Venäläisten ostajien asiakasprofiili on muuttunut mökkikaupoissa

Venäläisten vapaa-ajan kiinteistöjen ostot ovat tasaantuneet huippuvuosista ja viimevuosina kiinteistöostoissa on selvästi havaittavissa asiakasprofiilin muutos, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty selvitys. Venäläiset eivät etsi ainoastaan suuria ja kalliita, vaan myös vaatimattomampia ja hintatasoltaan alhaisempia vapaa-ajan asuntoja. Loppumaisillaan olevassa hankkeessa on selvitetty venäläisten kiinteistöomistukseen perustuvaa vapaa-ajan asumista Etelä-Savossa.

Etelä-Savossa venäläisten kysyntä keskittyy etenkin Savonlinnan seudulle, kun vastaavasti suomalaisten osalta vapaa-ajan asuntojen suurin kysyntä keskittyy Mikkelin seudulle. Rajanläheisyys ja vesistöt vaikuttavat siihen, mistä venäläiset ostavat kiinteistöjä. Venäläisten kiinteistöt sijaitsevat myös keskimäärin lähempänä palveluita verrattuna alueen kaikkiin vapaa-ajan asuntoihin.

Hankkeen tutkijat Maija Sikiö ja Olga Lipkina arvioivat, että kiinteistöostojen tulevaisuuteen vaikuttavat monet tekijät, joihin on vaikea vaikuttaa Etelä-Savon tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi poliittinen tilanne, mahdolliset ulkomaalaisiin kohdistuvat rajoitukset ostaa kiinteistöjä, muiden maiden ja alueiden tarjonta sekä Suomen imago.

Etelä-Savossa on toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomen maakunnista, mikä tekee siitä yhden Suomen merkittävimmistä vapaa-ajan asumisen kohdealueista. Ulkomaalaisten kiinnostus kiinteistöjen hankkimiseen Suomesta on kasvanut voimakkaasti kiinteistökauppojen vapauduttua vuoden 2000 jälkeen. Kasvua selittävät etenkin venäläisten tekemät kiinteistökaupat. Suurin osa venäläisten tekemistä kiinteistökaupoista on keskittynyt Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

Lue aiheesta lisää yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tutkimussivustolta.

>> Tutkimusuutisiin

 

 

Lisätietoja:

Maija Sikiö, Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden laitos, puh. 050 340 9183, maija.sikio(at)uef.fi

Olga Lipkina, Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, puh. 050 577 2006, olga.lipkina(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin