Opiskelijatarinoita

Motivaatio on kova sillä haluan työllistyä nopeasti!

Markus Melin aloitti ympäristötieteiden opinnot Kuopiossa ja vaihtoi vuoden jälkeen Joensuuhun lukemaan metsätiedettä. Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Melin opiskelee metsätieteitä toista vuotta pääaineenaan metsäsuunnittelu, joka hänen mukaansa nivoutuu pitkälti geoinformatiikan sovellutusten ympärille.

Metsätieteellisen koulutusalan tutkintoja voi suorittaa viidellä erikoistumisalalla, joita ovat metsäekologia ja metsänsuojelu, metsänhoito ja metsäbioenergia, metsänarviointi ja metsäsuunnittelu, metsäekonomia ja -politiikka sekä metsä- ja puuteknologia.

Melinin kandivaiheen opintoihin kuuluu tällä hetkellä perusmetsänhoidon ja metsäpolitiikan lisäksi muun muassa kaukokartoitusta ja paikkatietojärjestelmien perusteita.

Melin on aina viihtynyt metsässä paremmin kuin laboratoriossa. – Joensuun opinnoissa pääsi paremmin käytännön maastohommiin, kertoo Melin.

– Useilla peruskursseista on maastopäiviä, jolloin käymme tutustumassa hyvin erilaisiin kohteisiin kuten metsänsuojeluun, metsänhoitoon, puulajipuistoihin ja paperitehtaisiin.

Melin muistuttaa, että metsätiede pitää sisällään lukemattomasti eri aloja joihin suuntautua. Itä-Suomen yliopiston myötä saadaan muodostettua myös uusia, kiinnostavia sivuainekokonaisuuksia. Alalla on tarjolla jokaiselle jotakin erilaista opittavaa.

On suorastaan päätähuimaavaa ajatella, millaisia huipputeknologian sovelluksia alan tutkimuksissa on nykyisin käytössä. Juuri geoinformatiikassa kiehtoo se kuinka huipputeknologia on tuotu näinkin lähelle käytäntöä.

– Teoria tutkimusten taustalla on vaativaa, eikä sen opiskelusta selviä kovin helpolla. On pakko päntätä itsenäisesti että pärjää opinnoissa, toteaa Melin.

– Motivaatio on kuitenkin kova, sillä haluan työllistyä nopeasti. Yritän nytkin saada nopeutettua opintojani. Eniten kiinnostaisi tällä hetkellä tutkijan työ yliopistolla tai jossain alan yrityksessä.
Työllistymismahdollisuudet näyttävät geoinformatiikan alalla hyvältä, moni onkin napattu töihin suoraan koulun penkiltä, sanoo Melin.

– On suorastaan päätähuimaavaa ajatella, millaisia huipputeknologian sovelluksia alan tutkimuksissa on nykyisin käytössä. Juuri geoinformatiikassa kiehtoo se kuinka huipputeknologia on tuotu näinkin lähelle käytäntöä. Satelliitti- ja ilmakuvista revitään irti kaikki mahdollinen tieto erilaisilla tietokoneohjelmilla, laserkeilauksella pystytään arvioimaan metsästä samoja tunnuksia kuin maastosta käsin mittaamalla. Alan monipuoliset sovellusmahdollisuudet ovatkin yksi syy, miksi kiinnostuin metsätieteistä.

Melin on vapaa-ajallaan mukana Pohjois-Karjalan metsänhoitajat ry:n toiminnassa (sihteeri) ja ulkoilee aina kun siihen jää aikaa.  – Luontoon on päästävä liikkumaan, maalla tai vesillä, säällä kuin säällä!

Metsä on rauhoittava paikka

Suhde metsään ja luontoon on metsätieteitä opiskelevalle Virve Rehulle ollut erikoisasemassa.

– Metsä on aina sellainen rauhoittava paikka, jossa sielu lepää. Jos on ollut tosi rankkaa koulussa tai kotona, niin on ihan hyvä mennä metsään kävelemään ja tavallaan puhdistamaan ajatuksia. Olen luonnonläheinen ihminen ja halusin monitieteiseen laaja-alaiseen koulutukseen, missä saa monipuolista opetusta monista eri aloista, ettei ole sellaista tiettyä kaavaa mihin työllistyy myöhemmin.

Metsäalaa on pidetty perinteisenä miehisenä alana. Naisia on kuitenkin kouluttautumassa alalle yhä enemmän. Virve on sitä mieltä, että naiset pärjäävät siinä missä miehetkin. – Metsäala on naisille mahdollisuus ja haaste. Itse olen sellainen, että jos joku pistää vastaan jossain asiassa niin sellainen näytön halu tulee. Naisena varmaan on tiettyjä odotuksia, että pitäisi pystyä samaan kuin miehet. Mutta sitähän sanotaan, että miehisillä aloilla naiset pärjäävät ja naisaloilla miehet pärjäävät paremmin, Virve nauraa.

Metsätieteiden opiskelussa tarvitaan muutamaa hyvää vahvuutta. – Hyvähän olisi olla taustaa matematiikassa ja biologiassa, Jos on tietokoneosaamista, niin siitä on apua, koska paljon tehdään työtä eri tietokoneohjelmilla.

Joensuu on todella vilkas opiskelijakaupunki. Ei tule pulaa tekemisestä, jos tänne tulee. Harrastusmahdollisuuksia on todella paljon. Luontoa on lähellä ja liikuntaan hyvät mahdollisuudet.

Opinnot alkavat teorialla ja maastoreissuilla. – Teoriaa on totta kai luennoilla, mutta niihin yleensä liitetään myös maastokäyntejä, joissa se opetettu asia havainnollistetaan tarkemmin. Maasto-opetusta saisi mielestäni olla enemmän, Virve pohtii. – Laboratoriojuttuja ei kauheasti ole. Tutkimme kyllä mm. hyönteisiä ja sieniä.

Syksyllä 2011 Virve opiskelee neljättä vuotta. Gradu on työn alla ja muutamia kursseja suoritettavana. – Vuosi työtä ja se on siinä. Tuleva työura askarruttaa jo tulevaa maisteria. – Totta kai sitä toivoo, että työllistyisi heti opintojen jälkeen. Johonkin esimiestehtäviin tai asiantuntijatehtäviin, mutta saattaa olla, että niihin ei heti pääse.

Opiskelukaupunki Joensuu saa kiitoksia. – Joensuu on todella vilkas opiskelijakaupunki. Ei tule pulaa tekemisestä, jos tänne tulee. Harrastusmahdollisuuksia on todella paljon. Luontoa on lähellä ja liikuntaan hyvät mahdollisuudet. Joensuu on viihtyisä kaupunki. Kun olen itse tullut pieneltä paikkakunnalta, niin tänne on helppo samaistua ja kotiutua.

Metsänhoitajilla hyvä työllisyys

– Metsänhoitajista on neljä prosenttia työttömänä. Tilanne on kohtuullisen hyvä siinä suhteessa, kun vertaa moneen muuhun alaan. Suurin osa töissä olevista on oman alan töissä, kertoo metsätieteitä opiskeleva Sami Nivala.

– Alan työllisyys on hyvä. Tiedän, että opiskelijat ovat työllistyneet hyvin opiskelun jälkeen. Ei välttämättä heti siihen tehtävään mihin on koulutettu, mutta joka paikassahan on kivuttava alemmilta portailta ylemmäksi. Työmahdollisuuksia on metsäalan lisäksi myös muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja kaupan aloilla, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä, Sami listaa.

Oma valinta metsäalan opiskelijaksi tuli Samille kuin itsestään selvänä asiana. – Isäni on metsäammattilainen ja serkkuni opiskeli Joensuussa metsätieteitä silloin, kun hain tänne metsätieteitä opiskelemaan,  Sami tiivistää.

Sami opiskelee kolmatta vuotta. – Pari vuotta pitäisi vielä opiskella tiukasti. En varmaan jatka tämän maisterikoulutusvaiheen jälkeen pidemmälle metsätieteissä. Saa sitten nähdä luenko muita aineita tämän jälkeen.

Metsäpolitiikka ja tulevaisuutta ajatellen bioenergia ovat miehen kiinnostuksen kohteita, mutta ensin kutsuu työelämä. – Lähden töihin heti kun valmistun, luultavasti suomalaisiin metsäalan yrityksiin.

Alan työllisyys on hyvä. Tiedän, että opiskelijat ovat työllistyneet hyvin opiskelun jälkeen.

Kun pohjalainen kehuu omiaan se tapahtuu perusteellisesti. Sami ei tee poikkeusta kertoillessaan ainejärjestöstään. – Meillä on paras ainejärjestö. Meillä on paljon yhteistä toimintaa ja henki on paras, pohjanmaalta kotoisin oleva Sami toteaa.