Hankkeet, ympäristöpolitiikka

Bright future for black towns: reinventing European industrial towns and challenging dominant post-industrial discourses

Loistava tulevaisuus -tutkimushankkeessa pureudutaan pieniin, teollisuudesta riippuvaisiin kaupunkeihin, jollaisissa valtaosa eurooppalaisista elää ja työskentelee. Kehittäminen on kuitenkin painottunut Euroopassa pitkälti suuriin kaupunkeihin ja metropolialueisiin. Kehittämispolitiikassa on lisäksi korostettu palvelutaloutta.

Tutkimushankkeessa vertaillaan Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Suomessa sijaitsevia teollisuuskaupunkeja. Suomen osahankkeessa selvitetään erilaisia muutoksen malleja keräämällä paikallisia kertomuksia, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia ja ruohonjuuritasoisia näkökulmia teolliseen ja jälkiteolliseen kehitykseen. Suomessa tutkimuskohteena on Kajaani, johon teollisuuden rakennemuutokset ovat iskeneet voimakkaasti 2000-luvulla.

Kokonaisuudessaan Bright future for black towns: reinventing European industrial towns and challenging dominant post-industrial discourses -tutkimuskonsortio sai kolmivuotisen rahoituksen ERA-NETin Cofund Smart Urban Futures (ENSUF) -ohjelmasta. Kansainvälisen tutkimusprojektin kokonaisrahoitus on 1,3 miljoonaa euroa, josta Itä-Suomen yliopiston osuus 300 000 €.  Osatutkimushanketta johtaa yliopistonlehtori, dosentti Simo Häyrynen.

Kestävyyssiirtymän etulinjassa. Kestävyyspyrkimysten kulttuurinen omaksuminen eurooppalaisilla reuna-alueilla

Tutkimushankkeessa tarkastellaan syrjäisten alueiden kulttuuristen tekijöiden vaikutusta siihen, miten näillä alueilla omaksutaan kestävyysajattelua sekä siirrytään tuotannon ja kulutuksen kestävämpiin malleihin. Tutkimus valottaa sitä, mitkä aluekulttuurin tekijät edesauttavat ja mitkä puolestaan estävät näitä kestävyyssiirtymiä eurooppalaisilla ja erityisesti pohjoisilla reuna-alueilla. Tutkimushanke tarkastelee, onko alueilla erityisiä vahvuuksia ja/tai heikkouksia kestävyyspyrkimysten toteuttamisen kannalta.

Tutkimus paneutuu sekä ilmiön yleisiin piirteisiin että paikallisiin erityisyyksiin. Hankkeen tutkimukset keskittyvät ensinnäkin kestävyysajattelun omaksumiseen pohjoiskarjalaisissa ja sisilialaisissa maatalousyhteisöissä, toiseksi älykkään ja kestävän kasvun strategioihin pohjoisten alueiden kaupunkiseuduilla sekä kolmanneksi alueellisten kestävyysstrategioiden kulttuurisiin tekijöihin Kainuussa ja Jämtlannissa, Ruotsissa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston kautta tarkastelu laajenee myös muualle Eurooppaan, Sloveniaan, Italiaan, Ruotsiin ja Saksaan. Tutkimushanketta johtaa yliopistonlehtori, dosentti Simo Häyrinen. Suomen Akatemia on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosille 2016-2019.

Hallintorakenteet ja poikkeavat metsätoimenpiteet: vaikutukset EU-FLEGT:iin ja REDD+:aan Laosissa

Tutkijatohtori Sabaheta Ramcilovic-Suomisen tutkimus tarkastelee REDD+ prosessin ja oikeudellisesti harmaalla alueella tapahtuvien metsänkäsittelytoimien vuorovaikutusta Laosin tapauksen perusteella. Tutkimus keskittyy metsäkäsittelytoimien sosiaalisiin- ja ympäristövaikutuksiin sekä maankäyttö- ja omistusoikeuskysymyksiin. Lisäksi tutkimus tarkastelee, miten metsänhakkuisiin ja kaskiviljelyyn liittyvät säännöt ja toimia sääntelevät instituutiot syntyvät ja tulkitsevat laillisuutta, sekä mitkä tekijät vaikuttavat metsälakien noudattamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa sekä osallistua käynnissä olevaan teoreettiseen ja analyyttiseen keskusteluun. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2015-2018.

REDD+: Globaalin ympäristöhallinnon uusi järjestelmä ja sen vaikutukset oikeudenmukaisuuteen. Vertailevatutkimus Tansaniassa, Meksikossa ja Laosissa

Tansanian, Meksikon ja Laosin tapaustutkimukset osoittavat, että erilaisten kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden rahoitus vaikuttaa merkittävästi REDD+ hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen paikallisella tasolla. Siksi näillä toimijoilla on vaikutusta myös ympäristöhallinnon oikeudenmukaisuuteen, paikallisdemokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen. Olemme seuranneet kaikissa vertailevan tapaustutkimuksen maissa paikallistason hankkeita, REDD+ politiikkaprosesseja sekä analysoineet metsälainsäädäntö- ja toimeenpanoprosesseja, jotta voisimme ymmärtää niiden suhdetta ja vaikutusta REDD+ interventioita toteutettaessa. Päätutkimuskysymyksemme on kuinka REDD+ tullee muokkaamaan metsäpolitiikkaa, lakeja ja ihmisten osallistumista luonnonvarojen hallintaan ja hoitoon.

Tansaniassa olemme jo tehneet tutkimusta paikalliselta ja alueelliselta tasolta kansalliselle tasolle. Laosissa ja Meksikossa olemme tehneet kansallisella tasolla tiedonkeruun, ja alueellisella ja paikallisella tasolla haastattelut ovat meneillään 2016-2017. Viimeisen tutkimusjaksomme aikana (2016-2018) tarkoituksenamme on kehittää teoriaa, joka voisi tarjota viitekehyksen vuorovaikutteisen luonnonvarahallinnon tutkimiseen. Teoria olisi tärkeä tukemaan keskustelua metsävarojen vuorovaikutteisesta hallinnosta ruohonjuuritasolta aina kansalliselle ja globaalille tasolle. Teorialla pyritään tukemaan maailmanlaajuisesti syntymässä olevaa keskustelua ja politiikkaa monitasoisen biotaloushallinnon käytännöistä suhteessa luonnonvarojen riittävyyteen ja niistä tehtävän päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Teorian kehittämistä tehdään eri tavoilla: osallistumalla kansainväliseen diskurssiin luonnonvarapolitiikan ja -hallinnon teorioista, kyseenalaistamalla luonnostaan ​​hyväksytyt teoriat ja luomalla vasta-argumentteja. Kolmessa eri maassa toteutettavalla tapaustutkimuksella pyrimme luomaan uusi käsitteitä ja niihin liittyviä viitekehyksiä, joita voisimme esimerkiksi hyödyntää biotalouden tutkimuksessa.

Tutkimushankkeen johtajana on akatemiatutkija Irmeli Mustalahti. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2012-2018 ja kaikkiaan hankkeessa tulee työskentelemään neljä vanhempaa tutkijaa ja seitsemän nuorempaa tutkijaa. Väitöskirjoja hankkeessa on tarkoitus valmistua viisi; yksi Meksikossa ja neljä Suomessa. Tutkimusta toteutetaan yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa jokaisessa tapaustutkimuksen kenttätyömaassa.

"Social license to operate": a real tool or rhetoric? Examining the mining industry in Finland, Australia, and Canada

Hankkeessa tutkitaan sosiaalisen toimiluvan (SLO) käsitettä, sen sisältöjä ja yhteiskunnallisia taustaedellytyksiä kaivosteollisuudessa. Hanke on vertailututkimus Suomen, Kanadan ja Australian välillä. Siinä analysoidaan erityisesti kaivosteollisuuden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä kohdemaissa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen sekä kansainvälisten partnereiden, muun muassa Queenslandin yliopiston ja Brittiläisen Kolumbian Yliopiston, kanssa. Professori Rauno Sairisen johtamaa tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2014-2017.

Multiple Lines of Evidence in Assessing Ecotoxicological and Human Health Risk of Mine Effluents and Public Perception (MINEVIEW)

Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa selvitetään kaivostoiminnasta koituvia ekotoksikologisia ja ympäristöterveydellisiä riskejä pintavesistöissä. Itä-Suomen yliopiston osuudessa selvitetään, miten paikallinen väestö kokee vesistöjen pilaantumisesta aiheutuvat haitat ja riskit. Muina partnereina ovat Suomen ympäristökeskus (Syke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Itä-Suomen yliopiston osahanketta  johtaa professori Rauno Sairinen. Suomen Akatemia myönsi hankkeelle rahoituksen vuosille 2014-2017.