Valtakunnalliset rapupäivät Kuopiossa: Keskeisenä puheenaiheena vieraslajien leviämiseen liittyvät riskit

Valtakunnallisten rapupäivien kantavaksi teemaksi nousivat vieraslajit. Kuopiossa 14. marraskuuta järjestetyn tapahtuman puheenvuorojen punaisena lankana oli varovainen suhtautuminen raputalouden uhkiin eli haitalliseen vieraslajiin täplärapuun ja rapuruttoon Pohjoismaissa. Tapahtumaan osallistui asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Saksasta.

Tutkija Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta esitteli uusia tuloksia täpläravun ja rapuruton suhteesta. Täpläravun kuolevuus rapuruttoinfektioon on selvää ja rapurutto tappaa täplärapuja jo pienellä itiöannoksella. Rapuruton saanut täplärapu voi sairastua myös pyrstöjalkatautiin, joka on tavattu runsaasti ainakin suomalaisista ja ruotsalaisista täplärapukannoista. Uhkana on, että täplärapu sekä sen kantama rapurutto leviävät jokirapuihin tai terveisiin täplärapukantoihin.

– Suomalaisten täplärapukantojen romahduksista ja isoista kannanvaihteluista on vihdoinkin saatu tietoa useasta eri tutkimuslaitoksesta, kertoi tutkija Jussila.

Tilaisuudessa esiteltiin Itä-Suomen yliopiston ja Hämeen kalatalouskeskuksen selvitys Kanta-Hämeen täplärapukantojen romahduksesta ja voimakkaista kannanvaihteluista, joita on todettu Kanta-Hämeessä ainakin 30 täplärapuvedessä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuoton heikentymisen vuoksi esimerkiksi Kanta-Hämeen kaupallinen täplärapujen keräysrinki on lopetettu.

Toisaalta ilmastonmuutos voi saada aikaan kannanvaihtelujen lisäksi täplärapukannan tuoton lisääntymisen ja siten vahvistaa lähialueen työllisyyttä. Täpläravun merkitystä lähialueen taloudelle esitteli tutkija Timo Ruokonen Pyhäjärvi-instituutista. Esimerkkinä oli Säkylän Pyhäjärvi.

Ruotsissa on jo vuosikymmenen ajan oltu huolestuneita täplärapukantojen romahduksista ja tuoton hiipumisesta. Tutkija Lennart Edsman Ruotsin maatalousyliopistosta kertoi täpläravun tilanteesta Ruotsissa. Rapurutto ja erikoiset sääolot ovat merkittäviä syitä täplärapukantojen romahduksen taustalla, mutta eivät selitä koko tilannetta.

– Syyt täplärapukantojen tuoton vaihteluun ja romahduksiin ovat monimutkaiset ja tilanteen ymmärtämiseen tarvitaan paljon lisää tutkimusta. On kuitenkin selvää, että täpläravun levittäminen uusiin vesiin johtaa usein vaikeuksiin, sanoi Edsman.

Saksassa ravuilla käydään lemmikkikauppaa, jossa asiakkailla on mahdollisuus valita akvaariolemmikki noin 120 eri rapulajista. Koblenz-Laudaun yliopiston tutkijan Jörn Panteleitin mukaan on havaittu, että useat näistä lajeista kantavat rapuruttoa ja aiheuttavat välittömän uhkan eurooppalaisille ravuille, jos ne päästetään luontoon.

Valtakunnalliset rapupäivät toteutti Itä-Suomen yliopiston Life+ Rapukamu-hanke yhteistyössä Raputietokeskus ry:n kanssa. Tavoitteena oli pohtia, miten tutkimustietoa voitaisiin soveltaa raputalouden ongelmien ratkaisuun.

Lisätietoja:
Japo Jussila, p. 040 5428 982, japo.jussila (at) uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin