Yliopisto-opiskelijan sanasto

A D | E | F | G | H | J | K | L | M | O | P S | T V | Y

A

Aineopinnot (Subject studies)

Pääaineen opinnot on pääsääntöisesti jäsennelty perus- ja aineopinnoiksi, joissa keskitytään oppiaineen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin sekä alan kehityksen seuraamiseen. Aineopinnot suoritetaan useimmissa oppiaineissa perusopintojen jälkeen. Aineopinnot ovat vähintään 35 opintopistettä / 20 opintoviikkoa. Aikaisemmin aineopintoja kutsuttiin cum laude -opinnoiksi.

Akateeminen vapaus

Opiskelijoille akateeminen vapaus merkitsee usein sitä, että opiskelutahdin ja opinnot voi päättää itse opetussuunnitelman ja opintoaikojen rajauksen puitteissa.

Akateeminen vartti

Opetus alkaa viisitoista minuuttia yli tasatunnin ellei toisin mainita. Akateemista varttia noudatetaan silloin, kun aika on merkitty esimerkiksi 14-16. (vrt. 14.00-16.00 akateemista varttia ei noudateta). Akateeminen vartti ei yleensä koske tenttejä.

Alempi korkeakoulututkinto (Degree of Bachelor)

Kandidaatin tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yhteensä 180 opintopistettä / 120 opintoviikkoa ja se voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen yleensä kolmessa vuodessa. Alemman tutkinnon nimike on ao. alan kandidaatti.

Amanuenssi

Laitoksen työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu ensisijaisesti opintoneuvonta, mutta tehtävät vaihtelevat hallinnollisista ja atk- tehtävistä opetukseen.

Assistentti

Yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Assistentti tekee omaa tutkimustyötä opettamisen ohella. Assistentilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto.

 

D

Dekaani

Dekaani ja varadekaanit valitaan tiedekuntaneuvostoon kuuluvien professorien joukosta. Dekaanin tehtävänä on johtaa ja valvoa tiedekunnan toimintaa sekä toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Tiedekunnan dekaani allekirjoittaa esimerkiksi tiedekunnan opiskelijavalintaan liittyvät päätökset sekä tutkintotodistukset.

Demonstraatio

Demot eli demonstraatiot ovat pienryhmäopetusta, jossa opiskelijat suorittavat yksin tai ryhmässä erilaisia tehtäviä. Näissä harjoituksissa tavoitteena on omaksutun tiedon (luennoilta ja kirjallisuudesta) soveltaminen.

Dosentti

Sivutoiminen yliopiston opettaja, joka on saanut yliopiston ainelaitoksella opetusoikeuden. Dosentti on tohtoriksi väitellyt henkilö, joka antaa omaan alaansa liittyvää opetusta ja osallistuu tutkimustoimintaan.


E

Essee

Yliopisto-opinnoissa esseellä tarkoitetaan yleensä kirjallisuuden pohjalta laadittua itsenäistä, rakenteeltaan hallittua kirjoitelmaa. Essee ei ole referaatti kirjoista, vaan aihetta pohditaan kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta.


F

Fuksi

Fuksilla tarkoitetaan ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa.


G

Gradu eli Pro gradu -tutkielma

Pääaineessa tehtävä akateeminen opinnäytetyö, joka on maisterin tutkinnon lopputyö.


H

HOPS

Henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka laatiminen on pakollista kaikille vuonna 2005 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijoille. Se tarkoittaa opintojen etenemiselle on tehtyä aikataulua, joka sopii opiskelijan omaan elämäntilanteeseen. Hopsin tekeminen ja sen päivittäminen auttaa hahmottamaan konkreettisesti opiskeluun menevää aikaa.


J

JOO-opinnot

JOO:lla tarkoitetaan "joustavaa opinto-oikeutta". JOO-opinnot ovat sivuaineopintoja muussa kuin omassa yliopistossa. Minkä tahansa suomalaisen yliopiston opiskelija voi anoa oikeutta lukea sivuaineopintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa niiden opintojen osalta, joita oma yliopisto ei tarjoa. Opinto-oikeuden saaminen edellyttää puoltoa omalta yliopistolta.


K

Kaksiportainen tutkinto

Tutkinnot koostuvat sekä alemmasta (kandidaatin) että ylemmästä (maisterin) tutkinnosta.

Kandidaatin tutkielma

Ensimmäinen yliopistollisista opinnäytetöistä. Vaaditaan kandintutkintoon, koska se on kandintutkinnon lopputyö. Kandidaatin tutkielmasta suoritetaan kypsyysnäyte.

Kandidaatin tutkinto

Alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa tai 180 opintopistettä. Syksyllä 2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille opiskelijoille sekä uuteen tutkintojärjestelmään siirtyville kandidaatin tutkinto on pakollinen.

Kokotekstitietokanta

Tietokanta, joka sisältää itse lähteen, esimerkiksi kokonaisen artikkelin, raportin tai kirjan.

Koulutusohjelma

Yliopistoissa opinnot on jaettu koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmat johtavat tutkintoon. Sillä tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja sekä ammatilliset tavoitteet.

Kvalitatiivinen

Kvalitatiivinen eli laadullinen lähestymistapa tutkimuksessa pyrkii ymmärtämään ilmiötä. Laadullisessa tutkimuksessa lähestytään tutkimuskohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Kvantitatiivinen

Kvantitatiivisen eli määrällisen lähestymistavan mukaan tutkimuksen aineistonanalyysissä käytetään hyväksi tilastotieteen kehittämiä menetelmiä. Siinä on keskeistä saattaa tutkittava ilmiö tilastollisesti käsiteltävään, mitattavaan muotoon sekä esittää tulokset tunnuslukuina ja taulukkoina. Tulosten merkitsevyyttä testataan tilastollisilla testeillä.

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte/kypsyyskoe on esseemuotoinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma kandidaatin tutkielman tai pro gradu-tutkielman aiheesta. Opinnäytteen tarkastaja tai ohjaaja laatii kysymykset tutkimuksen aiheesta, joista yhteen on vastattava. Vastauksen suositeltava pituus on noin 1 konsepti joka riville kirjoitettuna. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön alaan sekä osoittaa äidinkielen taitoa.

Lehtori

Yliopistossa opetusta ja ohjausta antava henkilö.


M

Maisterin tutkinto

Ylempi korkeakoulututkinto. Vanhassa tutkintojärjestelmässä maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa (psykologian opiskelijoilla 180 ov). Syksyllä 2005 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijoille maisterin tutkinto on kandidaatin tutkinnon erillinen jatke, jolloin sen laajuus on 120 opintopistettä (psykologian opiskelijoilla 150 op). Maisterin tutkintoon sisältyy opintojaksojen lisäksi pro gradu -tutkielma sekä kypsyysnäyte.

Metodi

Tutkimuksen tiedonkeruutapa, esimerkiksi haastattelumenetelmä tai tilastomenetelmä.

Metodologia

Metodologia eli menetelmäoppi sisältää ne tavat ja keinot, joilla tieteellistä tietoa tavoitellaan, hankitaan, muodostetaan ja perustellaan. Laajemmin metodologialla voidaan tarkoittaa tieteen filosofian osa-aluetta, oppia tieteen järkevistä menetelmistä.

Monimuoto-opinnot

Monimuoto-opinnoissa opinnot koostuvat lähi- ja etäopiskelusta sekä itsenäisestä työskentelystä. Opetus koostuu pääasiassa etäopetuksesta (audio-opetus, oppimistehtävät, kuulustelut).


O

Opetusohjelma

Opetusohjelmasta selviää, mitä opetusta, milloin ja missä lukuvuoden aikana on. Opetusohjelma on opiskelijan käsikirja opinto-oppaan ohella. Joensuun yliopistossa kaikkia opetusohjelmia ei enää löydy painettuina, vaan verkkoversioina. Samat tiedot löytyvät myös WebOodista.

Opintojakso

Opintojakso on opetuksen ja opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, joka tarkoittaa esimerkiksi yhtä kurssia. Koko opiskeltava aines on jäsennetty opintojaksoiksi ja niiden laajuus voi vaihdella yhdestä kymmeneen opintopisteeseen. Opintojakson nimi kertoo sisällön, opintopistemäärä kuvaa laajuutta, numero- tai kirjainyhdistelmät voivat kertoa, mihin vaiheeseen opintoja se sijoittuu. Opintojaksoista muodostuu opintokokonaisuus.

Opintokokonaisuus

Opintojaksoista muodostetaan laajempia asiakokonaisuuksia, joita kutsutaan opintokokonaisuuksiksi. Ne koostuvat kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat järkevän kokonaisuuden esimerkiksi jonkun tieteenalan perusteista. Opintokokonaisuus voi olla nimetty joko käsiteltävän asiakokonaisuuden mukaan tai yksinkertaisesti numeroin, esimerkiksi 25 op, tai kirjaimin, esimerkiksi A-opintokokonaisuus.

Perusopintokokonaisuuden laajuus on 25 op, aineopintokokonaisuuden laajuus on 35-55 op. On myös olemassa tiedekuntarajat ylittäviä, monitieteisiä tai erillisiä opintokokonaisuuksia, esim. naistutkimuksen tai gerontologian opintokokonaisuus.

