Kärkihankkeet

Itä-Suomen yliopisto muodosti 13 tutkimuksen kärkihanketta osana vuosille 2010–2015  laaditun strategian toimeenpanosuunnitelmaa. Yliopisto rahoittaa kärkihankkeita yhteensä 15 miljoonalla eurolla vuosina 2011–2015.

Yliopiston strategiassa vuosille 2010–2015 tutkimuksen vahvuusalat ovat metsä ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä uudet teknologiat ja materiaalit. Kullakin vahvuusalalla on 4–5 kärkihanketta.

Kärkihankkeet muodostuvat laajoista yhteistyöverkostoista. Rahoitettavissa hankkeissa on mukana kaiken kaikkiaan noin sata professoria ja tutkimusjohtajaa. Alla kärkihankkeet vahvuusaloittain. 

Metsä ja ympäristö

    • Bioenergian tuottaminen puhtaasti, terveellisesti ja kestävästi
    • Ilmastonmuutos ja metsiin liittyvät vuorovaikutukset
    • Metsäekosysteemien uudet kaukokartoituspohjaiset seurantajärjestelmät
    • Pienhiukkasten vaikutus ilmastoon: epävarmuuksien mallinnus ja minimointi

Terveys ja hyvinvointi

    • Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus – perustutkimuksesta klinikkaan
    • Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat
    • Tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin genetiikka ja nutrigenomiikka
    • Uusien endovaskulaaristen hoitojen kehittäminen

Uudet teknologiat ja materiaalit

    • Fosfori- ja/tai typpiyhdisteisiin perustuvat uudet materiaalit, teknologiat ja lääkeainemolekyylit
    • Räätälöidyt materiaalit uusiin teknologioihin
    • Tuki- ja liikuntaelinsairauksien poikkitieteellinen tutkimus – kohti parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa
    • Uudentyyppisten nanorakenteisten materiaalien farmaseuttiset, biolääketieteelliset ja ympäristösovellukset
    • Uudet molekyylilääketieteen kantasoluteknologiat

Metsä ja ympäristö

Bioenergian tuottaminen puhtaasti, terveellisesti ja kestävästi (Sustainable Bioenergy, Climate Change and Health)

Kärkihanketta johtaa professori Jorma Jokiniemi.
Euroopan unionin tavoitteena on lisätä merkittävästi biomassan käyttöä tulevina vuosikymmeninä muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen ohella. Ymmärrys bioenergian käytön tuotantoketjun ympäristö- ja terveysvaikutuksista on kuitenkin vielä tällä hetkellä hyvin puutteellinen. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista ymmärrystä koko bioenergian tuotanto- ja käyttöketjun vaikutuksista ilmaston muutokseen ja ihmisten terveyteen.

Hankkeen erityisinä tavoitteina on
    • kehittää mittausjärjestelmäbiomassojen tuotantoon käytettävän maaperän hiilen ja typen kiertokulun tutkimiseksi
    • yhdistää maaperässä, vedessä ja ilmakehässä tapahtuvat prosessit kokonaisvaltaisen hiilipäästöjen vähentämistä tavoittelevan strategian luomiseksi
    • yhdistää ekologinen, sosio-ekonominen ja terveysnäkökulma kestävän bioenergian ja biomassojen tuotantoon
    • kehittää uudenlaisia vähäpäästöisiä bioenergian tuotantoratkaisuja
    • yhdistää erilaisten biomassojen polttoprosessien päästöjen fysikaaliset, kemialliset ja toksikologiset ominaisuudet sekä tuoreesta että ikääntyneestä savukaasupäästöstä ja
    • käyttää uutta metodologiaa biomassoihin pohjautuvan energian tuotannon ilmastovaikutusten ja ilmapäästöjen terveysvaikutusten arvioinnissa.

Ilmastonmuutos ja metsiin liittyvät vuorovaikutukset 
(Changing Climate and Biological Interactions Related to Forests, CABI)

Kärkihanketta johtaa professori Riitta Julkunen-Tiitto.
Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä yksittäisiin lajeihin, metsäeliöyhteisöihin että ekosysteemeihin ja voimakkaimmat vasteet havaittaneenlajien levinneisyysalueiden äärirajoilla. Olennaisin seikka lajien vasteissa on niiden mukautumis- ja sopeutumisnopeus muuttuviin olosuhteisiin."Ilmastonmuutos ja metsiin liittyvät biologiset vuorovaikutukset" -hankkeessa hyödynnetään kasvifysiologian, molekyylibiologian, ekologian, maaperätieteen, kasvikemian, ilmastokemian ja fysiikan uusinta tietämystä ja tekniikoita boreaalisten metsäekosysteemien toiminnan ja vuorovaikutusten selvittämiseksi muuttuvassa ilmastossa.

Hankkeessa tutkitaan
    • kasvien mukautumis- ja sopeutumismekanismeja
    • kasvien, niiden mykoritsojen ja herbivorien välisiä vuorovaikutuksia
    • biosfäärin ja atmosfäärin välisiin suhteisiin vaikuttavia biogeenisia orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kasvihuonekaasuja ja sekundaaristen orgaanisten yhdisteiden muodostumista sekä
    • puiden ja metsämarjojen bioaktiivisuutta, marjasatoa ja hyödyntämismahdollisuuksia.
Tutkimuksen ytimen muodostavat kasvien sisältämät sekundaariaineet ja niihin liittyvät monimutkaiset vasteverkostot muuttuvassa ilmastossa. Tutkimuksen pohjana ovat pitkäaikaiset kenttäkasvatuskokeet, altistuskokeet avokentillä ja laboratoriossa ja siinä hyödynnetään ICOS-mittaustornia sekä tehdään kasvi- ja satokartoituksia. Tutkimusalueet sijaitsevat pääosin Itä-Suomen yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksilla, Mekrijärven tutkimusasemalla, Puijolla ja Kolilla. Tutkimus tuottaa runsaasti tietoa metsäekosysteemin toiminnan ja suojelun arviointiin muuttuvassa ilmastossa.

Metsäekosysteemien uudet kaukokartoituspohjaiset seurantajärjestelmät
(Multi-scale Geospatial Analysis of Forest Ecosystems)

Kärkihanketta johtaa professori Matti Maltamo.
Globaalit ja paikalliset ympäristömuutokset muokkaavat metsäekosysteemejä nopeasti. Näiden muutosten seuraukset metsien rakenteen, toiminnan, monimuotoisuudenja ekosysteemipalvelujen kannalta ovat epäselviä sekä tieteellisesti merkittäviä ja haasteellisia. Muutosten ja niiden seurausten analysointi edellyttää aiempaa täsmällisempää tietoa laajojen alueiden metsäekosysteemeistä. Lentoaluksesta tehtävä laserkeilaus (airborne laser scanning, ALS) on viime vuosina osoittautunut tarkimmaksi kaukokartoitusmenetelmäksi metsätieteen sovelluksissa.

Tässä projektissa laserkeilausaineisto yhdistetään ekologiseen tietämykseen ja inventointimenetelmiin metsällisen informaation kattavuuden ja tarkkuuden parantamiseksi. Konsortion jäsenten eri tieteenaloja edustava menetelmällinen tietämys yhdistyy uudella tavalla, jossa tavoitteena on aineistolähtöinen, spatiaalisesti ja ajallisesti optimoitu metsäekosysteemin hoito, käyttö ja suojelu.

Projekti koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osahankkeesta:
    • "Laserkeilausaineiston yhdistäminen muihin tietolähteisiin metsävarojen arvioinnissa", jota johtaa professori Matti Maltamo
    • "Poikkitieteellinen menetelmäkehitys kaukokartoitusaineistojen tulkinnassa", jota johtaa professori Jari Kaipio, sekä
    • "Metsien ekologiset ominaisuudet ja ekosysteemipalvelut: metsiköiden ja metsäalueiden monimuotoisuuden analyysi kaukokartoituksen avulla", jonka johtajana on professori Jari Kouki.
Hankkeen kotisivut

Pienhiukkasten vaikutus ilmastoon: epävarmuuksien mallinnus ja minimointi 
(Aerosols and Climate: Reduction of Uncertainty of the Models)

Kärkihanketta johtaa professori Ari Laaksonen.
Projektin tarkoituksena on lisätä tietämystä aerosolien vaikutuksesta viime vuosisadan ilmastonmuutoksessa käyttämällä uusia inversiometodeja, joita sovelletaan ilmastomalleilla tehtyihin simulaatioihin, ja tuottaa tämän vuosisadan kattavia ilmastoprojektioita, joissa aerosolien aiheuttamaa epävarmuutta on pienennetty. Lämpötila-aikasarjat osoittavat, että viime vuosisadan alkupuolen lämpenemistä seurasi viilennysvaihe vuoden 1940 jälkeen, ja voimakas lämpeneminen jälleen noin 1975 alkaen. Tätä käytöstä on selitetty kasvihuonekaasujen ja aerosolien päästöjen kasvulla sekä ilmaston luonnollisella vaihtelulla. Eri tekijöiden roolien parempi ymmärtäminen on tärkeää, koska ilmastoprojektiot sekä kansainvälinen päästöjenvähennyspolitiikka perustuvat malleihin, jotka on verifioitu viime vuosisadan lämpötila-aineistoja vasten. Tarkoituksena on käyttää uusia systemaattisia metodeja epävarmuuksien kvantifioimiseksi ja tuottaa aerosolipakotteista tarkennettuja kuvauksia, joiden avulla voidaan arvioida aerosolien vaikutusta ilmastoon entistä luotettavammin.

Terveys ja hyvinvointi

Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus – perustutkimuksesta klinikkaan 
(Cancer Center of Eastern Finland: Molecular Mechanisms of Cancer)

Kärkihanketta johtaa professori Veli-Matti Kosma.
Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus on usean vahvan tutkimusryhmän yhteenliittymä. Keskuksen tutkijoiden monipuolinen asiantuntemus ulottuu molekyylitason perustutkimuksesta vaativaan kliiniseen osaamiseen. Syöpäkeskuksen korkeatasoinen tieteellinen tutkimus nojaa moderneihin tutkimusmenetelmiin sekä laajaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen.

Syöpäkeskukseen kuuluvien viiden työryhmän tutkimusaiheet ovat
    • syövän genetiikka
    • syövän epigenetiikka
    • syöpäkasvaimen ja sitä ympäröivän kudoksen vuorovaikutus
    • kasvaimen etäpesäkkeiden havaitseminen ja uusien kasvaimen leviämiselle ominaisten molekyylien tunnistaminen sekä
    • kliiniset sovellukset ja biopankkitoiminta.

Yhdessä nämä tutkimusaiheet muodostavat vahvan, toimivan ja toisiaan tukevan syöpätutkimuskokonaisuuden.


Syöpäkeskus tehostaa uusien tutkimusmenetelmien käyttöönottoa ja soveltamista Itä-Suomen yliopistossa sekä vahvistaa yliopiston että kampuksen syöpätutkimuksen kansallista ja kansainvälistä arvostusta. Myös väitöskirjatutkimuksia tehostetaan panostamalla laatuun ja ohjaukseen. Tavoitteena on lisäksi nopeuttaa tieteellisten löydösten soveltamista suoraan kliiniseen diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteen laatimiseen sekä tukea systemaattista näytemateriaalin ja tutkimusaineiston keräystä ja säilyttämistä.
Syöpäkeskuksen verkkosivut

Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat 
(Translational Identification of Biomarkers and Therapeutic Strategies for Neurodegenerative Diseases, UEF-BRAIN)

Kärkihanketta johtaa professori Asla Pitkänen.
UEF-Brain-tutkimuskonsortioon kuuluu 17 aivotutkimusryhmää yliopiston kahdesta tiedekunnasta ja siinä työskentelee yhteensä noin 200 tutkijaa. Tutkimusryhmät toimivat Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa, fysiikan laitoksella ja kliinisessä tutkimuksessa ja ovat läheisessä yhteistyössä KYSin Neurokeskuksen ja Kuvantamiskeskuksen kanssa. Ryhmien tutkimuskohteina ovat Alzheimerin tauti, epilepsia, pään vammat, normaalipaineinen hydrokefalus, alkoholismi ja skitsofrenia.

Tulevana 5-vuotiskautena UEF-Brain tekee monipuolista menetelmien kehitystyötä, joka mahdollistaa tehokkaan tiedonkeruun ja analyysin laajoista potilaskohorteista. Toinen tavoite on kehittää funktionaalisen genomiikan menetelmiä, jotka mahdollistavat geneettisistä ja epigeneettisistä seulonnoista kootun tiedon käsittelyn bioinformatiikka-analyyseissä. Hankkeessa kehitetään myös uusia magneettikuvauksessa käytettäviä signaalianalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat etenevien aivomuutosten seurantaan. Lisäksi otetaan käyttöön monipuolinen arsenaali erilaisia tautimekanismien validointiin sopivia in vitro- ja in vivo -malleja. UEF-Brain-konsortion päämääränä on löytää uusia yleisten aivosairauksien tautimekanismeja ja sitä kautta molekyylejä, jotka soveltuvat lääkeaineiden vaikutuskohdiksi. Lisäksi projektissa pyritään identifioimaan biomarkkereita, joilla voidaan ennustaa tautiriskiä, sairauden kulkua ja vastetta lääkehoidolle.
UEF-Brain-hankkeen verkkosivut

Tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin genetiikka ja nutrigenomiikka 
(Systems Genetics and Nutrigenomics of Type 2 Diabetes and Insulin Resistance Related Traits, GENENUTRI)

Kärkihanketta johtaa professori Markku Laakso.

Uusien endovaskulaaristen hoitojen kehittäminen 
(Novel Endovascular Therapies in Post-genomic Area)

Kärkihanketta johtaa professori Seppo Ylä-Herttuala.
Endovaskulaariset hoidot ovat yksi nopeimmin kasvavista uusista terapiamuodoista, Niillä on huomattavia etuja, kuten se, että ne ovat vähemmän invasiivisia ja soveltuvat paremmin vanhemmille potilaille, joilla on henkeä uhkaavia sairauksia. Yhdistettynä uusiin biologisiin hoitomuotoihin (geeniterapia, vasta-aineterapia, biovaikuttavia ainesosia sisältävät biohajoavat materiaalit) endovaskulaariterapiat tarjoavat valtavia uusia mahdollisuuksia käyttää paikallista hoitoa monissa sairauksissa.

Uusien biologisten hoitojen kehittämiseksi transkriptiotekijöiden säätelyn genomitason perusteellinen tunteminen on välttämätöntä, jotta ymmärretään miten solusignaalit ohjelmoivat geeniekspressiota ja säätelevät soluprosesseja. Tutkijat olettavat, että tämä johtaa uusien mahdollisten hoitomuotojen ja biologisten terapiakohteiden tunnistamiseen. hankkeessa tutkitaan seuraavia avainsignaalisysteemejä: verisuonten endoteelikasvutekijät (VEGF) ja niiden reseptorit, steroidireseptorit, PPARγ, Nf-κB, Nrf2 ja kalsiumriippuvaiset signaalitiet. Myös RNAi- ja mi/siRNA-pohjaiset lähestymistavat ja non-coding RNAt antavat uusia mahdollisuuksia kohdistetulle terapialle.

Uudet teknologiat ja materiaalit

Fosfori- ja/tai typpiyhdisteisiin perustuvat uudet materiaalit, teknologiat ja lääkeainemolekyylit 
(Novel Materials, Technologies and Drug Molecules Based on Phosphorus and/or Nitrogen Compounds)

Kärkihanketta johtaa professori Jouko Vepsäläinen.
Strategisen rahoituksen projekti "PN-yhdisteet" perustuu uusiin fosforia ja/tai typpeä sisältäviin yhdisteisiin.

Projektissa näitä yhdisteitä käytetään
    •  uudentyyppisinä ioninvaihtomateriaaleina puhdistamaan jätevesiä haitallisia metalli-ioneista (mm. lyijy-, kadmium- ja elohopeaioneista)
    • vihreän kemian katalyytteinä, joiden avulla voidaan valmistaa erilaisia orgaanisia yhdisteitä pienellä jätekuormalla
    • tutkimustyökaluina lääkekehityksessä ja kliinisessä kemiassa, esimerkiksi havaitsemaan eturauhassyöpä virtsasta elektronisen nenän avulla
    • uudenlaisina radioisotooppien kantajina kuvantamisessa ja
    • uutena tekniikkana kiinnittämään rustokudos luuhun.

Projekti kokoaa yhteen tietämystä kemian, biokemian, materiaalitieteen, farmasian ja molekylaarisen lääketieteen aloilta. Projektilla on myös laaja yhteistyöverkosto kampusalueella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Projektin tavoitteena on tuottaa merkittäviä keksintöjä, jotka johtavat tieteellisiin läpimurtoihin, korkeatasoisiin tieteellisiin artikkeleihin, Itä-Suomen yliopiston omistamiin keksintöihin, sekä maisterin ja tohtorin tutkintoihin.

Räätälöidyt materiaalit uusiin teknologioihin (Tailored Materials for New Technologies)

Kärkihanketta johtaa professori Jari Turunen.
Fysiikan ja matematiikan ja kemian laitosten yhteistyöprojektissa kehitetään uusia toiminnallisia materiaaleja, joilla on räätälöityjä kemiallisia ja optisia ominaisuuksia. Materiaalien hierarkisten tai monia kokoskaaloja yhdistävien ominaisuuksien mallintamista atomi- ja molekyylitasolta lähtien aina laitetasolle asti hyödynnetään kontrolloitaessa valon etenemistä, polarisaatiotilaa, spektriä ja koherenssiominaisuuksia. Samaa mallinnusideaa sovelletaan myös materiaalien fysikaalisten ja kemiallisten pintaominaisuuksien muokkaamisessa. Yhdistämällä kemiassa käytettyjä atomi- ja molekyylitason mallinnusmenetelmiä fysiikassa käytettyihin materiaalien mallinnusmenetelmiin saadaan aikaan uusia hierarkkisia mallinnusmenetelmiä, joiden avulla voidaan suunnitella vettä ja likaa hylkiviä pintoja, metamateeriaalirakenteita samoin kuin valoa emittoivia rakenteilta, joihin on yhdistetty myös muuta optista toiminnallisuutta.

Metalliklustereista tai metalliatomien tai -partikkeleiden muodostamista ketjuista koostuvia anisotrooppisia systeemejä valmistetaan yhdistämällä rakenteiden itseorganisoitumistafunktionalisoiduille pinnoille ja nanolitografiaa.Tällä tavalla valmistetuilla rakenteilla on tarkoitus demonstroida fotoniikan komponentteja molekyylikokoluokassa.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien poikkitieteellinen tutkimus – kohti parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa 
(Interdisciplinary, Translational Research for Improved Diagnosis and Treatment of Musculoskeletal Diseases - Musculoskeletal Research Consortium, MSRC)

Kärkihanketta johtaa professori Jukka Jurvelin.
Tuki-ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Nivelrikko, osteoporoosi ja selkäsairaudet ovat TULE-sairauksista merkittävimmät. Nivelrikko on maailmanlaajuisesti yleisin nivelsairaus. Se on pitkäaikainen eli krooninen tauti, jonka esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Suomessa tautia sairastaa yli 300 000 henkilöä. Nivelrikkoon ei ole tähän mennessä löydetty parantavaa lääkehoitoa. Eriasteista luun haurastumista, osteoporoosia sairastaa Suomessa noin 400 000 ihmistä. Suomessa tapahtuu vuosittain 30 000–40 000 luun murtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen.

Osteoporoosissa lisääntyneen murtumariskin on ajateltu johtuvan luun tiheyden alenemisesta. Eräät aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että luussa tapahtuvat laadulliset muutokset vaikuttavat myös merkittävästi kasvaneeseen murtumariskiin. Nopea ikääntyminen kiihdyttää TULE-sairauksien ilmaantumista tulevaisuudessa. Tilanteen hallitsemiseksi tarvitaan parempia diagnosointi-, hoito- ja ehkäisymenetelmiä. Käytössä olevat kliiniset tutkimusmenetelmät voivat todentaa vain TULE-sairauksien myöhäisvaiheen ja soveltuvat puutteellisesti nivelrikon, osteoporoosin ja selkäsairauksien herkkään diagnosointiin.

Tässä tutkimushankkeessa kehitetään ja sovelletaan biofysikaalisia menetelmiä ja uusia kuvantamistekniikoita TULE-diagnostiikkaan. Tutkimuksessa yhdistyvät kehittyneet teoreettiset ja kokeelliset menetelmät, joiden avulla ko. sairauksien diagnosointi ja hoito voi kehittyä uudelle tasolle. Hanke on läheistä yhteistyötä fyysikkojen, insinöörien ja lääkäreiden välillä, ja synnyttää aidon jatkumon perustutkimuksesta kliiniseen soveltamiseen. Hanke voi vaikuttaa suotuisasti siihen, että kaikkein yleisempien tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ja toisaalta yhteiskunnan kustannukset pienevät merkittävästi.

