Laatu sidosryhmille

Itä-Suomen yliopisto on kansainvälisesti tunnettu ja yhteiskunnallisesti vaikuttava toimija. Meidät tunnetaan aloitteellisena yhteistyökumppanina. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kampuskaupungit, sektoritutkimuslaitokset, yliopistosairaala, ammattikorkeakoulut ja elinkeinoelämä. Yliopistomme asiantuntijat osallistuvat yhdessä sidosryhmien kanssa mm. erilaisten työryhmien työhön, kuten myös yhteiskunnan päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon tuottamiseen. Yliopisto edistää ja tukee laaja-alaista innovaatiotoimintaa sekä yritystoiminnan syntymistä erityisesti Itä-Suomen alueella. Lisäksi sidosryhmä-yhteistyötä tehdään paljon erilaisissa koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Yliopiston useiden oppiaineiden opintoihin liittyy myös työelämässä tehtävää harjoittelua.   

Yliopiston yksiköiden toiminnassa sidosryhmien edustajat ovat eri tavoin mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä (yhteiskunnallinen vuorovaikutus ). Sidosryhmätahoilla on edustus mm. yliopiston hallituksessa, yliopistokollegiossa ja yliopiston neuvottelukunnassa sekä monissa suunnittelu-, ohjaus- ja johtoryhmissä. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin asiantuntijoita käytetään yliopistolla asiantuntijoina ja kouluttajina kuten myös yliopistosta valmistuneita alumneja. Työelämässäkin tarvittavan elinikäisen oppimisen tueksi yliopisto tuottaa ajantasaista ja tehokasta aikuiskoulutusta avoimen yliopiston opetuksena sekä tutkimuksen ja koulutuksen vahvoille aloille perustuvana täydennyskoulutuksena. Avoin yliopisto toimii myös väylänä tutkintokoulutukseen.

Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmä, sidosryhmien osallisuus laatutyöhön ja laadunhallintajärjestelmän merkitys sidosryhmille

Itä-Suomen yliopistolla on laatujärjestelmä, joka kattaa kaikki yliopiston toiminnat. Laatujärjestelmä on löyhästi ISO 9001 –laatustandardin pohjalle rakennettu ja vastaa mm. sisällöltään ja rakenteeltaan ISO-laatustandardia. Yliopistolla on myös muutama FINAS -akkreditoitu yksikkö ja laboratorio.

Laatujärjestelmän muodostavat yliopiston päälaatukäsikirja, sille alisteiset tiedekuntien ja yksiköiden laatukäsikirjat, prosessikuvaukset sekä erilaiset menettely- ja työohjeet. Laatujärjestelmä on lyhyesti kuvattu oheisessa Prezi-esityksessä https://prezi.com/pxfihfpslazr/uefn-laatujarjestelma/ . Yliopiston päälaatukäsikirjassa kuvataan tarkemmin yliopiston toimintaa ja laatutyötä samoin tietoa löytyy näiltä yliopiston laatusivuilta.

Itä-Suomen yliopiston laatutyö ja kestävän kehityksen edistäminen ovat oleellisia osia yliopiston strategian toteuttamista ja laatu sekä kestävä kehitys ovat osa yliopiston jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto tekee aktiivisesti yhteistyötä laadun ja kestävän kehityksen saralla Itä-Suomen alueen ja myös muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Laatujärjestelmämme pitää yliopiston strategian mukaisesti sisällään myös yliopiston kestävän kehityksen toiminnan ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden. Yliopistomme on yksi maamme noin kymmenestä korkeakoulusta, joilla on Reilun kaupan korkeakoulun arvonimi. Sitoumuksemme mukaan yliopisto ja myös ylioppilaskunta käyttävät Reilun kaupan tuotteita tilaisuuksissaan ja niitä on tarjolla myös yliopistoravintoloissa kaikilla kampuksilla. Yliopistollamme on myös Green Office diplomi ja toimimme sen periaatteiden kuten jätteiden määrän vähentämisen, kierrätyksen, kestävien hankintojen sekä energian- ja vedenkulutuksen vähentämisen mukaisesti koko yliopistolla. Yliopistomme on myös allekirjoittanut kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen osana globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoa Suomessa.
Kestävän kehityksen toiminnasta löytyy lisätietoa yliopiston kestävän kehityksen www-sivuilta

Lisäksi yliopistolla on Euroopan Komission myöntämä Diploma Supplement -tunnustus siitä, että yliopisto noudattaa henkilökohtaista osaamista kuvaavan Europassin (Europass – kansainvälinen tutkintotodistuksen liite) Diploma Supplement ‑liitejärjestelmän sääntöjä kaikilta osin. Yliopistomme on saanut myös  tutkijoiden ammatilliseen osaamiseen ja tutkijanuran houkuttelevuuteen liittyvästä kehittämistyöstään oikeuden käyttää EU:n myöntämää tunnusta, HR Excellence in Research -logoa.

Yliopiston laatukulttuurissa laatutyö ja prosessien jatkuva kehittäminen on kytkeytynyt oleelliseksi osaksi strategista johtamista ja yliopiston toimintaa niin yksilö- kuin yksikkötasollakin. Sidosryhmäyhteistyö on keskeisessä osassa yliopiston laatutyössä. Yliopiston laadunhallintajärjestelmän toimintaperiaatteena on toiminnan jatkuva systemaattinen kehittäminen Demingin ympyrän (PDCA:n) mukaisesti:

Järjestelmä tuottaa johdolle sekä sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille näiden tarvitsemaa tietoa yliopiston toiminnasta ja sen onnistumisesta toiminnan kehittämisen ja päätösten teon pohjaksi. Jatkuvan kehittämisen periaate suunnittelu – toteutus – arviointi – kehittäminen (Plan-Do-Check-Act) –sykli  toimii myös sidosryhmäyhteistyön osalta.

Laadunhallintajärjestelmä antaa yliopiston yhteistyökumppaneille mahdollisuuden varmistua siitä, että yliopiston ydintoiminnot ovat tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset.  Yliopisto viestii sidosryhmille omasta toiminnastaan ja laadunvarmistuksestaan. Yliopiston hallituksen sidosryhmäjäsenet ovat olleet myös päättämässä yliopiston laatupolitiikasta, laatuvaatimuksista sekä laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudesta.  Sidosryhmät osallistuvat yliopiston tilaisuuksiin, kuten vuosijuhliin ja avajaisiin, yritysiltoihin ja yliopistopäiviin, joissa myös laatuasiat ovat viime vuosina nousseet usein esille. 
Osa yliopiston laadunvarmistusta onkin taata sidosryhmille hyvä tiedonkulku yhteistyön eri muodoista ja yliopiston tarjoamista palveluista.

Yliopiston ulkoiset auditoinnit

Suomessa käytetään arvioimista ja seurantaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisessä. Laatujärjestelmien kansallinen arviointimallin mukaisesti laatujärjestelmiä auditoidaan vähintään kerran kuudessa vuodessa.

Auditoinnit järjestää riippumaton asiantuntijaelin Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI.
Suomen oma kansallinen malli määrittelee, millainen laatujärjestelmän pitäisi olla sekä kansallisiin että eurooppalaisiin vaatimuksiin verrattuna. Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja kehittämään eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita vastaavat laatujärjestelmät ja näin osoittaa, että Suomessa on toimiva ja johdonmukainen laadunvarmistus sekä korkeakouluissa että kansallisella tasolla.

Auditoinnissa arvioidaan yliopiston laatujärjestelmää, jonka se on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettely-tavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI auditoi Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmän joulukuussa 2016. Edellinen auditointi tehtiin vuonna 2010 Itä-Suomen yliopiston muodostuttua.
Auditointi oli kansainvälinen eli auditoijina oli myös kansainvälisiä laatuasiantuntijoita ja auditointikielenä  englanti. Auditoinnissa haastateltiin laajasti yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä myös sidosryhmien edustajia. Itä-Suomen yliopisto läpäisi auditoinnin hyväksytysti huhtikuussa 2017 ja sai sen merkiksi käyttöönsä KARVI auditoitu -laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta aina seuraavaan vuoden 2022 auditointiin asti.
Auditointiraportin mukaan yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa myös eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Karvi-auditoinnin raportin löydät tästä linkistä.

Tarkempaa tietoa auditoinnista sekä suomalaisista opetuksen ja koulutuksen arviointikriteereistä on saatavilla nöiden laatusivujen yhteydessä olevilta KARVI-auditoinnin omilta alasivuilta.