Back

Improvisointi sekä ohjaavat kysymykset auttavat opettajaa uudessa roolissa

Väitös kasvatustieteen alalta

Väittelijä KL, FM Pia-Riitta Stenberg

Väitösaika ja -paikka: 24.5.2019 klo 12, sali F100, Futura-rakennus, Joensuun kampus

Viime aikoina on kritisoitu voimassaolevaa peruskoulun opetussuunnitelmaa siitä, että se jättää oppijat heitteille ja oppiminen tapahtuu ilman opettajaa. Kuitenkin käytössä olevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppimisessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, yhdessä oppimista ja yhdessä tekemistä, luovuutta ja toiminnallisia työtapoja. Edellä mainitut tekijät heijastuvat opettajan toimintaan opetusryhmän kanssa.

KL, FM Pia-Riitta Stenberg tutki kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan osallistavan draamaprosessin yhteisöllistä suunnittelua digitaalisessa oppimisympäristössä. Hän kehitti väitöstutkimuksessaan tutkivan ja yhteisöllisen suunnittelun pedagogisen mallin pohjalta oman mallinsa, joka tukee opettajaa erityisesti draamakasvatuksen kontekstissa.

Miksi-kysymykset oppimisen apuna

Opettaja ei enää kaada valmista tietosisältöä oppilaille tai aseta heille valmiiksi pureskeltuja tavoitteita. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa korostetaan opetuksen eheyttämistä, tutkivaa työskentelymuotoa ja monialaisia pitempikestoisia oppimiskokemuksia. Näissä työmuodoissa tarkoituksena ei ole jättää oppilasta yksin, vaikka usein niin itseohjautuvuuden näkökulmasta luullaan tapahtuvan. Tavoitteena kuitenkin on, että oppijaa rohkaistaan sekä yksin että yhdessä rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä eri asioista. Opettajalla on tässä suuri merkitys.

Stenbergin kehittämä selkeä pedagoginen malli ohjaa opettajaa fasilitoimaan eli tarkastelemaan oppimisprosessia erilaisten johdattelevien ja avoimien kysymysten muodossa. Tällöin opettaja ei toimi sisällön vaan oppimisen asiantuntijana, ja oppijalle jää aktiivisempi ja vastuullisempi rooli oppimisen kohteena olevan ilmiön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutkimuksen mukaan opettajien tulee kuitenkin edelleen kiinnittää enemmän huomiota kysymystekniikkaansa, sillä saadusta tutkimusaineistosta ei löytynyt yhtään selitystä etsivää miksi-kysymystä. Näiden selitystä etsivien miksi-kysymysten avulla oppija voisi Stenbergin mukaan paremmin arvioida omien ideoidensa ja ratkaisujensa linkittymistä aiempaan jo olemassa olevaan tietoon. Näin oppija voisi syventää ja käsitteellistää omaa ja yhteisöllistä tiedonluomisprosessiaan.

Improvisoinnin avulla vuorovaikutukseen

Strukturoitu pedagoginen malli mahdollistaa opettajalle myös improvisoijan roolin, jolloin hän voi heittäytyä opetustilanteeseen pelkäämättä, ettei tavoitteita saavutettaisi, aikataulussa pysyttäisi tai toiminta karkaisi muualle kuin tavoitteena oleviin sisältöihin. Kun opettaja uskaltautuu heittäytymään perinteisestä opettajan roolistaan pois ja on vuorovaikutuksessa oppilaittensa kanssa käyttäen esimerkiksi draamakasvatuksesta tuttua opettaja roolissa -työtapaa, avautuvat opettajan ja oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen erilaiset luovan tarinankerronnan työtavat.

Stenbergin tutkimuksessa luokanopettajaopiskelijoiden suunnittelutehtävänä oli peruskoulun opetussuunnitelmaan perustuen suunnitella ja toteuttaa osallistava draamaprosessi, jossa he eri roolihahmoissaan opettivat ennalta suunnitellun dramaturgian mukaisesti 1600-luvun historiaa viidennen luokan oppilaille. Tutkimusaineisto perustui suljettuun Facebook-ryhmään kirjoitettuihin päivityksiin. Tutkimuksen mukaan digitaalinen oppimisympäristö mahdollisti suunnittelun etenemisen seuraamisen tavoitteellisesti ja yhteisöllisen tiedonluomisen. Opettaja pystyi jäämään myös taustalle seuraamaan suunnittelua, jolloin vastuu suunnittelun sisällöistä oli enemmän oppijoilla kuin opettajalla.

Tutkimuksen avulla opettajankouluttajat, opettajaopiskelijat ja jo työssä toimivat luokanopettajat, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja luonnontieteen opettajat, draamakasvattajat ja digitaalisia pelillisiä tarinoita rakentavat opettajat saavat aineksia oman opetuksensa suunnitteluun ja oman opettajan roolinsa kehittämiseen niin digitaalisissa oppimisympäristöissä kuin kasvokkain vuorovaikutuksessa draamakasvatuksen keinoin.

KL, FM Pia-Riitta Stenbergin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Osallistavan draamaprosessin yhteisöllinen suunnittelu Pedagoginen malli ja toiminta digitaalisessa oppimisympäristössä tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hanni Muukkonen-van der Meer Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Antti Juvonen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16171?encoding=UTF-8

Väitöstilaisuutta voi seurata suorana 24.5. osoitteessa https://www.uef.fi/live1/