Varnitsa ry:n säännöt
1. LUKU Yleisiä säännöksiä
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Varnitsa ry. Yhdistyksen kotipaikka on Joensuu.
2 § Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä välisenä yhdyssiteenä ja heidän etujärjestönään sekä edistää historian harrastusta heidän keskuudessaan.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia sekä keskustelu-, kulttuuri-, liikunta-, huvi- ja muita vastaavia tilaisuuksia, pitää yhteyttä yhdistyksille tärkeisiin tahoihin, tekee matkoja historian kannalta merkittäviin paikkoihin sekä julkaisee omaa lehteä.
3 § Toiminnan rahoittaminen
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kerää sekä varsinaisilta jäseniltään että kannattajajäseniltään jäsenmaksua. Yhdistyksellä on oikeus järjestää sellaisia taloudellisesti vähäarvoisia tapahtumia, joita voimassa oleva yhdistyslaki tarkoittaa ja jotka ovat yhdistyksen tarkoituksen mukaisia tai sitä tukevia. Tämän lisäksi yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia.
4 § Yhdistyksen tilikausi
Yhdistyksen tilikausi alkaa vuodesta 2003 alkaen tammikuun ensimmäisenä
päivänä (1.1.) ja päättyy joulukuun viimeisenä päivänä (31.12.). Toimikautena 2001-2002 tilikausi alkaa marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2001 (1.11.2001) ja päättyy joulukuun viimeisenä päivänä 2002 (31.12.2002).
2. LUKU YHDISTYKSEN JÄSENYYS
5 § Yhdistyksen jäsenet
Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla sellainen Itä-Suomen yliopistossa historiaa pää- tai sivuaineenaan tai avoimen yliopiston kautta opiskeleva henkilö, joka on maksanut yhdistyksen jäsenmaksun. Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä yksimielisellä päätöksellään yhdistyksen jäseneksi myös muun jäsenmaksunsa maksaneen luonnollisen henkilön. Yhdistyksen kannattajajäsenenä voi olla yhdistyksen hallituksen kannattajajäseneksi hyväksymä luonnollinen tai juridinen henkilö. Yhdistyksen kokous voi kutsua historian alalla ansioituneen, yhdistyksen toimintaa edistäneen tai muun yhdistyksen kokouksen hyväksymän luonnollisen tai juridisen henkilön yhdistyksen kunniajäseneksi.
6 § Jäsenien oikeudet ja velvollisuudet
Yhdistyksen kokouksessa on puhe-, esitys- ja äänioikeus sekä vaalikelpoisuus jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä. Kannattaja- ja kunniajäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, muttei äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta. Yhdistyksen varsinainen- ja kannattajajäsen ovat velvollisia maksamaan jäsenmaksua. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.
7 § Jäsenmaksu
Yhdistyksen jäsenmaksut kerätään yhdistyksen yleiskokouksen määräämällä tavalla.
8 § Jäsenluettelo
Yhdistyksen hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, josta selviää kunkin jäsenen nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilötietolaissa.
Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
9 § Yhdistyksestä eroaminen
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa.
Eroamisilmoitus tulee merkitä hallituksen tai yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan riippuen siitä kummalle asianomainen erostaan ilmoittaa.
10 § Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistyksen hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen yksimielisellä päätöksellään, mikäli asianomainen jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä näissä säänöissä tai laissa määriteltyjä jäsenyyden ehtoja.
Yhdistyksen jäsenen erottaminen on aloitettava asianomaiselle toimitettavalla kirjallisella ilmoituksella, joka kirjoitetaan kahtena kappaleena ja yhdistyksen arkistoon jäävään todistuskappaleeseen on merkittävä asiakirjan postituspäivämäärä tai siinä on oltava asianomaisen jäsenen asiakirjan vastaanottamisen todistava allekirjoitus. Ilmoituksen allekirjoittavat ensisijaisesti puheenjohtaja ja sihteeri.
Ilmoitus tulee lähettää asianomaiselle vähintään seitsemää (7) päivää ennen erottamisasiaa käsiteltävää kokousta. Ilmoituksessa on käytävä ilmi erottamisasiaa käsittelevän kokouksen aika ja paikka sekä asianomaisen oikeus tulla kuuluksi kokouksessa ennen päätöksen tekoa. Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen yksimielisellä päätöksellään. Ennen päätöksen tekoa hallituksen on kuitenkin varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus tulla kuuluksi.
Asianomaisella jäsenellä on oikeus hallitukselle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella saattaa erottaminen seuraavan yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Kokouksessa erottamispäätös hyväksytään määräenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Asianomainen ei ole esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta. Erottamisasiaa käsittelevässä kokouksessa on varatta mahdollisuus asianomaisen kuulemiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.
Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Päätös on merkittävä kokouksen pöytäkirjaan ja annettava tiedoksi asianomaiselle, mikäli tämä ei ole itse saapunut kokoukseen paikalle.
3. LUKU PÄÄTÖKSENTEKO
11 § Yhdistyksen päätösvalta
Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa.
12 § Yhdistyksen yleiskokous
Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä kokousta. Syyskokous pidetään marras-joulukuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.
Syyskokouksen tehtävänä on erityisesti hyväksyä seuraavan toimikauden toimintasuunnitelmat ja talousarvio sekä valita seuraavaksi toimikaudeksi yhdistyksen hallitus, lehden toimituskunta, kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varatilintarkastajaa sekä mahdollisiin muihin yhdistyksen toimintaan liittyviin luottamustehtäviin valittavat henkilöt tai ehdokkaat.
Kevätkokouksen erityisenä tehtävänä on edellisen toimintakauden tilintarkastajien lausunnon ja edellisen toimikauden hallituksen toimintakertomusten kuultuaan päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen toimikauden hallitukselle. Kevätkokous päättää myös jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään kymmenen yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiankäsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.
13 § Kokouskutsu
Hallituksen on julkaistava kokouskutsu yhdistyksen kokoukseen vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta Kun yhdistyksen jäsenet ovat vaatineet ylimääräistä kokousta, on hallituksen julkaistava kokouskutsu neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsu on julkaistava ainakin yhdistyksen ilmoitustaululla ja siinä on mainittava kokouksen ajankohta ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.
14 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Yhdistyksen yleiskokous on laillinen, kun se on kutsuttu kokoon näiden sääntöjen ja voimassa olevan yhdistyslain mukaisesti.
15 § Yleiskokouksen järjestäytyminen
Yhdistyksen kokouksen avaa kokoonkutsujana toimineen hallituksen puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtoja tai muu hallituksen jäsen.
Tässä tarkoitettu henkilö johtaa kokousta kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa sekä kaksi pöytäkirjan tarkistajaa. Tämän jälkeen kokousta johtaa sille valittu puheenjohtaja.
Kokouksen toimihenkilöinä voivat toimia vain yhdistyksen äänioikeutetut jäsenet. Kokouksen toimihenkilöinä eivät voi toimia toimivan hallituksen jäsenet eikä kevätkokouksessa edellisen toimikauden hallituksen jäsenet.
16 § Kokouksen käsittelyjärjestys
Kokous on avattava ja päätettävä. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus tulee todeta. Kokouksessa on varattava mahdollisuus tuoda esille yhdistykselle tärkeitä asioita, jotka eivät vaadi päätöksiä. Ennen päätöstentekoa kokouksen on valittava toimihenkilöt kokousta varten. Kokouksessa käsiteltävät asiakohdat on suotavaa käsitellä tärkeysjärjestyksessä. Kokouksen päätteeksi on varattava mahdollisuus kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyyn.
17 § Jäsenen äänioikeus
Jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutettu jäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Äänioikeutetun on tehtävä äänioikeuden siirrosta asiamiehelle yhdistyksen kokoukselle kirjallinen, allekirjoitettu ilmoitus, jossa on mainittava äänioikeutetun ja asiamiehen nimi.
18 § Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa
Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää tai tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
Hallituksen jäsen ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallitusta, johon hän kuuluu. Samat esteellisyys säädökset koskevat myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden asiamiehiä.
19 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, mikäli näissä säänöissä ei ole muuten määrätty.
20 § Sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ¾ ääntenenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
21 § Vaalit
Yhdistyksen kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti. Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituksi eniten ääniä saaneet.
22 § Pöytäkirjan laatiminen
Yhdistyksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy ilmi kokouksessa käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtajaa, sihteeri ja pöytäkirjantarkistajat, jotka allekirjoituksellaan hyväksyvät pöytäkirjan kokouksen kulun mukaisena. Allekirjoitettu pöytäkirja on toimitettava yhdistyksen ilmoitustaululle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kokouksesta ja sen on oltava nähtävillä vähintään seitsemän (7) vuorokautta.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada 1 ja 2 momentissa tarkoitetut pöytäkirjat nähtäväkseen.
23 § Päätöksen moitteenvaraisuus ja mitättömyys
Päätöksen moitteenvaraisuudesta ja mitättömyydestä on voimassa mitä voimassa olevassa yhdistyslaissa on määrätty.
24 § Erinäistä
Yhdistyksen kokous voi tarvittaessa hyväksyä yhdistykselle erityisen äänestys- ja vaalijärjestyksen, hallituksen johtosäännön sekä johtosäännön kullekin hallituksen jäsenelle erikseen. Niiden hyväksymisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
4. LUKU YHDISTYKSEN HALLITUS
25 § Hallituksen toimikausi
Yhdistyksen hallituksen ja tilintarkistajien toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi.
26 § Hallituksen tehtävä
Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallitus valmistelee yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja käyttää yhdistyksen toimeenpanovaltaa sekä edustaa yhdistystä. Hallitus on vastuussa yhdistyksen kokoukselle.
27 § Hallituksen kokoonpano
Hallitukseen kuuluu yhdistyksen syyskokouksen päätöksen mukaisesti kahdeksasta kymmeneen (8 - 10) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastohoitajan. Yhdistyksen syyskokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet.
28 § Hallituksen puheenjohtaja
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa yhdistyksen hallintoa hallituksen kautta ja kantaa kokonaisvastuu yhdistyksen toiminnasta.
Puheenjohtajan tehtävänä on erityisesti kutsua koolle hallituksen kokouksia ja toimia niissä puheenjohtajana, ylläpitää työkykyistä ilmapiiriä yhdistyksen hallituksen sisällä, koordinoida hallituksen jäsenten tehtäviä, pitää yhteyttä yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeisiin yhteisöihin ja henkilöihin sekä edustaa yhdistystä, kun tätä ei ole erikoisesti annettu jonkun muun hallituksen jäsenen tehtäväksi.
29 § Hallituksen varapuheenjohtaja ja koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava
Varapuheenjohtajan tehtävänä on erityisesti toimia puheenjohtajan apuna ja tämän estyneenä ollessa sijaisena.
Varapuheenjohtaja toimii myös yhdistyksen koulutus- ja sosiaalipoliittisena vastaavana.
30 § Hallituksen sihteeri
Sihteerin tehtävänä on erityisesti pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksista, huolehtia pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen ilmoitustaululla, ylläpitää yhdistyksen ilmoitustaulua, vastata yhdistykselle tärkeiden asiakirjojen arkistosta sekä huolehtia yhdistykselle tärkeiden asiakirjojen arkistosta niin, että siellä olevat asiakirjat ovat kaikkien näissä säännöissä tarkoitettujen henkilöiden saatavilla.
31 § Hallituksen rahastonhoitaja
Rahastonhoitajan tehtävänä on erityisesti vastata yhdistyksen taloushallinnosta ja maksuliikenteestä, seurata yhdistyksen varainkäyttöä, tiedottaa hallitusta yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta, huolehtia jäsenmaksujen keräämisestä, ylläpitää yhdistyksen jäsenluetteloa, vastata yhdistyksen nimissä tehtyjen avustusten valmistelusta, huolehtia yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä yhdessä puheenjohtajan kanssa laatia yhdistykselle talousarvio seuraavalle tilikaudelle.
32 § Muut hallituksen jäsenet
Muiden hallituksen jäsenien tehtävistä määrää yhdistyksen kokous.
Hallitus voi halutessaan antaa hallitukselle kuuluvia tehtäviä tehtäviin suostuvan yhdistyksen jäsenen vastuulle. Tehtävien suorittamisesta on sovittava hallituksen kokouksessa, jossa myös tässä tarkoitettu henkilö on läsnä. Päätösvalta tehtävän suorittamisesta säilyy kuitenkin hallituksella.
33 § Lehden toimituskunta
Lehden toimituskunnan valinnasta päättää yhdistyksen kokous ja erottamisesta hallitus päätoimittajan esityksestä.
Lehden toimituskunnan jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota toimituskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti lehden päätoimittajalle. Eroaminen astuu voimaan ilmoitushetkellä.
34 § Yhdistyksen tilintarkastajat
Yhdistyksellä on oltava kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.
Kahden varsinaisen tilintarkastajan tai heidän ollessa esteellisenä varatilintarkastajan tulee hyvän tilintarkistustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto.
35 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä ja rahastonhoitajalla, kullakin yksin. Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus.
Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Haasteen tai muun tiedoksiannon saanut henkilö on velvollinen välittämään haasteen tai muun tiedoksiannon muun hallituksen tietoon.
36 § Hallituksen kokouksen kokouskutsu
Hallituksen puheenjohtajan on esitettävä yhtäläinen kokouskutsu kaikille hallituksen jäsenille. Hallituksen on ilmoitettava kokouksen ajankohta ja paikka sekä kokouksessaan käsiteltävät asiat yhdistyksen ilmoitustaululla ennen kokousta.
37 § Hallituksen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hallituksen kokous on laillinen kun se on kutsuttu kokoon näiden sääntöjen mukaisesti.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on edustettuna kokouksessa.
38 § Hallituksen jäsenten äänioikeus
Hallituksen kokouksissa on puhe-, esitys- ja äänioikeus vain hallituksen jäsenillä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Hallituksen kokouksissa asiamiehen käyttäminen ei ole sallittua.
39 § Hallituksen kokousten avoimuus
Hallituksen kokoukset ovat kaikille yhdistyksen jäsenille avoimia.
Hallitus voi evätä oikeuden yhdistyksen jäseniltä osallistua kokouksiin, kun käsiteltävän asian luonne sitä erityisesti vaatii. Hallituksen kokouksissa hallitus voi myöntää halutessaan puhe- ja esitysoikeuden tiettyyn kokouksen asiakohtaan liittyen yhdistyksen jäsenille tai muille käsiteltävän asian kannalta tärkeille katsomilleen henkilöille.
Äänioikeutta hallituksen kokouksissa ei ole muilla kuin hallituksen jäsenillä.
40 § Hallituksen päätöksentekojärjestys
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, mikäli näissä säänöissä ei ole muuten määrätty.
41§ Hallituksenkokouksen käsittelyjärjestys
Kokous on avattava ja päätettävä.
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus tulee todeta.
Kokouksessa on varattava mahdollisuus tuoda esille yhdistyksen ja hallituksen toiminnan kannalta tärkeitä asioita, jotka eivät vaadi päätöksiä.
Ennen päätösten tekoa kokouksen tulee päättää asioiden käsittelyjärjestys.
Kokouksen päätteeksi on varattava mahdollisuus kokouksen aikana esille tulevien uusien asioiden käsittelyyn.
