Takaisin

Suomen Akatemialta 1,2 M€ nanohuokoisen piin lääketieteellisten kuvantamissovellusten kehittämiseen

Suomen Akatemian RADDESS-ohjelmasta on myönnetty yhteensä 1,18 miljoonan euron rahoitus kahdelle Itä-Suomen yliopiston konsortiolle, joiden tutkimus liittyy nanohuokoisen piin kuvantamissovelluksiin lääketieteessä. Rahoituksesta 858 000 euroa kohdentuu sovelletun fysiikan laitokselle ja 327 000 euroa A.I. Virtanen -instituutin biolääketieteelliseen kuvantamisyksikköön.

Apulaisprofessori Tanja Tarvaisen (sovelletun fysiikan laitos) johtamassa hankkeessa nanomateriaalia hyödynnetään yhdistetyssä fototermisessä terapiassa ja tomografiakuvantamisessa. Kehitettävä laitteisto perustuu yhteen valolähteeseen, jolloin sekä terapia että diagnostiikka voidaan toteuttaa samalla laitteella.

Tutkimusjohtaja Mikko Kettusen (A.I. Virtanen -instituutti) vetämässä hankkeessa hyperpolarisoitua huokoista piitä sovelletaan puolestaan aivoverisuonisairauspotilaiden matalakenttämagneettikuvantamisessa (MRI), mikä mahdollistaa entistä halvempien ja liikuteltavien MRI-laitteiden kehittämisen.

Materiaalikehityksestä vastaavat sovelletun fysiikan laitoksella yliopistotutkija Joakim Riikonen ja professori Vesa-Pekka Lehto, jonka tutkimusryhmä on kehittänyt huokoisen piin lääketieteellisiä sovelluksia Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2009.

Ensi vuoden alussa käynnistyvässä Suomen Akatemian Säteilyilmaisimet terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi -akatemiaohjelmassa (RADDESS) rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla uusiin säteilyilmaisinteknologioihin erityisesti terveyden ja turvallisuuden alueilla. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2018–2021. Ohjelmassa rahoitetaan 13 hanketta, joissa luodaan uudenlaisia, laitelähtöisiä ja toiminnallisia säteilyilmaisinkokonaisuuksia sekä terveyden että turvallisuuden alueella.

Valoon perustuvaa nanoteranostiikkaa

Jotta syöpähoitoihin liittyviä kirurgisten toimenpiteiden riskejä ja säteilyhoitojen säteilyrasitusta pystyttäisiin vähentämään, kehitetään aktiivisesti uusia entistä tehokkaampia hoitomuotoja. Näiden hoitomuotojen haasteena on vaikutusten rajoittaminen syöpäkasvaimiin ja -soluihin. Hoitovasteen tehokkuutta monitoroidaan erillisenä toimenpiteenä. Erityisesti personoidun hoidon kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että sekä terapia että diagnostiikka voitaisiin yhdistää, ja vieläpä siten, että ne pystyttäisiin suorittamaan samalla laitteistolla.  Tällaista lähestymistapaa kutsutaan teranostiikaksi. Tarvaisen ja Lehdon tutkimushankkeessa pureudutaan tähän problematiikkaan kehittämällä valoon perustuvaa nanoteranostiikkaa. Hankkeessa toteutetaan ensimmäiset askeleet puhtaasti valoon perustuvan laitteiston, jossa hyödynnetään fototermistä terapiaa ja tomografiakuvantamista, kehitystyössä.

Edullisempaa aivokuvantamista

Hyperpolarisoitujen aineiden matalakenttäisellä magneettikuvantamisella (MRI) on mahdollisuus mullistaa lääketieteellistä kuvantamista, koska se mahdollistaa halvempien liikuteltavien MRI-laitteiden kehittämisen. Tämä voi sallia aikaisemman diagnostiikan, josta voi syntyä elintärkeitä hyötyjä erityisesti aivoverisuonisairauspotilaille. Kettusen ja Riikosen projektissa kehitetään menetelmiä hyperpolarisoitujen huokoisten piinanopartikkelien magneettikuvantamiseksi korkea- ja matalakenttälaitteilla eri aivomalleissa. Tavoitteena on luoda kokeellinen pohja hyperpolarisoidun matalakenttä-MRI:n kehittämiseksi.

Tutkijoiden yhteystiedot puhelinluettelossa