Auditoinnin määritelmä

Auditointi on järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jossa hankittavaa auditointinäyttöä arvioidaan objektiivisesti sen määrittämiseksi, missä määrin sovitut auditointikriteerit on täytetty. Auditoinnit voi toteuttaa joko organisaatio itse tai sen voi tehdä organisaation sidosryhmä, erityisesti asiakas tai ns. kolmas osapuoli. Auditoinnissa selvitetään, onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. Auditointi perustuu käytännössä laatudokumentaatioon ja valittuun standardiin tai arviointimalliin (esim. ISO, EFQM, CAF ym.). Auditoinnissa ei oteta kantaa tavoitteisiin tai toiminnan tuloksiin sinänsä, vaan arvioidaan niitä prosesseja, joilla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Nykyaikainen auditointi tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden sekä kehittämishankkeiden toteuttamista.
 

Sisäinen auditointi

Sisäinen auditointi on määrävälein pidettävä riippumaton laadunhallintajärjestelmään kohdistuva organisaation kehittämismenettely, jolla selvitetään, miten sovitut toimintatavat, sidosryhmien odotukset ja viranomaisvelvoitteet toteutuvat käytännössä sekä missä auditointikohteella on vielä kehitettävä toimintaansa.

Yliopiston sisäisen auditointisuunnitelman mukaisesti jokainen tiedekunta, yliopistopalvelut sekä erillis-ja palvelulaitos tulee auditoiduksi siihen koulutettujen yliopistolaisten toimesta joka toinen vuosi. Laatukoordinaattori laatii vuosittain koko yliopistoa koskevan auditointisuunnitelman, jossa on aikataulutettu vuotuiset auditointikohteet kuukausittain ja määritetty niistä vastaavat auditoijat.
Auditointia varten yliopiston eri kampuksilla ja toimintayksiköissä on riittävä määrä (1-2) auditointi-koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Opetusta auditoitaessa auditoijaryhmään pyritään saamaan mukaan yliopiston ylioppilaskunnan nimeämä opiskelijaedustus. Yliopisto järjestää tarpeen mukaan koulutusta sisäisille auditoijille.

Sisäisessä auditoinnissa arvioidaan toimintayksikköjen laadunhallintajärjestelmiä ja niiden toimivuutta ja vahvuuksia sekä esitetään mahdollisia kehittämiskohteita. Auditointi kohdistuu pääosin vuosittain sovittaviin teemoihin. Auditoinnin yhteydessä kiinnitetään erityisesti huomiota mahdollisten kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja jo olemassa oleviin hyviin käytänteisiin. Tavoitteena on auttaa yksikköä kehittämään toimintaansa laadukkaampaan suuntaan ja oppimaan muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä.  Lisäksi tavoitteena on todeta, että laadunvarmistusjärjestelmä on suunnitelmien ja yksikön sekä yliopiston asettamien vaatimusten mukainen.
 

Auditoinnista laaditaan raportti. Laatupäällikkö kokoaa vuosittain raporteista ja niissä esille tulleista yliopistotasoisista kehittämiskohteista yhteenvedon johdon katselmukseen. Toimintayksiköiden johto varmistaa, että sisäisen auditoinnin tulokset käsitellään yksikössä ja niissä esitettyihin kehittämiskohteisiin reagoidaan ja niistä raportoidaan laatupäällikölle sovitulla tavalla.
Sisäisten auditoinnin raportit ovat julkisia tai vain yliopiston sisäiseen käyttöön tarkoitettuja. Yksikkö saa itse päättää raportin julkisuusasteen.

Auditointeja voidaan korvata myös sisäisillä benchmarkauksilla. Näiden avulla voidaan hyvin tunnistaa ja levittää yhteisiä hyviä käytäntöjä. Molempiin liittyy myös itsearviointeja.
 

Ulkoiset auditoinnit ja benchmarking

Yliopisto osallistuu KARVI:n (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) auditointeihin kansallisen auditointiaikataulun mukaisesti. KARVI-auditointeja pidetään kuuden vuoden välein.

Yliopisto on osallistunut aktiivisesti jo vuosia valtakunnalliseen yliopistojen laatuyhteistyöverkostoon. Yhteistyöverkko kokoontuu pari kertaa vuodessa jonkun ajankohtaisen laatuteeman ympärille. Lisäksi yliopisto on mukana paikallisessa Kuopion seudun laatuverkostossa.

Yliopisto ja sen yksiköt pyrkivät paikantamaan hyviä laatuyhteistyötahoja sekä kotimaasta että ulkomailta ja suorittamaan myös benchmarkkauksia näiden partnereiden kanssa.