Kaksi oppiainetta: Ympäristötiede ja biologia

Ympäristö- ja biotieteiden laitos tarjoaa opetusta kahdessa oppiaineessa:

Ympäristötiede

Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, josta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on perehdyttää opiskelija ympäristön tilaan, ympäristöongelmien syihin ja seurauksiin, ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin riskeihin. Lisäksi koulutus antaa valmiudet seurata ympäristöalan kehitystä, tieteellistä kirjallisuutta ja hallinnollisia säädöksiä sekä jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on kehittää opiskelijan tieteellistä ajattelua, tieteellisten menetelmien soveltamista ja kieli- ja viestintätaitoja, ja syventää tietoja ja taitoja valitulla ympäristötieteen erikoistumisalalla. Maisteriopinnoissa opiskelija vaikuttaa omilla valinnoillaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa suuntaukseen ja painotuksiin ja valitsee erikoistumisalakseen Ympäristöterveyden ja – teknologian (Environmental Health and Technology) tai ympäristönmuutoksen biologian (Biology of Environmental Change). Ylempi korkeakoulututkinto luo valmiudet toimia oman erikoisalan tutkijana, johtavana asiantuntijana tai viranomaisena sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä. FM-opinnot antavat hyvän pohjan myös ympäristötieteen jatko-opinnoille (filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto).

Biologia

Biologian alan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Opiskelija suorittaa tutkintonsa biologia pääaineena joko biologin tai aineenopettajan vaihtoehdossa.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon (LuK) johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkinnon pää  ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä ja riittävä viestintä  ja kielitaito. Filosofian maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hyvä viestintä- ja kielitaito.

Biologin vaihtoehdossa opinnot voidaan suunnata jo aineopintovaiheesta alkaen tukemaan valittua ympäristöbiologian erikoistumisalaa. Sivuaineeksi voidaan valita mikä tahansa erikoistumisalaa tukeva oppiaine, esimerkiksi ympäristötiede, biokemia, hydrobiologia, kemia tai jokin muu luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan oppiaine, maantiede, yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntapolitiikka, oikeustieteelliset sivuaineet esim. ympäristöoikeus tai liiketaloustieteelliset sivuaineet.

Biologian aineenopettajan vaihtoehdossa opiskelijan on pää- ja sivuaineen opintojen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). On suositeltavaa, että niistä sisällytetään luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon 25 op, mutta ne voidaan myös suorittaa kokonaisuudessaan vasta filosofian maisterin (FM) tutkinnon osana. Opintoja koordinoi soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto filosofisessa tiedekunnassa. Kuvaus opintojaksoista löytyy verkkosivuilta http://www2.uef.fi/fi/filtdk/aineenopettajan-pedagogiset-opinnot Opettajavaihtoehtoon haetaan kerran vuodessa, ja siihen voidaan valita 15 biologian pääaineopiskelijaa.

Koulujen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden yhdistelmänä on yleensä biologia-maantieto, joissakin kouluissa myös biologia-kemia. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot. Lukion aineenopettajalta vaaditaan lisäksi aineenopettajakoulutuksen mukaiset syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.