Opinnäyte, opinnäytetyö

Opinnäytetyö on tiettyä tutkintoa varten suoritettava kirjallinen tutkielma. Yliopistollisia opinnäytteitä ovat kandidaatin tutkielma, pro gradu - tutkielma, diplomityö, lisensiaatin tutkielma sekä väitöskirja.

Opinto-opas

Opinto-oppaassa on kerrottu tiedot opetuksesta ja opettajista sekä usein myös opetuspaikoista. Se on opintojen suunnittelun perusteos. Kullakin tiedekunnalla on oma opinto-oppaansa.

Opintopiste

Opintosuoritusyksikkö, jonka lyhenne on op. Se ilmaisee opintojakson työmäärän. Yksi opintopiste vastaa n. 27 tunnin työtä. Tutkintojen tavoitteellisen suoritusajan saavuttamiseksi yhden lukuvuoden aikana tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä, jolloin vuosittaisen työn määrä olisi 1600 tuntia.

Opintosuoritusote

Opintosuoritusotteeseen kirjataan kaikki opiskelijan suorittamat opintojaksot, arvosanat ja suoritusmäärät.

Opintovaatimukset

Opintovaatimukset koostuvat jaksojen tai kokonaisuuksien kuvauksista, sisällöistä, tavoitteista, kirjallisuudesta sekä toteuttamismuodoista.

Opintoviikko

Opintosuoritusyksikkö, jonka lyhenne on ov. Opinnot ja tutkinnot mitoitettiin syksyyn 2005 asti opintoviikkoina (nykyään käytetään opintopistettä). Se tarkoittaa arviolta noin 40 tunnin työpanosta.


P

Perusopinnot

Ensimmäisinä opintoina suoritettavat opinnot, joiden laajuus on noin 25 opintopistettä tai 15 opintoviikkoa. Aikaisemmin perusopintoja kutsuttiin approbatur-opinnoiksi.

Professori eli proffa

Professori antaa opetusta, tekee tieteellistä tutkimusta sekä ohjaa laitoksella tehtävää tutkimusta (väitöskirjatyöt, lisensiaatintutkimukset ja pro gradu -tutkielmat). Professorit ovat tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Proseminaari

Aineopintoihin kuuluva opintojakso, jonka aikana opiskelija tutustuu tieteellisen tutkimuksen perusteisiin tekemällä pienimuotoisen tutkielman eli proseminaaritutkielman.

Proseminaaritutkielma

Proseminaaritutkielma kts. kandidaatin tutkielma

Pruju

Prujulla tarkoitetaan luentokurssin kirjallista materiaalia.

 

S

Syventävät opinnot

Syventävät opinnot suoritetaan perus- ja aineopintojen jälkeen. Aikaisemmin syventäviä opintoja kutsuttiin laudatur-opinnoiksi. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäiseen tieteellisen tiedon etsimiseen ja soveltamiseen. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon sekä oman alan jatko-opintoihin. Syventävissä opinnoissa tehdään opinnäytetyönä Pro gradu –tutkielma, jonka tarkoituksena on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallinta.


T

Tohtori

Tohtorin tutkinto on korkein yliopistossa suoritettava tutkinto. Ennen tohtorin tutkinnon suorittamista tulee ylempi korkeakoulututkinto tai vastaavat opinnot olla suoritettuina. Lisäksi tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti väitöstilaisuudessa.

Tuutori

Tuutor tukee ja neuvoo opiskelijaa oppimisprosessissa sekä sisällöllisissä kysymyksissä. Tuutorit ovat ylempien vuosikurssien opiskelijoita, jotka opastavat fukseja eli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa tutor auttaa opintojen tiellä eteenpäin. Avoimessa yliopistossa monimuoto- tai verkko-opinnoissa tutor on opiskelijoiden ohjaaja. Hän ohjaa opintopiirityöskentelyä ja/tai toimii oppimisen ja opiskelun tukena lähitilanteissa tai tietoverkoissa.


V

Viitetietokanta

Tietokanta, joka ei sisällä itse dokumentteja vaan niitä kuvaavia viitteitä.

Väitöskirja

Väitöskirja/väikkäri/väittäri on vaativin, ylin akateeminen opinnäytetyö, joka vaaditaan tohtorin tutkinnon suorittavilta.

Väylä

Väylällä tarkoitetaan Avoimen yliopiston väylää, jonka kautta opiskelija voi pyrkiä perustutkinto-opiskelijaksi yliopistoon avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Valintaperusteet, hakuajat ja muut kriteerit vaihtelevat tiedekunnittain.


Y

Ylempi korkeakoulututkinto

Ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 160 opintoviikon / 300 opintopisteen (maisterivaihe 120 op.) laajuinen ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen yleensä viidessä vuodessa. Tutkinnon nimi on yleensä ao. alan maisteri.

A | C | D | E | F | G | H | J | K | L | M | O | P S | T V | Y