Veren rasvahapot kertovat ruokavalion rasvan ja hiilihydraattien laadusta lapsilla

Juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön tutkimus osoitti, että veren rasvahappokoostumus kuvastaa lasten ruokavalion rasvan laadun lisäksi myös hiilihydraattien laatua. Esimerkiksi öljyhapon pitoisuus on runsaasti sokeria käyttävillä suurempi ja paljon täysjyväviljatuotteita käyttävillä pienempi kuin muilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet tarkastelemaan ruokavalion rasvan laadun yhteyttä veren rasvahappokoostumukseen. Nyt selvitettiin ensimmäistä kertaa myös hiilihydraattien laadun vaikutusta veren rasvahappokoostumukseen lapsilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että runsas makeisten syönti ja vähäinen täysjyväviljatuotteiden käyttö oli yhteydessä suurempaan kertatyydyttyneen rasvahapon, öljyhapon pitoisuuteen veressä. Tähän osasyynä voi olla se, että enemmän makeisia ja vähemmän täysjyväviljatuotteita syövien lasten ruokavaliossa oli enemmän tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältäviä ruokia. Tyydyttyneen eli terveyden kannalta haitallisen kovan rasvan runsaammalla saannilla on aikaisemmin todettu olevan yhteys öljyhapon runsaampaan saantiin länsimaisessa ruokavaliossa.

Runsaampi makeisten syönti oli yhteydessä maksan delta-9-desaturaasin aktiivisuutta kuvaavan indeksin suurenemiseen. Runsaalla hiilihydraattien saannilla on aikaisemmin huomattu olevan yhteys suurempaan delta-9-desaturaasiaktivisuuteen aikuisilla, mutta lapsilla tätä ei ole ennen tutkittu. Delta-9-desaturaasi on entsyymi, joka auttaa muodostamaan tyydyttyneistä rasvahapoista kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Siten se estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan, mutta toisaalta edistää rasvahappojen erittämistä maksasta verenkiertoon. Delta-9-desaturaasin aktiivisuuden suureneminen viittaa siis maksan lisääntyneeseen tyydyttyneiden rasvahappojen muodostukseen makeisten sokereista, mikä on puolestaan epäedullista rasva-aineenvaihdunnan kannalta. 

Vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävien kasvirasvalevitteiden runsas käyttö oli yhteydessä suurempiin välttämättömien monityydyttymättömien rasvahappojen, linolihappo- ja alfa-linoleenihappojen pitoisuuksiin veressä, mikä vahvistaa aikaisemmin aikuisilla ja lapsilla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Runsas kasvirasvalevitteiden käyttö oli yhteydessä myös matalaan veren tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuteen, minkä on osoitettu olevan terveydelle eduksi.

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus selvittää kuopiolaisten lasten terveyttä

Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -hanketta, johon osallistuu 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta perheineen. Hankkeessa tutkitaan laajasti lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ruokavaliota selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja veren rasvahappokoostumus määritettiin paastoverinäytteestä kaasukromatografialla.

Tutkimustulokset julkaistiin Lipids-julkaisusarjassa.

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija Taisa Venäläinen, puh. 040 9635721, taisa.venalainen@uef.fi

Professori Timo Lakka, puh. 040 7707329, timo.lakka@uef.fi

Taisa Venäläinen, Ursula Schwab, Jyrki Ågren, Vanessa de Mello, Virpi Lindi, Aino-Maija Eloranta, Sanna Kiiskinen, David Laaksonen,Timo A. Lakka. Cross-Sectional Associations of Food Consumption with Plasma Fatty Acid Composition and Estimated Desaturase Activities in Finnish Children. Lipids March 14. DOI 10.1007/s11745-014-3894-7.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin