katseensa enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen, sillä varauksella, että historia on aina läsnä kaikessa toiminnassamme. Erityisesti näin on, kun puhutaan identiteeteistä (omakuvista) tai vanhempien ja isovanhempien kokemuksista ja perinnöstä.

Hankkeen johtaja on professori Maria Lähteenmäki ja tutkijoina väitöskirjantekijä Anssi Neuvonen, FT Oona Ilmolahti ja FT Sinikka Selin.

Hankkeen esittely Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön verkkosivuilla

Suomen armeija saksalaisen taktisen innovaation omaksujana 1916–1940 

Tapaustutkimuksessa selvitetään, miten iskuosastotaktiikka, tuo merkittävä saksalainen sotataidollinen innovaatio, levisi ja juurtui Suomeen maailmansotien välisenä aikana sekä miten sitä sovellettiin talvisodan mottitaisteluissa. Tutkittava, osaamiseen siirtoon liittyvä ilmiö asetetaan laajempaan kehykseensä eli eurooppalaisen sotataidon kehitykseen 1900-luvun alkupuoliskolla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään innovaatioiden diffuusioteorioita. Kyseessä on dosentti, yliopistonlehtori Pasi Tuunaisen henkilökohtainen tutkimushanke, jonka kesto on 2018–2020. Se on saanut rahoitusta yksityisiltä säätiöiltä.

Yhteyshenkilö: Pasi Tuunainen, pasi.tuunainen(at)uef.fi

Vihollisiin liitetyt mielikuvat ja attribuutit Venäjällä ennen vuoden 1917 vallankumousta 

Pyrkimyksenä on selvittää, miten mielikuvia (myytti)historiallisista, vihamielisistä "toisista" on käytetty kollektiivisen Rus'in/Venäjän ja venäläisyyden ideoiden rakentamiseen sekä valtakunnan geopoliittiseen sijoittamiseen paikkaan ja aikaan kunakin aikakautena keskiajalta vuoden 1917 vallankumoukseen. Konfliktien kuvauksia pääasiallisena tutkimusmateriaalina käyttävä projekti pyrkii valottamaan paitsi venäläisiä kehityskulkuja, myös universaaleja viholliskuvien muotoutumisprosesseja ja niiden suhdetta historiapolitiikkaan ja jaettujen identiteettien muodostumiseen.

Yhteyshenkilö: Kati Parppei, kati.parppei(at)uef.fi

Elävä raja. Ekoturismi ja historiapolitiikka suomalais-venäläis-norjalaisilla luonnonsuojelualueilla

Hankkeessa esitellään ja arvioidaan suomalais-venäläis-norjalaisella raja-alueella olevien luonnonpuistojen/suojelualueiden ja paikallisyhteisöjen vuoropuhelua, luonto-ihminen-kulttuuri-suhdetta sekä raja-alueiden käyttöä ja kehittämistä ekoturismia ja paikallista historiaa ja kulttuuria hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kolmevuotista (2017-2020), professori Maria Lähteenmäen johtamaa hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Yhteyshenkilö: Maria Lähteenmäki, maria.lahteenmaki (at) uef.fi

Talvisodankäynti kautta aikojen 

Tutkimushankkeessa analysoidaan sotilasmaantieteellisten tekijöiden vaikutusta talvisodankäyntiin pohjoisessa. Tarkastelussa ovat Pohjolassa ja varsinkin sen rajaseuduilla käydyt talvisotatoimet keskiajalta toiseen maailmansotaan. Keskiössä ovat talvitaistelutaitoon ja -toimintaan liittyvän osaamisen kertyminen sekä se, minkälaista operaatiotaitoa ja taktiikkaa soveltamalla on pohjoisissa sotatoimissa saavutettu menestystä. Lisäksi kysytään, miten kansallisen sotataidon kehitystyössä, sen kouluttamisessa ja soveltamisessa on otettu huomioon ympäristön asettamat reunaehdot. Vuosina 2016–2019 toteutettava projekti on dosentti, yliopistonlehtori Pasi Tuunaisen henkilökohtainen tutkimushanke, ja se on saanut rahoitusta yksityisiltä säätiöiltä.

Yhteyshenkilö: Pasi Tuunainen, pasi.tuunainen(at)uef.fi

Transnationaalinen liikkuvuus Euroopan pohjoisessa kriisiaikoina 1939–1945 

Projektissa arvioidaan uudella tavalla pohjoisessa läpikäytyjä kriisivuosia sotilaiden ja siviilien näkökulmasta. Transnationaalista liikkuvuutta tutkitaan kansallisvaltioiden fyysisten, mentaalisten ja kulttuuristen rajojen ylityksinä pohjoismaisen ja suomalais-saksalaisen yhteistyön viitekehyksissä Pohjoiskalotin alueella toisen maailmansodan aikana. Projektissa analysoidaan arktisten rajaseutujen sodankäynnille asettamia reunaehtoja ja yksilöiden sopeutumista pohjoiseen, ylirajaiseen toimintaympäristöön sekä kysytään lisäksi, mitä ilmiöitä ja minkälaista keskustelua raja ylittävä siviilien, sotilaiden ja sotavankien mobiliteetti aiheutti Suomessa ja Norjassa. Projektin johtajana toimii dosentti, yliopistonlehtori Pasi Tuunainen. Hankkeen toteutusaika on 2016–2019, ja se on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä.

Yhteyshenkilö: Pasi Tuunainen, pasi.tuunainen(at)uef.fi