Back

Potilastietojärjestelmät palvelemaan hoidon laatua

– Hoidon laadusta etenkin perusterveydenhuollossa on Suomessa ollut niukasti tietoa. Palveluja on vaikea kehittää, ellei tuloksia mitata, sanoo terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen.

Hoidosta ja hoitotuloksista kertyy kuitenkin jatkuvasti tietoa erilaisiin tietojärjestelmiin. Laatikaisen johdolla Pohjois-Karjalassa onkin alettu hyödyntää Siun Sote -kuntayhtymän potilastietojärjestelmää muun muassa tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin hoidon laadun tutkimuksessa.  

Tiina Laatikainen pitää 7. toukokuuta Kuopiossa professuuriesitelmän aiheesta Potilastietojärjestelmät hoitoprosessien ja hoidon laadun tutkimuksessa. Tilaisuus on klo 13.15 alkaen Medistudian auditoriossa MS3012. Tilaisuudessa kuullaan myös ensihoidon professori Jouni Kurolan ja rekisteritutkimuksen professori Reijo Sundin esitelmät.

Tiina Laatikainen on toiminut Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professorina Joensuussa vuodesta 2012 alkaen. Määräaikaiseksi perustettu professuuri vakinaistettiin kuluvan vuoden alussa. Parhaillaan Laatikainen myös johtaa kansallista strategisen tutkimuksen IMPRO-hanketta, jossa kehitetään tietoaineistojen analyysimenetelmiä sote-palvelujen arvioinnin ja kehittämisen tueksi.

Yhtenä pilottialueena toimii Siun Sote, missä yhtenäiset potilastietojärjestelmät tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutkia esimerkiksi pitkäaikaissairauksien ja päihdeongelmaisten potilaiden hoidon toteutumista ja tuloksia. Potilastietoihin on tutkimuksissa yhdistetty paikkatietoa. Tulokset ovat osoittaneet muun muassa merkittäviä kuntien välisiä eroja tyypin 2 diabeetikkojen seurannan toteutumisessa ja hoitotuloksissa. – Asian esilletuominen on yksi tapa vaikuttaa tilanteeseen. Siun Sotessa on nyt myös käytössä diabeteksen hoidon laaturaportointityökalu, joka tukee kehittämistä.

– Päihdepotilaisiin liittyvässä tutkimuksessa haasteeksi on osoittautunut se, että päihdeongelma jää usein kirjaamatta potilastietoihin.

Potilaiden seurantatietojen perusteella alkoholiongelmaisten raitistuminen oli todennäköisempää, jos hoidossa yhdistyi sekä päihde- että mielenterveyspalvelujen käyttö.

Laatikainen tähdentää, että tutkimuksen tärkeänä tavoitteena on parantaa rekisteritietojen hyödynnettävyyttä. – Tutkimus lisää ymmärrystä, miten tietojärjestelmistä saadaan kattavaa, luotettavaa ja vertailukelpoista laatutietoa.

Hoidon tulosten vertailu vaatii myös yhtenäisiä laatuindikaattoreita. Tulevaisuudessa kansalliset tautikohtaiset laaturekisterit ohjaavat, mitä tietoa ja missä muodossa laadun seuraamiseksi kerätään. THL:n vastuulla olevassa laaturekisterihankkeessa Siun Sotesta saatuja kokemuksia hyödynnetään diabeteksen laaturekisterin kehittämisessä.

– Vaikka sote-uudistus kaatui, uudistusten tarve ei ole kadonnut minnekään. Entistä parempaa tietopohjaa tarvitaan tehokkaampien, laadukkaampien ja paremmin saavutettavien palvelujen suunnittelemiseksi, Laatikainen toteaa.

IMPRO-hankkeen tavoitteisiin kuuluu kansallisen sote-palvelujen paikkatietokannan rakentamisen tukeminen. Paikka- ja potilastietojen avulla voidaan myös mallintaa terveydenhuollon prosesseja ja kustannuksia. Laatikainen ja kumppanit ovat analysoineet esimerkiksi, miten diabeteksen mobiili omaseuranta ja eteisvärinän eri lääkevaihtoehdot vaikuttavat seurantakäynteihin ja hoidon kustannuksiin. – Terveydenhuollon kustannusten ja lääkekorvausten lisäksi kiinnostavaa on katsoa näitä ratkaisuja myös potilaan ajankäytön ja matkakustannusten näkökulmasta.

Professuuriesitelmät Kuopiossa 7.5.2019: https://www.uef.fi/-/7-5-professuuriesitelmia-kuopion-kampuksella

Tiina Laatikainen
  • Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori 1.3.2012-31.12.2018 (ma.), 1.1.2019–
  • S. 1969, Joensuu
  • LL 1996, Helsingin yliopisto
  • LT 2000, Kuopion yliopisto
  • Kansanterveystieteen dosentti 2007, Helsingin yliopisto

Tärkeimmät tehtävät:

  • STN IMPRO (Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sote-uudistuksen tueksi) -konsortion johtaja 2018–
  • Tutkimusprofessori 2012–, THL
  • Ylilääkäri ja osastojohtaja 2005–2012, Kansanterveyslaitos ja THL
  • Tutkija ja erikoistutkija 1996–2003, ylilääkäri ja yksikönpäällikkö 2005–2008, Kansanterveyslaitos