Takaisin

Tietoa Euroopan unionin koheesiopolitiikan tueksi

Alueellinen oikeudenmukaisuus ja paikkalähtöinen kehittäminen ovat RELOCAL-hankkeen polttopisteessä. Euroopan-laajuisessa tutkimuksessa tuotetaan Euroopan komissiolle tietoa koheesiopolitiikkaan liittyvien päätösten ja politiikkalinjausten tueksi.

Yli 30 yksittäistä tapaustutkimusta 12:ssa Euroopan maassa ja 14 tutkimuspartneria. Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelman rahoittama RELOCAL-tutkimus pureutuu unionin koheesiopolitiikan ytimeen, jossa paikkalähtöisellä kehittämisellä on keskeinen sija. Tutkimushanketta koordinoi Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos.

– Euroopan unioni uudistaa koheesiopolitiikkaansa jatkuvasti, ja nyt on kuuma vaihe meneillään, sanoo tutkimuskonsortion koordinaattori, tutkimusjohtaja Petri Kahila.

Petri Kahila

Sosiaalisen ja taloudellisen koheesion vahvistaminen on kirjattu Euroopan unionin tavoitteisiin jo vuonna 1986. Alueellinen koheesio eli yhteenkuuluvuus asetettiin tavoitteeksi Lissabonin sopimuksessa ja Eurooppa 2020 strategiassa.

– Tässä tutkimushankkeessa keräämme ideoita siitä, miten koheesiopolitiikkaa voidaan kehittää tulevaisuudessa ja viedä toiminnaksi käytäntöön, projektitutkija Matti Fritsch kuvaa.

Tutkimuskohteena paikallislähtöinen kehittämispolitiikka: Suomesta Lieksa ja Kotka

Suomesta tutkimuskohteina ovat Lieksa ja Kotka, molemmat raja-alueella sijaitsevia kuntia. Lieksassa tarkastelun kohteena on kuntalähtöinen kehittämispolitiikka, Kotkassa Euroopan unionin Leader-rahoitteinen kansalaislähtöinen kehittämispolitiikka. Näissä tapaustutkimuksissa kiteytyy tutkimushankkeen keskeinen lähtökohta, jossa tavoitteena on tarkastella hallinnon eri tasoilta lähteviä kehittämispolitiikoita eri puolilla Eurooppaa.

– Suomesta halusimme mukaan EU-taustaisen hankkeen sekä kuntalähtöisen hankkeen, Kahila kertoo.

RELOCAL-hankkeessa keskeistä on myös eri sidosryhmien sitouttaminen. Esimerkiksi Lieksassa päättäjät saavat hankkeen myötä arvokasta tietoa paikallisen kehittämisen tueksi. Myös tutkimuskysymyksiä on tarkoitus tarkentaa yhteistyössä päättäjien kanssa Lieksaan sopiviksi.

Sarolta Németh

– Koska tutkimuksessa tarkasteltavat kehittämispolitiikat ovat sellaisia, että niitä toteutetaan parhaillaan, pitää paikalliset toimijat sitouttaa mukaan ja antaa heille myös palautetta. Samankaltaista viestiä on tullut myös muilta hankkeen tutkijoilta, projektitutkija Sarolta Németh korostaa.

Alueellinen kehittäminen ei pysähdy maantieteellisiin rajoihin

Vaikka RELOCAL on vahvasti aluekehittämiseen keskittyvä tutkimushanke, sen teemoissa ja tutkimuskohteissa nousevat esiin myös rajoihin ja rajanylityksiin liittyvät kysymykset. Nämä teemat kytkeytyvät yhteen Itä-Suomen tutkimuksen fokusalueeseen: Eurooppalaiset rajat.

– Voidaan esimerkiksi kysyä, miksi kehittämispolitiikan pitäisi olla kunta- tai aluelähtöistä, koska ne yhteiskunnalliset ongelmat, joihin kehittämispolitiikalla osaltaan pyritään vaikuttamaan eivät katso alueellisia tai hallinnollisia rajoja, Kahila huomauttaa.

Tutkimuksessa pyritäänkin myös katsomaan, toimivatko sellaiset kehittämispolitiikat, jotka ylittävät perinteiset hallintorajat ja sektorirajat. Toisaalta yhden valtion raja-alueelleen kohdistaman kehittämispolitiikan hyödyt voivat valua myös naapurivaltion alueelle. Ranskassa tutkimuksen kohteena on kehittämispolitiikka, jota toteutetaan Ranskan puolella rajaa, mutta josta osittain hyötyy myös naapurivaltio Luxembourg.

Viidessä maassa kysymystä alueellisesta oikeudenmukaisuudesta päästään tarkastelemaan myös mikrotasolla. Suurten tilastollisten analyysien rinnalla käytetään ruutuaineistoja esimerkiksi piiloon jäävien sosiaalisten ongelmien havaitsemiseksi.

Matti Fritsch

– Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on eri tapaustutkimuksissa keskeinen. Miten sitä koetaan esimerkiksi paikkakuntien huonommilla alueilla, Fritsch sanoo.

– Myös tässä tapauksessa rajoilla on väliä, ja näihin rajoihin ei suurissa tilastollisissa aineistoissa päästä käsiksi, Németh jatkaa.

Tutustu Itä-Suomen yliopiston strategiaan: https://strategia.uef.fi/