Uudentyyppisten nanorakenteisten materiaalien farmaseuttiset, biolääketieteelliset ja ympäristösovellukset
(Novel Nanostructured Materials for Pharmaceutical, Biomedical and Environmental Applications, NAMBER)

Kärkihanketta johtaa professori Vesa-Pekka Lehto.
Nanoteknologia on voimakkaasti kehittyvä teknologian haara, joka tulee suuresti vaikuttamaan jokapäiväiseen elämäämme ja kasvattamaan pitkällä aikajänteellä elämänlaatua maailmanlaajuisesti. Erityyppisten nanorakenteisten materiaalien hallittuun valmistamiseen kohdistuu edelleen suuria täyttymättömiä odotuksia eri tieteen aloilla.

Konsortion tavoitteena on kehittää kolmentyyppisiä nanomateriaaleja:
    • mesohuokoisia piin nanopartikkeleita sähkökemiallisella anodisoinnilla
    • metallisia komposiittinanopartikkeleita kaasufaasissa aerosolimenetelmin, sekä
    • nanoteksturoituja komposiittipinnoitteita lyhytpulssisella laserablaatiolla sovellettaviksi lääkeannostelussa, regeneratiivisessa lääketieteessä ja uusiutuvan energian sovelluksissa.

Materiaalitieteen osaamisen lisäksi konsortio käsittää farmasiaan, biokuvantamiseen sekä soluihin liittyvän asiantuntemuksen, mikä mahdollistaa kehitettävien materiaalien nopean soveltuvuuskartoituksen in vitro ja in vivo. Konsortio hyödyntää ja yhdistää Itä-Suomen yliopistossa olevan monitieteisen asiantuntemuksen ja laajan laitteistoarsenaalin pyrkien monipuolistamaan sitä entisestään.

Uudet molekyylilääketieteen kantasoluteknologiat 
(Novel Stem Cell Technologies and Materials for Translational Research in Molecular Medicine, UEF-STEM)

Kärkihanketta johtaa professori Jari Koistinaho.
Ihmisen terveyteen ja sairauksiin liittyvää fysiologiaa ja solujen toimintaa on tutkittu runsaasti, mutta tutkimuksen tulokset eivät ole johtaneet tehokkaisiin hoitomuotoihin. Ongelmana lääketieteessä on luotettavien tutkimus- ja lääketestauksen mallien puuttuminen, koska tutkimukset joudutaan tekemään eläinsoluilla, koe-eläimillä tai ihmisen syöpäsolulinjoilla, jotka ovat ratkaisevasti erilaisia kuin ihmisen omat, pitkälle erilaistuneet solut.

Kantasoluteknologia on avannut mahdollisuudet kehittää luotettavia ihmisen solumalleja ja samalla perusteet solu- ja kudossiirroille tulevaisuuden hoitomuotoina. Erityisesti niin sanottu solujen uudelleenohjelmointi on teknologia, jonka avulla voidaan esimerkiksi aikuisen potilaan iho- tai verinäytteestä valmistaa kantasoluja, jotka erilaistetaan miksi tahansa elimistön soluiksi.
UEF-STEM-kärkihankkeen tavoitteena on luoda teknologia-alusta, jonka avulla voidaan valmistaa eri sairauksista kärsivien potilaiden iho- ja verisoluista kaikkia niitä elimistön keskeisiä soluja, jotka ovat keskeisenä osana toistaiseksi parantamattomia sairauksia. Kärkihankkeessa valmistetaan muun muassa aivosoluja perinnöllistä Alzheimerin tautia sairastavista potilaista, sydänlihassoluja sydämen toiminnallisista sairauksista kärsivistä potilaista sekä luun ja ruston soluja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista kärsivistä potilaista. Lisäksi ihosoluista erilaistetaan maksasoluja lääkeaineiden aineenvaihdunnan tutkimiseksi.

Hankkeessa tutkitaan myös kantasolujen roolia syövässä. Nämä uudelleen ohjelmoimalla valmistettavat potilasspesifiset ja erilaistetut solut toimivat tärkeinä välineinä sairauksien mekanismien tutkimuksessa, lääkekehityksen malleina sekä mahdollistavat tulevaisuudessa turvallisen, sairastuneiden tai menetettyjen solujen korvaamisen uusilla soluilla ilman hylkimisvaaraa. Solusiirroilla tulee olemaan mahdollista korjata myös geenivirheistä johtuvia sairauksia.