Suomen kekomuurahaiskartoitus – kansalaiset tieteen teossa!

Suomessa on tusinan verran muurahaislajeja, jotka tekevät ainakin osittain pesänsä kasvimateriaalista kuten neulasista, oksan paloista ja varpujen lehdistä (sivun alareunassa esimerkkejä eri lajien pesäkeoista). Nämä muurahaiset ovat suomalaisen luonnon maahyönteisten joukossa valtalajeja ja niillä onkin merkittävä rooli mm. kasvinsyöjähyönteisten saalistajina.

Tutkimushankkeessa kansalaiset voivat lähettää kekopesien pinnalta keräämiään muurahaisia tutkijoille ja saavat palautteena hankkeen tulosten yhteenvedon. Hankkeessa selvitetään kekoja tai kekomaisia kasoja rakentavien muurahaisten esiintymistä erilaisissa ympäristöissä sekä lajien maantieteellistä levinneisyyttä Suomessa.

Muurahaisilla on merkittävä rooli luonnossa eikä tässä hankkeessa aiheuteta niille haittaa. Kekopesän pinnalta kerätään vain muutamia yksilöitä, jolloin pyydystys ei kohdistu lisääntyviin yksilöihin vaan työläismuurahaisiin. Tällaisella näytteiden keruulla ei ole vaikutusta muurahaispesän toimintaan.

Miksi kansalaiskeräys

Tavoitteena on selvittää eri kekomuurahaislajien sekä muiden kekoja rakentavien lajien levinneisyyttä Suomessa. Tavoitteena on myös saada lisää tietoa eri lajien pesintäympäristöistä (esim. metsä, metsän reuna, niitty, suo, jne.). Lisäksi saadulla aineistolla voidaan tutkia eri lajien määrityksessä käytettävien tuntomerkkien maantieteellistä vaihtelua.

Suomi on yllättävän suuri maa. Käytännössä yhden tai muutamankin muurahaistutkijan keräysmatkoilla ei voida tyydyttävällä ja ympäristöä säästävällä tavalla kartoittaa Suomen kekomuurahaislajistoa erilaisissa ympäristöissä. Tähän paras ratkaisu on ns. kansalaistiedeprojekti, jossa kansalaisille neuvotaan menetelmät muurahaisten keräämiseen, säilömiseen ja tutkijoille postittamiseen. Näin saadaan kansalaisia osallistumaan tieteen tekoon ja voidaan kattaa maantieteellisesti laajoja alueita. Projektiin osallistuneet yksityishenkilöt ja yhteisöt (esim. yhdistykset, koululuokat, 4-h kerhot, jne.) saavat myös ensimmäisinä yhteenvedon hankkeen tuloksista.

Milloin, missä ja miten voi kerätä näytteitä

Keräystä voi tehdä eripuolilla Suomea kesäkausilla 2018 ja 2019, kunhan jokaisesta näytteestä on jokin paikkatieto. Näytteet niin kotipihan keosta kuin kesälomareissultakin ovat yhtä arvokkaita tieteelle. On kuitenkin muistettava, että luonnonsuojelualueilta muurahaisia ei saa kerätä ilman asianmukaista viranomaisen myöntämää lupaa.

Muurahaisia kerätään muurahaisten rakentamien kekojen pinnalta. Tavoitteena ovat sellaiset lajit, jotka rakentavat kekonsa kasvimateriaalista, kuten esimerkiksi neulasista, oksanpätkistä, heinän palasista ja varpukasvien lehdistä. Muurahaisia pyritään keräämään 5-10 yksilöä per keko.

Muurahaisten keräämisessä vain mielikuvitus on rajana, mutta mainittakoon pari esimerkkiä. Keon päälle voi laittaa suljettavan rasian, esimerkiksi pakastusrasian, johon muurahaisten annetaan itse kiivetä – ja kun 5-10 työläistä on kiivennyt sisään, niin rasia suljetaan. Rasian sijaan voi käyttää vaikka kannellista lasitölkkiä. Hyvä keino on myös laittaa siivouksessa tai tiskatessa käytettävät kumihanskat käteen ja antaa muurahaisten ensin kiivetä hanskalle ja sitten pudotella niitä purkkiin.

Joillakin pienehköjä kekoja rakentavilla lajeilla keon päällä ei juuri näe muurahaisia, mutta niistäkin löytyy yleensä keon vierestä kohta, jossa muurahaisia juoksentelee.

Suljettu keräysastia laitetaan pakastimeen pariksi päiväksi, jonka jälkeen muurahaisnäytteet voi laittaa litteämpään rasiaan kuten tulitikkurasiaan tai vastaavaan. Alla kuvasarja näytteen pakkaamisesta:

 

Kuva 1. Muurahaiset kannattaa sijoittaa yhteen rasian nurkista.

 

Kuva 2. Rasiaan voi laittaa talouspaperia tai pumpulia ehkäisemään kuivuvien muurahaisten liikkumista ja murenemista postituksen aikana.

 

Kuva 3. Rasiaa vahvistetaan käärimällä se folioon tai teippaamalla muutaman kerran sen ympäri.

 

Rasiaan pakkaamisen ja vahvistamisen  jälkeen rasia tai rasiat laitetaan kirjekuoreen. Alle 3 cm paksut pakkaukset kulkevat vielä kirjepostina edullisesti. Lähetykseen tulee liittää näytteenkeräyslomake, jossa on tiedot keräyspaikasta tai -paikoista, keräyspaikan lähiympäristön tyypistä, keräysajasta/-ajoista, sekä yhteystiedot (sähköpostiosoite, yhteystietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille). Tiedot voi raportoida kätevimmin oheisella lomakkeella, jonka voi liittää näytteiden mukaan (aukaise lomake tästä). Lomakkeen sisätämät tiedot voi vaihtoehtoisesti laittaa myös vapaamuotoiseen saatekirjeeseen. Vuoden lopussa tai kevättalvella lomakkeessa ilmoitettuun sähköpostiin lähetetään yhteenveto keräyksen tuloksista.

 

Näytteiden postitusosoite:
Jouni Sorvari
Ympäristö- ja biotieteiden laitos
Itä-Suomen yliopisto
PL 1627
70211 Kuopio

 

Ole mukana Suomen suurimmassa muurahaiskartoituksessa. Kiitos avustasi näiden tärkeiden hyönteisten levinneisyyden ja elinympäristöjen selvittämisessä!

 

Yhteydenotot

Hanketta vetää FT, apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta.

Yhteydenottojen toivon tapahtuvan sähköpostitse osoitteeseen jouni.sorvari(at)uef.fi

 

Miten hanke etenee juuri nyt?

Klikkaa hiirellä tästä, niin pääset hankkeen eräänlaiseen päiväkirjaan, jossa esitellään aikajärjestyksessä (uusin tieto ylinnä) miten hanke on edennyt.

 

Esimerkkikuvia erilaisista kekorakennelmista

 

Pohjankekomuurahaisen (Formica lugubris) keko ( © J. Sorvari).

 

Uralinmuurahaisen (Formica uralensis) keko suolla ( © J. Sorvari).

 

Kantomuurahaisen (Formica truncorum) neulasrakennelma ( © J. Sorvari).

 

Loviniskamuurahaisen (Formica exsecta) yhteen kasvaneet keot ( © J. Sorvari).

 

Rämeloviniskan (Formica forsslundi) keko suolla ( © J. Sorvari).