Yhteisyrittäjyys kiinnostaa nuoria

Tuoreen ja poikkeuksellisen laajan tutkimuksen mukaan erityisesti ajatus yhdessä yrittämisestä puhuttelee nuoria. He perustaisivat yrityksen mieluummin yhdessä samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa kuin yksin. Tärkeimmäksi asiaksi yhteisyrittäjyydessä nuoret kokevat mahdollisuuden saada perustamisvaiheessa tukea muilta niin osaamisen ja taitojen suhteen kuin taloudellisestikin.

Nuoret arvostavat yritystoiminnassa myös yleisen vastuun jakamista yritystoimintaan liittyvissä asioissa ja yhdessä tekemisen mahdollisuutta. Mahdollisen yritystoiminnan haluttaisiin myös vaikuttavan positiivisesti ympäristöön.
– Nuorten arvomaailmaa parhaiten vastaava yritysmuoto olisi osuuskunta, mutta heikon osuustoimintatietämyksen vuoksi tuota vaihtoehtoa harkitaan erittäin harvoin, apulaisprofessori Anu Puusa sanoo.

Tutkimuksen tulokset julkistettiin Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden tiedekunnan järjestämässä osuustoimintaseminaarissa Joensuussa 6. toukokuuta. Nuorten yrittäjyysasenteita selvitettiin kauppatieteiden laitoksen toteuttamassa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona -tutkimushankkeessa. Siinä tutkittiin 3 680 ammattiin ja työelämään valmistuvan nuoren osuustoimintatietämystä sekä yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyviä tietoja, asenteita ja aikomuksia. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi apulaisprofessori Anu Puusa.

Tutkimus on poikkeuksellisen laaja myös sen vuoksi, että selvityksessä ja vertailussa oli ensi kertaa mukana kolmen eri oppiasteen opiskelijoita. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijat. Valtaosa kyselyyn vastanneista oli iältään 16–24-vuotiaita.

Yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisesti

Tutkimustulosten mukaan iso osa nuorista suhtautuu yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen myönteisesti. Tutkimukseen vastanneista 38 prosenttia voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Vastaavasti 31 prosenttia vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä. Vain kolme prosenttia aikoo ryhtyä yrittäjäksi.
– Yrittäjäksi aikovien osuus on luonnollisesti pieni, koska opiskelijoiden pääfokus on opinnoissa. Yrittäjäksi ryhtyminen on ajankohtaista opintojen loppusuoralla oleville, Puusa sanoo.

Tutkimuksen perusteella opiskelijat kokevat saavansa opintojensa aikana liian vähän tietoa yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista arvioi saaneensa vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen eri muodoista. Puutteita tiedoissa ja arvioissa opintojen riittävyydestä oli yhtä lailla niin ammattiopiston, ammattikorkeakoulun kuin yliopistonkin opiskelijoiden keskuudessa.
– Tulokset ovat hälyttäviä, koska tutkimuksessa havaittiin, että opetuksella on merkittävä vaikutus, ei vain yrittäjyysaikomuksiin, vaan myös yleisiin asenteisiin yrittäjyyttä kohtaan. Opinnoissaan yrittäjyydestä paljon tietoa saaneista yli puolet voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Yrittäjyydestä ja yritysmuodoista vähän tietoa saaneista erittäin harva voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjiksi, Puusa tiivistää.

Merkittävin yrittäjyysaikomusta heikentävä tekijä on yrittäjyys- ja liiketalousopetuksen riittämättömyys, opetussisällöt ja painotukset. Näiden takia oma liiketoimintaosaaminen koetaan heikoksi sekä tietämys yrittämisen eri vaihtoehdoista ja eri yritysmuodoista vajavaiseksi. Vastaajat myös kokevat, ettei yhteiskunnallinen ilmapiiri juurikaan kannusta yrittäjyyteen.

Osakeyhtiö tutuin yritysmuoto

Vastaajat ovat yleisesti sitä mieltä, että eri yritysmuotoja on opetuksessa käsitelty vähän tai ei lainkaan. Tutkimuksen mukaan kaikissa oppilaitoksissa yritysmuodoista osakeyhtiö painottuu opetuksessa eniten. Toiminimi saa toiseksi merkittävimmän jalansijan yrittäjyyden opetuksessa, erityisesti ammatillisessa opetuksessa. Osuuskunta yritysmuotona saa vastaajien mukaan liiketoiminnan opetuksessa vähiten huomiota.
– Suomi on suhteellisesti tarkasteltuna maailman osuustoiminnallisin maa, mutta nuorten tietämys osuustoiminnasta on heikkoa. Sen lisäksi, että opiskelijat ylipäätään tarvitsevat lisää tietoa liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä, erityisesti osuustoimintatietämyksen kasvattaminen oppilaitoksissa on tärkeää, Puusa sanoo.

– Oppilaitosten tekemän työn lisäksi osuustoiminnallisten yritysten, S-ryhmä mukaan lukien, pitää myös itse tehdä yritysmuotoa nykyistä paremmin tunnetuksi, seminaarissa puhunut SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä toteaa.

Heikkilän mukaan hyvää yhteistyötä tehdään jo kahdeksan yliopiston muodostaman Co-op Network Studies (CNS) -yliopistoverkoston kanssa. SOK on osaltaan tehnyt myönteisen päätöksen verkoston jatkorahoituksesta.

— Kahdeksan yliopiston verkosto vahvistaa ja kehittää suomalaista osuustoimintaosaamista tarjoamalla osuustoiminnan perus- ja aineopinnot jäsenyliopistojen opiskelijoille. Opiskelija voi opiskella haluamassaan paikassa, ja käytössä ovat valtakunnan parhaat opettajat.
 

Yrittäjyys- ja liiketoimintaopintojen opetusta tulisi lisätä

Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi osuustoimintatietämyksensä olevan kohtalainen, välttävä tai heikko. Kouluarvosana-asteikolla osuustoimintatietämyksen keskiarvoksi muodostui välttävä 6. Yleinen osuustoimintatietämys kiteytyy isojen osuustoiminnallisten yritysten nimeämiseen. Noin 90 prosenttia vastauksista sisältää viittauksen osuuskauppaan ja S-ryhmään, 40 prosenttia vastaajista tunnistaa osuuspankit ja kymmenen prosenttia vastaajista osuusmeijerit osuustoiminnallisiksi yrityksiksi. Vastauksista neljässä prosentissa nimetään virheellisesti myös Kesko tai K-kaupat osuustoiminnallisiksi yrityksiksi.
– Nuoret kokevat kovien arvojen leimaavan yritystoimintaa, jonka eri muodoista osuustoiminta mielletään humaanimmaksi ja pehmeämmäksi vaihtoehdoksi. Osuustoimintaa arvostetaan sen sosiaalisen, yhteisöllisen ja vastuullisen arvopohjan vuoksi, Puusa sanoo.

– Toteutettu tutkimus osoittaa, että nuorten yrittäjyysasenteet ovat positiivisia ja yhdessä tekeminen ideaalitilanne. Näiden asioiden käytäntöön saattamiseksi nuorten yrittäjyysaikomusta tulisi vahvistaa lisäämällä yrittäjyys- ja liiketoimintaopintoja oppilaitosten opetustarjonnassa, Puusa sanoo.

Lisätietoja: hankkeen johtaja, apulaisprofessori Anu Puusa, puh. 050 442 3376, anu.puusa(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin