Huippuyksiköt

Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmiä on mukana sekä kansallisissa että pohjoismaisissa tutkimuksen huippuyksiköissä. Huippuyksiköt edustavat alansa kansainvälistä kärkeä. Ne uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita.

Itä-Suomen yliopisto kansallisissa huippuyksiköissä

Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö

Professori Markku Laakson ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmillä on keskeinen rooli Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan vuosille 2014-2019 valitussa Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikössä, jota johtaa Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Kuopiolaisryhmien osuutena on tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien geneettisen taustan ja patogeneesin tutkimus sekä uusien hoitomuotojen kehittäminen. Turun vahvuutena ovat varsinkin monipuoliset PET-kuvantamismenetelmät, jotka yhdessä kuopiolaisen osaamisen kanssa muodostavat monipuolisen ja korkeatasoisen tutkimuskokonaisuuden.

Huippuyksikköön liittyvää tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa:

Diabeteksen ja sydänsairauksien tutkimusyksikkö

Molekulaarisen lääketieteen tutkimusryhmä

 

Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikkö – molekyyli- ja biologisista prosesseista globaaliin ilmastotutkimukseen

Suomen Akatemian kaudelle 2014-2019 valitsemiin huippuyksiköihin kuuluu Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikkö – molekyyli- ja biologisista prosesseista globaaliin ilmastotutkimukseen. Huippuyksikköä johtaa professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta mukana on professori Annele Virtasen johtama aerosolifysiikan tutkimusryhmä sovelletun fysiikan  laitokselta. Lisäksi huippuyksikössä on mukana Ilmatieteen laitos.

Huippuyksikön sivut
Aerosolifysiikan tutkimusryhmä

Inversio-ongelmien huippuyksikkö

Vuosien 2012–2017 kansallisiin huippuyksikköihin kuuluu Inversio-ongelmien huippuyksikkö, jossa toimii tutkijoita Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Teknillisestä korkeakoulusta. Yksikköä johtaa akatemiaprofessori Matti Lassas Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta mukana on professori Jari Kaipion inversio-ongelmien tutkimusryhmä sovelletun fysiikan  laitokselta. Inversio-ongelmien tutkimus pyrkii saamaan matemaattisten mallien avulla tietoa epäsuorista, puutteellisista tai mittausvirheitä sisältävistä havainnoista. Tutkimusala on yksi ajankohtaisimmista ja tärkeimmistä sovelletun matematiikan alalla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, avaruustutkimuksessa ja teollisuudessa esimerkiksi materiaalien testauksessa.
Huippuyksikön kotisivut
Inversio-ongelmien tutkimusryhmä

Itä-Suomen yliopisto pohjoismaisissa huippuyksiköissä

CRAICC: Cryosphere-Atmosphere Interactions in a Changing Arctic Climate 

Professori Ari Laaksosen tutkimusryhmä sovelletun fysiikan laitokselta on mukana pohjoismaisessa Cryosphere-Atmosphere Interactions in a Changing Arctic Climate (CRAICC) -huippuyksikössä, joka keskittyy ilmakehän ja arktisen alueen välisiin vuorovaikutuksiin. Se tarkastelee yhteiskunnan toimia osana vuorovaikutus- ja palautemekanismeja, jotka toimivat arktisen ilmaston säätelijöinä. Huippuyksikkö selvittää arktisten alueiden lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisuuksia hidastaa arktisten alueiden lämpenemistä ilmastomanipulaatioiden avulla. Lisäksi tavoitteena on kehittää arktisten alueiden kuvausta globaaleja ilmastomalleja varten ottamalla kuvauksiin mukaan ilmakehän aiheuttamat takaisinkytkennät. Vuosille 2010-2015 rahoituksen saanutta huippuyksikköä johtaa Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala ja mukana on Suomesta myös Ilmatieteen laitos. 
Huippuyksikön kotisivut

DEFROST: Impacts of a changing cryosphere - depiciting ecosystem-climate feedbacks from permafrost, snow and ice

Professori Pertti Martikaisen biogeokemian tutkimusryhmä ympäristötieteen laitokselta on mukana pohjoismaisessa "Impacts of a changing cryosphere - depiciting ecosystem-climate feedbacks from permafrost, snow and ice" (DEFROST) -huippuyksikössä, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten alueiden ympäristöön ja muutosten takaisinkytkentöjä maapallon ilmastoon.
DEFROST-huippuyksikkö tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten maa- ja merisysteemien fysikaalisiin ja biologisiin prosesseihin ja sitä, miten mahdolliset muutokset arktisten ekosysteemien kasvihuonekaasuvirroissa heijastuvat ilmakehään. Huippuyksikössä tehdään kokeellista laboratorio-kenttätutkimusta ja mallinnusta. Työssä yhdistetään kokeellinen tutkimus prosessimalleihin ja nämä laajempiin ilmasto-ekosysteemimalleihin ja nämä edelleen koko maapalloa käsittäviin malleihin ennustettaessa arktisten kasvihuonekaasuvirtojen muutoksia ja ilmakehän aiheuttamia takaisinkytkentöjä. Vuosille 2010-2015 rahoituksen saanutta huippuyksikköä koordinoi professori Torben Christensen Lundin yliopistosta.
Huippuyksikön kotisivut

Lisätietoa huippyksikköohjelmista Suomen Akatemian verkkosivuilla:
    • Kansalliset huippuyksiköt
    • Pohjoismaiset huippuyksiköt