Yliopisto-opiskelu

Yliopistossa opiskelun tavoitteena on tieteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu. Koko korkeakoululaitosta koskee puolestaan tieteellinen tutkimus, siihen kytkeytyvä korkein opetus ja erilaiset palvelutehtävät. Nämä luovat yhdessä akateemista kulttuuria. Luennoille voi osallistua kuka tahansa, mutta opintojakson suorittaminen edellyttää opinto-oikeutta opiskeltavaan aineeseen. Päästessään opiskelemaan yliopistoon opiskelijasta tulee tiedeyhteisön jäsen.

Yliopisto-opiskelussa on tutkinnon, ammatin ja tieteellisen ajattelun lisäksi tärkeää oppia tuottamaan uutta tietoa eri menetelmien avulla. Akateemisen ammattipätevyyden saaminen vaatii opiskelijalta oppimista ja opitun sisäistämistä. Opiskelijan on kyettävä kriittiseen ajatteluun sekä ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisuun. Näitä taitoja kehitetään yliopisto-opintojen aikana.

Akateemisessa maailmassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Yliopistossa voi opiskella varsin pitkälle omaan tahtiin. Vapaus kuitenkin lisää vastuuta, sillä opiskelijan on itse tehtävä opintojaksovalintansa ja suunnitella opintoaikataulunsa. Opiskelijan vapautta perinteisessä yliopisto-opetuksessa rajoittavat tutkinnoille säädetyt tavoitteelliset suoritusajat.

Opintokokonaisuudet ja arviointi

Opiskelijan asema yliopistossa määräytyy opiskelijavalinnan kautta sen tutkinnon tai niiden opintojen mukaan, jotka hän aloittaa. Opiskelijalla on oikeus saada vähintään se opetus, jonka hän tutkinnon tai muu opintokokonaisuuden saadakseen tarvitsee. Yliopistossa opiskellaan erityyppisiä ja eri laajuisia opintoja.

Opinnot jäsennellään yleisesti perus- ja aineopinnoiksi sekä syventäviksi opinnoiksi sekä pääaine-, sivuaine- ja yleisopinnoiksi. Nämä opintokokonaisuudet koostuvat eri opintojaksoista. Opintojaksot voivat olla myös kokonaisuudesta erikseen suoritettavissa tai täysin itsenäisiä. Pääaineopintoihin kuuluvat yleensä:

  • Perusopinnot: oppiaineen perusteisiin tutustuminen, laajuus vähintään 25 opintopistettä. 
  • Aineopinnot: perusopintojen tietoja syventäminen, laajuus vähintään 35 opintopistettä.
  • Syventävät opinnot: aikaisemmissa opinnoissa saadun tiedon täydentäminen ja syventäminen sekä alan jatko-opintoedellytysten hankinta.

Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus harjoittaa sivuaineopintoja silloin, kun opetusta on tarjolla eikä erillistä rajoitusta siihen osallistumiseen ole. Sivuaineopinnoissa suoritetaan jonkin oppiaineen perus- ja aineopintotasoisia opintoja. Useimmiten opintoihin tulee sisältyä tietty määrä joko pakollisia tai vapaavalintaisia sivuaineita. Sivuaineita voi opiskella omassa tai muissa tiedekunnissa tai jopa toisissa yliopistoissa.

Tutkintoon kuuluu myös erilaisia kieli- ja viestintäopintoja. Ne tukevat opiskelua ja antavat valmiuksia suulliseen ja kirjalliseen viestintään äidinkielellä ja vierailla kielillä.

Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Opinnot on mitoitettu opintopisteinä siten, että yhden lukuvuoden täysipäiväinen opiskelu tuottaisi 60 opintopistettä. Perustutkinto-opiskelijana voi suorittaa lähes kaikilla koulutusaloilla alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon, joka on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon, joka on laajuudeltaan 120 op (180+120=300). Lisäksi on mahdollista suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinto.

Opintoja voidaan suorittaa myös täydennyskoulutuksenaavoimina yliopisto-opintoina tai erillisinä opintoina. Tällöin opiskelijalla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta.

Opintojen arviointi tapahtuu kuusiportaisella arviointiasteikolla (0-5):

  • hylätty 0
  • välttävä 1
  • tyydyttävä 2
  • hyvä 3
  • kiitettävä 4 ja 
  • erinomainen 5

Joissakin opintojaksoissa tai opintokokonaisuuksissa arvinoinnissa käytetään vain merkintää hyväksytty tai hylätty. Opettaja voi myös palauttaa oppimistehtävän täydennettäväksi, jolloin opiskelijan on korjattava ilmenneet puutteet saadakseen suorituksen hyväksytyksi.

Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy suoritettujen opintojaksojen arvosanojen keskiarvolla. Joissakin oppiaineissa käytetään opintopistemäärällä painotettua keskiarvoa. Sekä opintojaksojen että opintokokonaisuuksien arviointiperusteet sisältyvät opetussuunnitelmiin.

Lukuvuosi

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta, mutta opintoja suoritetaan pääosin syys-toukokuun välisenä aikana. Lukuvuosi on jaettu kahteen lukukauteen, syyslukukausi 1.8.-31.12. ja kevätlukukausi 1.1.-31.7. Joillakin koulutusaloilla lukuvuosi jaettu lisäksi neljään opetusperiodiin, joista kaksi ajoittuu syys- ja kaksi kevätlukukaudelle.