42 § Hallituksen jäsenen esteellisyys
Hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen hallituksessa käsiteltävän asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa tai joka koskee taloudellisen edun myöntämistä hänelle, hänen lähisukulaisellensa tai avopuolisolleen.
43 § Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee voimassa olevaa yhdistyslakia tai näitä sääntöjä rikkomalla aiheutettua vahinkoa.
44 § Hallituksen kokoonpanon muuttuminen kesken toimikauden
Mikäli hallitus tai sen jäsen eroaa tai erotetaan hallituksesta kesken toimikauden, valitsee yhdistyksen yleiskokous uuden hallituksen tai sen jäsenen jäljelle olevaksi toimikaudeksi. Eroava hallitus tai sen jäsen on velvollinen jatkamaan toimintaansa, kunnes uusi hallitus tai sen jäsen on valittu.
45 § Hallituksen kokouksen pöytäkirja
Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy ilmi kokouksessa käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtajaa ja sihteeri, jotka allekirjoituksellaan hyväksyvät pöytäkirjan kokouksen kulun mukaisena.
Allekirjoitettu pöytäkirja on toimitettava yhdistyksen ilmoitustaululle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kokouksesta ja sen on oltava nähtävillä vähintään seitsemän (7) vuorokautta.
46 § Hallituksen asiakirjojen julkisuus
Hallituksen antamat julkilausumat, selvitykset ja selonteot, pöytäkirjat sekä muut kirjalliset asiakirjat ovat julkisia.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada tässä tarkoitetut asiakirjat nähtäväkseen. Hallitus voi kuitenkin erityisen yksityisen tai koko yhdistyksen edun nimissä määrätä asiakirjan salassapidettäväksi. Hallituksen sisäiseen käyttöön ja asian valmisteluun liittyvät asiakirjat eivät ole julkisia ellei hallitus toisin päätä.
5. LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
47 § Yhdistyksen purkautuminen ja lakkauttaminen
Yhdistyksen purkautumisesta ja lakkauttamisesta on voimassa mitä voimassa olevassa yhdistyslaissa määrätään ellei näissä säännöissä muuta määrätä.
Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävissä yhdistyksen kokouksissa, kummassakin ¾ ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on sen mahdolliset varat käytettävä historiallisen toiminnan, -tutkimuksen, -kirjallisuuden tai -opetuksen tukemiseen Itä-Suomen yliopistossa. Tarkemmasta varojen käyttämisestä päättää yhdistyksen purkautumisesta päättävä jälkimmäinen kokous.
48 § Sääntöjen suhde yhdistyslakiin
Näiden sääntöjen ylittävä normi on voimassa oleva yhdistyslaki. Niiltä osin kuin näissä säännöissä ei ole määräyksiä noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain säädöksiä.
49 § Voimaantulo
Nämä säännöt ovat yhdistyksen kokouksen hyväksymät. Nämä säännöt astuvat voimaan kun ne on merkitty voimassa olevan yhdistyslain tarkoittamaan rekisteriin.
VARNITSA RY:N HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNNÖT
1 § Voimaantulo
Tämä johtosääntö on Varnitsa ry:n sääntöjen mukaisesti yhdistyksen yleiskokouksen hyväksymä ja se on voimassa toistaiseksi siitä hetkestä lukien, kun yhdistyksen kokous on johtosäännön vahvistanut.
2 § Soveltamisala ja rajoitukset
Tämä johtosääntö koskee Varnitsa ry:n hallitusta ja sen jäsenten toimintaa. Se täydentää yhdistyksen sääntöjen ja voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.
Tämän johtosäännön ylittäviä normeja ovat yhdistyksen säännöt ja voimassa oleva yhdistyslaki.
Tämä johtosääntö on laadittu hallitusta ja sen jäseniä velvoittavaksi yhdistyksen sääntöjen tapaan. Hallitus voi kuitenkin poiketa tämän johtosäännöksen määräyksestä päättämällä asiasta yksimielisesti kokouksessaan.
