Koulutuksen, opetuksen ja oppimisen arviointi

Yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta arvioidaan kokonaisuutena ESG- ohjeistuksen (Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area) mukaisesti ainakin kerran kymmenessä vuodessa. Yliopisto osallistuu myös kansallisiin ja kansainvälisiin ulkoisten tahojen suorittamiin koulutusalakohtaisiin arviointeihin. Opetuksen neuvottelukunta arvioi koulutuksen tilaa vuosittain raporteissaan. Koulutuksen arviointia johtaa ja siitä vastaa akateeminen rehtori apunaan opetuksesta vastaavat dekaanit, opetuksen ja ohjauksen neuvottelukunta sekä opinto- ja opetuspalvelut -yksikkö.
 

Opettajat keräävät opiskelijoilta opintojaksopalautetta ja opinto- ja opetuspalveluyksikkö kerää erityyppistä opintopolkupalautetta. Palaute analysoidaan ja sitä käsitellään myös eri kokouksissa ja työryhmissä tiedekunnissa ja laitoksilla ja se otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan opetusta kehitettäessä.


Yliopiston KV-maisteriohjelmia on arvioitu vuonna 2014 tehdyssä Pilot-arvioinnissa, jonka suoritti ulkomaalaisista arvioijista koottu ryhmä. Arvioinnista tehty loppuraportti on julkaistu tammikuussa 2015.


Tutkimuksen arviointi

Yliopisto osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin ulkoisten tahojen suorittamiin tieteenalakohtaisiin tutkimuksen arviointeihin. Yliopisto järjestää itse säännöllisin väliajoin tutkimuksen kansainvälisiä vertaisarviointeja ja arvioi tutkimustaan myös vuosittain tehtävillä itsearvioinneilla. Tutkimuksen arviointia johtaa ja siitä vastaa akateeminen rehtori apunaan yliopiston tutkimusneuvosto. Myös jatkotutkinto-koulutuksesta kerätään palautetta.

Yliopiston viimeisin kansainvälinen tutkimuksen arviointi (Research Assessment Exercise l. RAE-arviointi)
vuosilta 2010-12 ja sen raportti on julkaistu vuonna 2014.


Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi ja muut arvioinnit

Yliopiston johto saa säännöllisesti palautetta yliopiston hallitukselta ja yliopiston neuvottelukunnalta sekä epävirallisesti erilaisissa kokouksissa ja henkilökohtaisissa neuvotteluissa ja tapaamisissa. Oman toimintansa onnistumisesta yliopisto saa tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa sekä yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa.


Tutkimusryhmät keräävät palautetta merkittävimpien hankkeiden ohjausryhmiltä. Tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset huolehtivat tämän lisäksi omien sidosryhmiensä palautteen keruusta ja viestinnästä omien suunnitelmiensa mukaisesti.
 

Yliopiston kestävän kehityksen neuvottelukunta suorittaa parin vuoden välein kestävän kehityksen auditointeja, joiden havainnot tulevat johdon katselmukseen. Yliopisto raportoi vuosittain Reilun kaupan toiminnastaan ja yliopistopalvelut laatii vuosittain raportin Green Office-toiminnastaan. Kestävän kehityksen toiminnasta raportoidaan myös yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti.

Henkilöstön yleistä työhyvinvointia kuvaavaa työhyvinvointibarometriä suositetaan käytettäväksi toimintayksiköissä kerran vuodessa, yliopistotasoisesti kysely tehdään kolmen vuoden välein ja noin viiden vuoden välein suoritetaan työterveyshuollon kanssa yhdessä laajempi työhyvinvointikysely.