Suomalaisilla GlobE-tutkijoilla kysyntää maailmalla

Englantia puhutaan globaalisti maapallolla, jossain kolkassa toisena opittuna kielenä, jossain äidinkielenä. Variaatteja ja murteita on lukemattomia ja aiheesta on muodostunut mielenkiintoinen tutkimuskenttä.

Globaalia englantia ja sen ilmentymiä on tutkittu myös Itä-Suomen yliopistossa professori Markku Filppulan johdolla.

Filppula sai pari vuotta sitten yhteydenoton Oxford University Pressiltä ja samassa yhteydessä pyynnön lähteä toimittamaan heidän kustantamaansa kirjaa The Handbook of World Englishes.
Filppula kokosi työryhmän ja kirja on tulossa julkaisuun 2012.

– Toimitan kirjan tamperelaisen professorin Juhani Klemolan kanssa. Lisäksi ryhmässä on lontoolaisen Queen Mary Universityn lehtori Devyani Sharma.

– Kirjassa käsitellään erilaisille maailman englanneille tyypillisiä piirteitä ja niiden taustoja ja erityispiirteitä. Kirjoittajina on kaikkiaan 44 tutkijaa eri puolilta maailmaa, muun muassa amerikkalaisia, brittejä, saksalaisia, australialaisia, uusiseelantilaisia, singaporelaisia, intialaisia ja eteläafrikkalaisia, Filppula luettelee.

– Toimitustyötä tehdään tänä kesänä ihan urakalla, juttujen pitäisi olla sisällä kesäkuun loppuun mennessä.

Kirjasta tulee Filppulan mukaan ikään kuin käsikirja, jonka kautta kuka hyvänsä kiinnostunut voi tutustua, kuinka esimerkiksi Amerikan ja Afrikan englannit erottuvat toisistaan.

– Se että Oxford University Press lähestyi ja pyysi toimittamaan tällaisen teoksen, kertoo tietysti siitä, että tutkimuksella tuntuu ainakin tutkijoiden keskuudessa olevan kiinnostusta. Vaikka olemme pienissä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa, niin kiva ajatella tällaistakin kysyntää olevan.

– Pidän tätä hyvin tärkeänä keinona levittää meidän tutkimustamme tätä kautta maailmanlaajuisesti, iloitsee Filppula.

I’m loving it vai I love it?

Filppula on johtanut vuoden 2010 alusta suomalaista globaalin englannin tutkimuskonsortiota. GlobeE-nimeä kantavassa konsortiossa on mukana ryhmät myös Tampereen ja Helsingin yliopistoista. Hanke on Akatemian rahoittama.

Konsortio tutkii sellaisia englannin kielen piirteitä, rakenteita tai ilmiöitä, joita esiintyy hyvin monissa englannin kielen varieteetissa.

– Tutkimme sellaisia piirteitä, jotka näyttäisivät olevan yhteisiä ja viime aikoina kehittyneitä piirteitä kaikissa englanneissa eli erilaisissa maailman englanneissa. Piirteitä, jotka ovat yhteisiä riippumatta sosiaalisesta ja historiallisesta taustasta, missä näitä englanteja puhutaan, sanoo Filppula.

Kielet saattavat olla hyvinkin erilaisia taustoiltaan. Englantia puhutaan Aasiassa, Afrikassa, Karibian alueella, Amerikan mantereella ja tietysti vanhassa Euroopassa Brittein saarilla, jossa on sielläkin monia englanteja kuten brittien, skottien, irlantilaisten englannit ja Walesin englanti.

– Variaattien määrä on aika suuri. Olen itse ollut mukana sellaisessa Freiburgin yliopistosta johdetusta kartoitushankkeessa, josta näitä eri piirteitä tutkitaan.

Tutkimuksessa on 46 erilaista englannin variaattia, mikä kertoo siitä, että kieli on todella maailmanlaajuinen ja jossa on hyvin erilaisia muotoja tällä hetkellä kehittymässä.

– Jostain syystä on tietty joukko piirteitä, jotka näyttävät olevan yhteisiä näille eri muodoille.

– Esimerkiksi McDoandsin mainos I’m loving it (pidän siitä). Sillä englannilla, mitä koulussa on opittu, tämä ei pitäisi olla mahdollinen rakenne lainkaan. Ing-päätettä ei voi yleensä käyttää pysyviä tunnetiloja ilmaisevien verbien, niin sanottujen statiivisten verbien kanssa, pitäisi olla I love it.

– Tämä ing-muodon käyttö on selvästi lisääntynyt englannin kielessä vuosikymmenien mittaan. Siitä on ihan tilastoaineistoja. Ilmaisu on aika tyypillinen Irlannin ja Walesin englanneissa, sekä Intian englannissa ja monissa muissa, jotka ovat hyvin eri puolilla maailmaa.

Haaste kieltenopetukselle

Tämän hetken englanneissa näyttää Filppulan mukaan olevan erilaisia muutosprosesseja, jotka vievät samaan suuntaan ja I’m loving it -ilmaisu näyttää olevan yksi sellainen. Vaikka esimerkki onkin suuren hampurilaisketjun maailmanlaajuisesti levitetystä mainoksesta, Filppula muistuttaa, että ilmiö on alkanut jo kauan ennen elokuva- tai televisioaikakautta.

– Tästä on olemassa dokumentointeja, jotka ulottuvat edellisille vuosisadoille saakka. Mutta ilmiö on nyt kiihtynyt selvästi.

Sen taas saattaa selittää – ainakin osittain – kansainväliset TV- ja radiokanavat, musiikki ja tietysti lähes kaikkialla saatavissa oleva internet.

Globaalin englannin kielen tutkiminen esimerkiksi nuorelle, englannin kielestä kiinnostuneelle on Filppulan mukaan kiinnostava ja hyödyllinen tutkimuskohde.

– Esimerkiksi kieltenopettajan pitäisi pystyä erottelemaan erilaisia englannin variaatteja, koska oppilaatkin ovat päivittäin erilaisten variaattien kanssa tekemisissä. He kuulevat niitä televisiosta tai radiosta tai lukevat niitä erilaisilla englanninkielisillä keskustelupalstoilla, joissa ei standardienglantia välttämättä ollenkaan tapaa.

– On aika selvä, että kieltenopetukselle tässä on melkoinen haaste kehittää tietoisuutta ja kykyä itse erottaa näitä samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia.

– Perustutkimuksen tasolla, niin kuin tämä meidänkin tutkimus on, kaikki tieto näistä erilaisista varieteeteista on tärkeää. Me haemme näistä kielellisistä ilmiöistä, jotka ovat globaalille englannille tavallisia, minkälaiseksi englannin kieli on vähitellen muuttumassa. Tutkimustietoa voidaan sitten soveltaa ja käyttää englanninopettajien koulutuksessa hyväksi.