Johtosäännöistä poikkeamisesta on tehtävä merkintä hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.
3 § Päätoimittaja
Yhdistyksen säännöissä lehdestä vastaamisella tarkoitetaan, vastaamista lehden tasosta, ilmestysaikataulusta sekä siitä, että lehti noudattaa lakeja ja hyviä tapoja.
Päätoimittajan tulee huolehtia hallituksen ja toimituskunnan välisestä yhteistyöstä sekä lehden ja hallituksen toiminnan yhdenmukaisuudesta. Hänen tulee myös huolehtia, ettei lehdessä ilmene hallituksen nimissä esitettyä poliittista tai muuta aatteellista propagandaa.
Yhdistyksen lehti ilmestyy vähintään kaksi (2) kertaa syyslukukaudella ja vähintään kaksi (2) kertaa kevätlukukaudella sekä lisäksi uusille opiskelijoille lähetetään yhdistyksen toimintaa esittelevä lehti ennen lukuvuoden alkua. Tarkemmasta ilmestymisaikataulusta päättää päätoimittaja yhdessä muun hallituksen kanssa.
Päätoimittaja voi esittää hallitukselle toimituskunnan jäsenen erottamista mikäli tämä ei ole noudata hallituksen tai päätoimittajan ohjeita. Toimituskunnan jäsenen erottamisesta hallitus päättää yksimielisesti.
4 § Hallituksen muut jäsenet
Mikäli hallituksessa on muina jäseninä huvivastaava, tiedostusvastaava, kulttuuri- ja liikuntavastaava, järjestövastaava sekä koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava heidän toimialastaan määrätään seuraavaa.
- Huvivastaava: Hänen tehtävänään on erityisesti vastata yhdistyksen huvi- ja virkistystilaisuuksien järjestelyistä ja etenkin niiden organisoimisesta. Mikäli tässä tarkoitettuja tilaisuuksia järjestetään useita, huvivastaavan tehtäviä voidaan siirtää muille hallituksen jäsenille.
- Tiedostusvastaava: Hänen tehtävänään on erityisesti ylläpitää yhdistyksen kotisivuja, sähköpostilistaa- ynnä muita sähköisiä tiedotuskanavia sekä huolehtia yhdistyksen tapahtumien tiedottamisesta ja mainosten valmistelusta. Lisäksi hänen olisi syytä seurata Itä-Suomen yliopistossa tapahtuvaa yleistä tiedotusta ja sen kehittymistä.
- Liikunta- ja kulttuurivastaava: Hänen tehtävänään on edistää yhdistyksen jäsenten liikuntamahdollisuuksia muun muassa järjestelemällä jäsenille liikuntaan sopivia liikuntatiloja sekä erityisesti vastata yhdistyksen kulttuuri-, liikunta- ja muiden sen kaltaisten tilaisuuksien järjestelystä. Lisäksi hänen tulisi osallistua Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan liikunta- ja kulttuurijaostojen toimintaan.
- Järjestövastaava: Järjestövastaava toimii kolmella tasolla: paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Paikalliseen tasoon kuuluu yhteyksien pitäminen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan järjestövastaavaan sekä tarvittavissa määrin muihin Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöihin . Kansallisella tasolla yhdistyksen järjestövastaava toimii Historianopiskelijain liiton (HOL:n) ja Varnitsa ry:n yhdyshenkilönä. Kansainvälisellä tasolla järjestövastaava toimii kansainvälisen historianopiskelijoiden yhdistyksen, ISHA:n ja Varnitsa ry:n yhdyshenkilönä. Lisäksi järjestövastaava pitää yllämahdollisuuksien ja tarpeen mukaan yhteyksiä Varnitsa ry:n ja muiden yksittäisten sekä suomalaisten että ulkomaalaisten historianopiskelijayhdistysten välillä. Varnitsa ry:n tulee pyrkiä tukemaan järjestövastaavan osallistumisia ulkopaikkakunnilla järjestettäviin tässä tarkoitettujen yhdistysten kokouksiin ja tapahtumiin.
- Koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava: Hänen tulee seurata alaansa liittyvää keskustelua sekä muutos- ja lainsäädäntötyöskentelyä niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Lisäksi kopo- ja sopo-vastaavan tulisi osallistua Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kopo- ja sopo-jaostojen toimintaan. Kopo-Sopo-vastaava toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajan tehtävänä on erityisesti toimia puheenjohtajan apuna ja tämän estyneenä ollessa hänen sijaisenaan. Mikäli hallitus katsoo, että kopo- ja sopo-vastaavan tehtävät ovat muita hallituksen jäseniä vähemmät, hän voi toimia myös hallituksen "projektivastaavana" eli vastata erillisistä, kenenkään hallituksen jäsenen varsinaiseen tehtävänkuvaan sopimattomista tehtävistä.
Edellä tarkoitettujen tilaisuuksien, tapahtumien tai muiden yhdistyksen toimintaan liittyvien tehtävien järjestämisellä tarkoitetaan nimenomaan kyseisen järjestelyn organisoimista ja siitä vastuun ottamista. Tässä tarkoitetun tilaisuuden tai muun sellaisen toteuttamiseen tähtäävien tehtävien suorittamista voidaan jakaa hallituksen ja yhdistyksen muiden jäsenten kesken mikäli hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Edellä mainittujen määräyksien lisäksi jokainen hallituksen jäsen on erikseen velvollinen tiedottamaan muuta hallitusta ja erityisesti sen puheenjohtajaa omaan toimialaansa liittyvistä tiedoista ja omien tehtäviensä suorittamisesta sekä suorittamaan niitä tässä mainitsemattomia tehtäviä, joita hallitus hänelle erikseen kokouksissaan määrää.
5 § Lehden toimituskunta
Lehden toimituskunnan jäsenten tehtävänä on toimittaa yhdistyksen lehteä päätoimittajan johdolla.
Hallitus voi nimetä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä toimituskuntaan uuden jäsenen myös kesken toimikauden, mikäli se katsoo sen tarpeelliseksi.
6 § Yhdistyksen nimenkirjoitus
Varnitsa ry:n ensisijaisena nimenkirjoittajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen ollessa estyneenä allekirjoittajana on varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, tässä järjestyksessä.
Yhdistyksen nimissä tehdyissä avustuksissa tai taloudellisissa sitoumuksissa toisena nimenkirjoittajana puheenjohtajan lisäksi toimii yhdistyksen rahastonhoitaja.
Hallituksen kokouksien pöytäkirjoissa toisena nimenkirjoittajana toimii yhdistyksen sihteeri.
Kun kyseessä on hallituksen antama lausunto, esitys, julkilausuma tai muu toimituskirja, toisena allekirjoittajana toimii puheenjohtajan lisäksi se aluevastaava, jonka toimialueeseen asia kuuluu.
7 § Hallituksen kokouksen kokouskutsu
Hallituksen puheenjohtajan on esitettävä hallituksen jäsenille kokouskutsu vähintään seitsemää (7) päivää ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksen ajankohta ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen on esitettävä ilmoitus kokouksestaan yhdistyksen ilmoitustaululla vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Ilmoituksessa on mainittava kokouksen ajankohta ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.
8 § Hallituksen jäsenen erottaminen
Hallituksen jäsenen erottaminen on aloitettava asianomaiselle toimitettavalla kirjallisella ilmoituksella asian esille nostamisesta hallituksen kokouksessa.
Ilmoitus kirjoitetaan kahtena kappaleena ja yhdistyksen arkistoon jäävään todistuskappaleeseen on merkittävä asiakirjan postituspäivämäärä tai siinä on oltava erotettavan jäsenen asiakirjan vastaanottamisen todistava allekirjoitus. Ilmoituksen allekirjoittavat ensisijaisesti puheenjohtaja ja sihteeri.
