Hankkeet, ympäristöpolitiikka

 

Käynnissä olevat projektit

Etämetsänomistus Tansaniassa: konfliktien sovittelu metsähallinnon uutena haasteena

Professori Irmeli Mustalahti tutkimusryhmineen on saanut Suomen Akatemialta ja ulkoministeriöltä lähes 600 000 euron rahoituksen tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan konfliktien sovittelua metsähallinnon uutena haasteena Tansaniassa.

Afrikassa valtion- ja yhteisömaiden yksityistämiseen liittyy usein paikallisia kiistoja ja konflikteja. Tansaniassa yhä useampi metsänomistaja on kaupungissa asuva sijoittaja. Etämetsänomistus Tansaniassa: konfliktien sovittelu metsähallinnon uutena haasteena -hankkeessa tutkitaan metsänomistajien sekä paikallisten asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita sekä mahdollisuuksia sovitella ristiriitatilanteita.

Itä-Suomen yliopiston johtamaan tutkimushankkeeseen osallistuu myös itäafrikkalaisia, meksikolaisia ja tanskalaisia tutkijoita. Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Erkkilä historia- ja maantieteiden laitokselta koordinoi tutkimushankkeen laajaa toimijaverkostoa, jonka kanssa tutkimusta toteutetaan vuosien 2019–2022 aikana.

 

ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

ALL-YOUTH on Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama monitieteinen hanke, joka tutkii 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Hanke tuottaa uusia ratkaisuja nuorten aktiivisempaan kansalaisuuteen vuorovaikutteisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen, digitaalisten innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja biotalouden näkökulmista.

Professori Irmeli Mustalahden johtama osahanke ALL-YOUTH – Kestävää hyvinvointia luomassa tutkii ja testaa osallistavan toimintatutkimuksen menetelmin nuorten kanssa muissa osatutkimuksissa luotuja ratkaisuja, jakaa tietoa konsortion, partnereiden ja sidosryhmien kesken, sekä etsii ratkaisuja, miten nuoret voisivat tukea kestävän kehityksen tavoitteita, ja mitkä ovat heidän työllistymismahdollisuutensa esimerkiksi biotalouden parissa. Toimintatutkimuksella pyritään ”elävän tiedon” haltuunottoon ja juurruttamiseen – tiedon, josta on hyötyä sekä nuorisoyhteisöjen tiedon ja toiminnan tarpeisiin sekä tutkijoille ja sitä kautta laajemmin yhteiskunnassa.

Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE)

Tutkimushankkeessa (CORE) tutkitaan ja kehitetään malleja, joilla julkinen valta, kansalaiset, yritykset ja tutkijat pystyvät yhdessä ratkaisemaan mutkikkaita yhteiskunnallisia ongelmia kuten ympäristökysymyksiä. Tutkimuksessa analysoidaan, kokeillaan ja jalostetaan yhteistyöhön perustuvia käytäntöjä kuten kansalaispaneeleja, politiikkadialogiprosesseja, yhteistoiminnallista oppimista ja yhteistä faktojen etsintää.

Monitieteistä konsortiota johtaa ympäristökonfliktien ratkaisun professori Lasse Peltonen. Ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairisen tutkimusryhmä selventää yhteishallinnan käsitteistöä ja pyrkii tunnistamaan ajankohtaisia ympäristöhallinnan haasteita sekä mahdollisuuksia yhteistoiminnallisen hallinnan käyttämiseen Suomessa.

Innovatiivista, haitatonta ja hyväksyttävää malminetsintäteknologiaa (INFACT)

EU-rahoitteisessa, Horizon2020 ohjelman Innovative, Non-Invasive and Fully Acceptable Exploration Technologies (INFACT) -hankkeessa kehitetään nykyistä haitattomampia, sosiaalisesti hyväksyttäviä ja teknologisesti edistyneitä malminetsinnän menetelmiä. Uudenlaiset havainnointimenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia myös kaivosten toiminnan tarkempaan seurantaan ja laajemmin muuhun ympäristöseurantaan. Hankkeessa pyritään rakentamaan yhteinen ymmärrys hyvistä käytännöistä ja menetelmistä niin ympäristöllisesti kuin sosiaalisestikin. Hankkeen kolmella tutkimusalueella Suomessa, Saksassa ja Espanjassa on tarkoitus päästä rakentavaan vuoropuheluun paikallisten yhteisöjen ja päätöksentekijöiden kanssa sekä tehdä tiivistä yhteistyötä alueellisten viranomaisten ja kaivosyhtiöiden kanssa. Nämä opit on tarkoitus ottaa käytännön standardeiksi koko EU:n laajuisesti.

 Vuosina 2017–2020 toteutettavassa hankkeessa on mukana 17 partneria seitsemästä eri maasta. Suomesta hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto. Itä-Suomen yliopiston osahanketta johtaa professori Lasse Peltonen.

INFACT-projektin kotisivu: http://www.infactproject.eu/

Bright future for black towns: reinventing European industrial towns and challenging dominant post-industrial discourses

Loistava tulevaisuus -tutkimushankkeessa pureudutaan pieniin, teollisuudesta riippuvaisiin kaupunkeihin, jollaisissa valtaosa eurooppalaisista elää ja työskentelee. Kehittäminen on kuitenkin painottunut Euroopassa pitkälti suuriin kaupunkeihin ja metropolialueisiin. Kehittämispolitiikassa on lisäksi korostettu palvelutaloutta.

Tutkimushankkeessa vertaillaan Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Suomessa sijaitsevia teollisuuskaupunkeja. Suomen osahankkeessa selvitetään erilaisia muutoksen malleja keräämällä paikallisia kertomuksia, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia ja ruohonjuuritasoisia näkökulmia teolliseen ja jälkiteolliseen kehitykseen. Suomessa tutkimuskohteena on Kajaani, johon teollisuuden rakennemuutokset ovat iskeneet voimakkaasti 2000-luvulla.

Kokonaisuudessaan Bright future for black towns: reinventing European industrial towns and challenging dominant post-industrial discourses -tutkimuskonsortio sai kolmivuotisen rahoituksen ERA-NETin Cofund Smart Urban Futures (ENSUF) -ohjelmasta. Kansainvälisen tutkimusprojektin kokonaisrahoitus on 1,3 miljoonaa euroa, josta Itä-Suomen yliopiston osuus 300 000 €.  Osatutkimushanketta johtaa yliopistonlehtori, dosentti Simo Häyrynen.

Kestävyyssiirtymän etulinjassa. Kestävyyspyrkimysten kulttuurinen omaksuminen eurooppalaisilla reuna-alueilla

Tutkimushankkeessa tarkastellaan syrjäisten alueiden kulttuuristen tekijöiden vaikutusta siihen, miten näillä alueilla omaksutaan kestävyysajattelua sekä siirrytään tuotannon ja kulutuksen kestävämpiin malleihin. Tutkimus valottaa sitä, mitkä aluekulttuurin tekijät edesauttavat ja mitkä puolestaan estävät näitä kestävyyssiirtymiä eurooppalaisilla ja erityisesti pohjoisilla reuna-alueilla. Tutkimushanke tarkastelee, onko alueilla erityisiä vahvuuksia ja/tai heikkouksia kestävyyspyrkimysten toteuttamisen kannalta.

Tutkimus paneutuu sekä ilmiön yleisiin piirteisiin että paikallisiin erityisyyksiin. Hankkeen tutkimukset keskittyvät ensinnäkin kestävyysajattelun omaksumiseen pohjoiskarjalaisissa ja sisilialaisissa maatalousyhteisöissä, toiseksi älykkään ja kestävän kasvun strategioihin pohjoisten alueiden kaupunkiseuduilla sekä kolmanneksi alueellisten kestävyysstrategioiden kulttuurisiin tekijöihin Kainuussa ja Jämtlannissa, Ruotsissa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston kautta tarkastelu laajenee myös muualle Eurooppaan, Sloveniaan, Italiaan, Ruotsiin ja Saksaan. Tutkimushanketta johtaa yliopistonlehtori, dosentti Simo Häyrinen. Suomen Akatemia on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosille 2016-2019.

Hallintorakenteet ja poikkeavat metsätoimenpiteet: vaikutukset EU-FLEGT:iin ja REDD+:aan Laosissa

Tutkijatohtori Sabaheta Ramcilovic-Suomisen tutkimus tarkastelee REDD+ prosessin ja oikeudellisesti harmaalla alueella tapahtuvien metsänkäsittelytoimien vuorovaikutusta Laosin tapauksen perusteella. Tutkimus keskittyy metsäkäsittelytoimien sosiaalisiin- ja ympäristövaikutuksiin sekä maankäyttö- ja omistusoikeuskysymyksiin. Lisäksi tutkimus tarkastelee, miten metsänhakkuisiin ja kaskiviljelyyn liittyvät säännöt ja toimia sääntelevät instituutiot syntyvät ja tulkitsevat laillisuutta, sekä mitkä tekijät vaikuttavat metsälakien noudattamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa sekä osallistua käynnissä olevaan teoreettiseen ja analyyttiseen keskusteluun. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2015-2018.

Päättyneet projektit

REDD+: Globaalin ympäristöhallinnon uusi järjestelmä ja sen vaikutukset oikeudenmukaisuuteen. Vertailevatutkimus Tansaniassa, Meksikossa ja Laosissa

Tansanian, Meksikon ja Laosin tapaustutkimukset osoittavat, että erilaisten kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden rahoitus vaikuttaa merkittävästi REDD+ hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen paikallisella tasolla. Siksi näillä toimijoilla on vaikutusta myös ympäristöhallinnon oikeudenmukaisuuteen, paikallisdemokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen. Olemme seuranneet kaikissa vertailevan tapaustutkimuksen maissa paikallistason hankkeita, REDD+ politiikkaprosesseja sekä analysoineet metsälainsäädäntö- ja toimeenpanoprosesseja, jotta voisimme ymmärtää niiden suhdetta ja vaikutusta REDD+ interventioita toteutettaessa. Päätutkimuskysymyksemme on kuinka REDD+ tullee muokkaamaan metsäpolitiikkaa, lakeja ja ihmisten osallistumista luonnonvarojen hallintaan ja hoitoon.

Tansaniassa olemme jo tehneet tutkimusta paikalliselta ja alueelliselta tasolta kansalliselle tasolle. Laosissa ja Meksikossa olemme tehneet kansallisella tasolla tiedonkeruun, ja alueellisella ja paikallisella tasolla haastattelut ovat meneillään 2016-2017. Viimeisen tutkimusjaksomme aikana (2016-2018) tarkoituksenamme on kehittää teoriaa, joka voisi tarjota viitekehyksen vuorovaikutteisen luonnonvarahallinnon tutkimiseen. Teoria olisi tärkeä tukemaan keskustelua metsävarojen vuorovaikutteisesta hallinnosta ruohonjuuritasolta aina kansalliselle ja globaalille tasolle. Teorialla pyritään tukemaan maailmanlaajuisesti syntymässä olevaa keskustelua ja politiikkaa monitasoisen biotaloushallinnon käytännöistä suhteessa luonnonvarojen riittävyyteen ja niistä tehtävän päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Teorian kehittämistä tehdään eri tavoilla: osallistumalla kansainväliseen diskurssiin luonnonvarapolitiikan ja -hallinnon teorioista, kyseenalaistamalla luonnostaan ​​hyväksytyt teoriat ja luomalla vasta-argumentteja. Kolmessa eri maassa toteutettavalla tapaustutkimuksella pyrimme luomaan uusi käsitteitä ja niihin liittyviä viitekehyksiä, joita voisimme esimerkiksi hyödyntää biotalouden tutkimuksessa.

Tutkimushankkeen johtajana on akatemiatutkija Irmeli Mustalahti. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2012-2018 ja kaikkiaan hankkeessa tulee työskentelemään neljä vanhempaa tutkijaa ja seitsemän nuorempaa tutkijaa. Väitöskirjoja hankkeessa on tarkoitus valmistua viisi; yksi Meksikossa ja neljä Suomessa. Tutkimusta toteutetaan yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa jokaisessa tapaustutkimuksen kenttätyömaassa.

"Social license to operate": a real tool or rhetoric? Examining the mining industry in Finland, Australia, and Canada

Hankkeessa tutkitaan sosiaalisen toimiluvan (SLO) käsitettä, sen sisältöjä ja yhteiskunnallisia taustaedellytyksiä kaivosteollisuudessa. Hanke on vertailututkimus Suomen, Kanadan ja Australian välillä. Siinä analysoidaan erityisesti kaivosteollisuuden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä kohdemaissa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen sekä kansainvälisten partnereiden, muun muassa Queenslandin yliopiston ja Brittiläisen Kolumbian Yliopiston, kanssa. Professori Rauno Sairisen johtamaa tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2014-2017.

Multiple Lines of Evidence in Assessing Ecotoxicological and Human Health Risk of Mine Effluents and Public Perception (MINEVIEW)

Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa selvitetään kaivostoiminnasta koituvia ekotoksikologisia ja ympäristöterveydellisiä riskejä pintavesistöissä. Itä-Suomen yliopiston osuudessa selvitetään, miten paikallinen väestö kokee vesistöjen pilaantumisesta aiheutuvat haitat ja riskit. Muina partnereina ovat Suomen ympäristökeskus (Syke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Itä-Suomen yliopiston osahanketta  johtaa professori Rauno Sairinen. Suomen Akatemia myönsi hankkeelle rahoituksen vuosille 2014-2017.