Ruben Valbuéna

”Mikset lukisi tohtoriksi Joensuussa?”

Metsätieteissä Joensuun maine on Euroopassa vailla vertaa. Kiitos tästä kuuluu Euroopan metsäinstituutin, EFIn, päämajalle sekä Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolle.

Rubén Valbuena on hiljattain valmistunut metsätieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta. Tämä on jo hänen toinen tohtorintutkintonsa, sillä ennen Suomeen tuloaan hän valmistui tohtoriksi Madridin teknillisestä yliopistosta. Hänen molemmat väitöskirjansa käsittelevät laserkeilausta, vaikka toisessa hän keskittyi kaukokartoitussovelluksiin ja toisessa metsätieteisiin.

”Jossain vaiheessa joku kysyi: ”Mikset lukisi tohtoriksi Joensuussa?”, sillä metsätieteiden tutkinto Itä-Suomen yliopistosta avaisi monia ovia minulle. Vaikka alun perin ajattelin valmistua vain Madridista tiesin, että tärkeää tutkimusta laserkeilauksen alalla tehdään Itä-Suomen yliopistossa ja olin kiinnostunut tekemään yhteistyötä. Tämän vuoksi lopulta päädyin myös opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon.”

Laserkeilaus on kaukokartoitusteknologiaa, jonka syntyhistoria juontaa juurensa 1960-luvulle. Etäisyyksien mittaaminen valaisemalla kohde lasersäteellä ja heijastuvan säteen ominaisuuksia on tuttua monilla eri tieteenaloilla sekä käytännön sovelluksissa. Metsäsektorilla laserkeilaus on vakiinnuttanut asemansa 1990-luvun lopulta alkaen.

“Metsätietojärjestelmien ja laserkeilauksen parissa tehtävä tutkimus täällä Itä-Suomen yliopistossa on askeleen edellä muita eurooppalaisia tutkimuslaitoksia. Tämän vuoksi työskentely täällä on minulle kuin pelaaminen Mestareiden liigassa jalkapalloilijalle."

“Laserkeilaus tapahtuu asentamalla laser lentokoneeseen tai satelliittiin ja keilaamalla metsäalueita niin, että talteen saadaan kattavasti alueen vertikaaliprofiili. Laserkeilauksella pystytään mittaamaan tavattoman tarkasti myös latvuston läpi ja tutkimaan esimerkiksi metsämaan pinnanmuotoja. Tämän vuoksi monet Euroopan maat ovat soveltaneet laserkeilausta maa-alueidensa kartoitukseen,” Valbuena selittää.

Arvioidaan, että koko Suomi saadaan laserkeilattua vuoteen 2019 mennessä. Joissain toisissa maissa, kuten Espanjassa, kartoitus on jo saatu valmiiksi ja osassa pienempiä maita, kuten Virossa, maa-alueet on ennätetty keilaamaan jo kahdesti. Metsäsektorille laserkeilauksella on monia käyttökohteita, mutta sitä käytetään myös esimerkiksi luonnonsuojelussa.

”Lidar -teknologia voi olla tärkeässä roolissa esimerkiksi sademetsien suojelussa. Keilaamalla saadaan objektiivista tietoa metsien hiilivarannoista, mikä puolestaan on tärkeää, kun arvioidaan metsähakkuiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Tätä tietoa taas tarvitaan päätöksenteon tueksi, kun sovitaan kansainvälisistä ja kansallisista tavoitteista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Uskon, että tulevaisuudessa voimme kehittää työkaluja myös laittomien hakkuiden ehkäisemiseksi.”

Ensimmäisen kerran Valbuena saapui Suomeen vuonna 2005 vaihto-opiskelijana. Työskenneltyään tämän jälkeen muutamia vuosia ympäristöalan sovellusten parissa Espanjassa ja Iso-Britanniassa, hän palasi takaisin Suomeen vuonna 2010 Euroopan metsäinstituuttiin ja pian tämän jälkeen hän teki päätöksen aloittaa väitöskirjan tekeminen

“Metsätietojärjestelmien ja laserkeilauksen parissa tehtävä tutkimus täällä Itä-Suomen yliopistossa on askeleen edellä muita eurooppalaisia tutkimuslaitoksia. Tämän vuoksi työskentely täällä on minulle kuin Mestareiden liigan pelaaminen jalkapalloilijalle. Minulle on tärkeää myös tehokas työskentely, mikä on tällä helppoa sillä kaikki muutkin ympärilläni ovat tehokkaita: eivät vain tutkijakollegani vaan myöskin hallintohenkilökunta ja tutkimuksen tukihenkilöt. “

Seuraavaksi Valbuena viettää vuoden Cambridgen yliopistossa hänelle myönnetyn Marie Skłodowska-Curie tutkija-apurahan turvin. Vuoden kuluttua hän toivoo palaavansa Suomeen, mitä varten hänellä on jo suunnitelmia valmiina: ”Uskon, että kansainväliselle laserkeilaus- ja kaukokartoitusaiheiselle maisteriohjelmalle olisi maailmalla tilausta ja Itä-Suomen yliopistolla olisi kaikki mahdollisuudet houkutella hyviä opiskelijoita sekä kansainvälistä rahoitusta Joensuuhun.