Hallitus voi ratkaista ehdottavansa hallituksen jäsenen erottamista yleiskokoukselle aikaisintaan kahden viikon kuluttua ensimmäisestä asiaa käsittelevästä kokouksesta. Hallitus voi päättää, että asianomainen hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen erottamisensa käsittelyyn hallituksen kokouksissa. Asianomaisella jäsenellä ei ole äänioikeutta erottamispäätöksessä. Asianomaiselle on kuitenkin järjestettävä tilaisuus tulla kuuluksi ainakin jälkimmäiseen asiaa käsittelevään hallituksen kokoukseen.
Hallituksen tulee olla erottamispäätöksen takana yksimielisesti. Myös erottamista koskevan esityksen päätöksestä on toimitettava tiedoksianto asianomaiselle kuten edellä on määrätty. Tässä tiedoksiannossa tulee olla maininta erottamisasiaa käsittelevän yhdistyksen yleiskokouksen ajankohdasta ja paikasta sekä asianomaisen mahdollisuudesta tulla kuuluksi yleiskokouksessa.
Asianomaiselle hallituksen jäsenelle on varatta tilaisuus tulla kuuluksi yhdistyksen yleiskokouksessa ennen erottamisasian päättämistä. Hallituksen on yhdistyksen yleiskokouksessa esitettävä perustelut erottamiselle. Yleiskokous voi erottaa asianomaisen hallituksen jäsenen määräenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Yleiskokouksen erottamispäätöksestä ei voi hakea muutosta valittamalla. Päätöksestä on tehtävä ilmoitus asianomaiselle kuten edelle on määrätty, mikäli hän ei ole saapunut itse paikalle asiaa käsittelevään yleiskokoukseen. Hallituksen on perusteltava päätöksensä myös tässä tiedoksiannossa.
9 § Yhdistyksen perinteiset tapahtumat
Varnitsa ry:lle on yhdistyksen sääntöjen tarkoittamien toimimuotojen mukaisien tilaisuuksien järjestämisessä muodostunut tiettyjä perinteisiä tapahtumia. Hallituksen tulee pohtia onko yhdistyksen tarkoituksen mukaista jatkaa näitä perinteitä:
- Syyslukukaudella: Kaikille avoimet lukukauden alun tutustumisjuhlat, uusien opiskelijoiden kastajaisjuhlat (fuksiaiset) sekä yhdistyksen jäsenten pikkujoulut.
- Kevätlukukaudella: Historian opiskelijoiden vuosikurssien väliset sählyturnaukset, uusien haalarien kastajaisjuhlat, yhdistyksen jäsenten yhteisen vapunaloitus juhlan sekä matka jonnekin historiallisesti merkittävään kohteeseen ulkomailla.
Muista yhdistyksen tapahtumista ja muusta yhdistyksen toiminnasta päättää kukin hallitus itsenäisesti ellei yhdistyksen yleiskokous muuta määrää.
10 § Erinäistä
Hallituksen suositellaan hyödyntävän keskinäisessä tiedonvälityksessä sekä kokousten valmisteluissa ja muiden vastaavien asioiden käsittelyssä sähköisten viestimien tarjoamia mahdollisuuksia.
Hallitus voi antaa itselleen tai jäsenilleen muita ohjeita ja määräyksiä toimintaansa liittyen mikäli ne eivät ole vastoin yhdistyslakia, yhdistyksen sääntöjä, tätä hallituksen johtosääntöä tai muita yleiskokouksen määräämiä määräyksiä.
Kukin hallituksen jäsen on velvollinen perehtymään yhdistyksen sääntöihin ja tähän johtosääntöön. Lisäksi ainakin yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin velvoitetaan tutustumaan voimassa olevaan yhdistyslakiin.