Uusia tutkijatohtoreita terveyden tutkimuksen alalle

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt tutkijatohtorin rahoituksen kahdelle Itä-Suomen yliopiston tutkijalle, joiden tutkimuskohteina ovat post-traumaattinen epilepsia sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

A.I. Virtanen -instituutissa työskentelevä nuorempi tutkija Xavier Ekolle Ndode-Ekane tarkastelee tutkimuksessaan aivovamman aiheuttamaa T-soluinvaasiota aivoissa, sen vaikutusta epilepsian kehittymiseen ja mahdollisuuksia ehkäistä epilepsiaa siihen vaikuttamalla.

Aivovammat ovat yleisyydessään "hiljainen epidemia". Post-traumaattinen epilepsia (PTE) on yleinen aivovamman seuraus ja se on usein hoitoresistentti. Siksi PTE:n estäminen on yksi epilepsiatutkimuksen tärkeä tavoite. Tämä edellyttää epilepsiaan johtavien mekanismien tunnistamista. Lähtökohtana tutkimuksessa on havainto, että aivovamma aiheuttaa T-solujen kulkeutumisen veriaivoesteen läpi aivoihin. Tutkimushypoteesin mukaan aivovammaan liittyvä epileptiforminen aktiviteetti edesauttaa T-soluinvaasiota. Tämä johtaa patologian pahenemiseen ja epilepsian kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitetään, mikä on aivovamman jälkeisen T-soluinvaasion aikaikkuna aivoissa, lisääkö post-traumaattinen epileptiforminen aktivaatio T-soluinvaasiota, mikä on uPAR-aktivaation vaikutus T-soluinvaasioon ja parantaako T-soluinvaasion vähentäminen aivovamman ennustetta. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan, onko T-solumobiliteettiin vaikuttaminen järkevä hoitostrategia, jolla PTE estyy ja aivovamman ennuste paranee.

Nuorempi tutkija Jenni Küblbeck farmasian laitokselta kehittää selektiivisiä tumareseptori CAR:n ligandeja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden tutkimukseen ja hoitoon.

Tyypin 2 diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti eivätkä nykyiset lääkehoidot pysty täysin estämään niihin liittyviä hengenvaarallisia komplikaatioita. Viimeaikaiset eläinkokeet osoittavat, että tumareseptori CAR osallistuu energia-aineenvaihdunnan säätelyyn. Lajien väliset erot ja ihmisen CAR-reseptoriin selektiivisesti sitoutuvien aineiden, ligandien, puuttuminen kuitenkin estävät tulosten yleistämisen ihmisiä koskevaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia ihmisen CAR:n ligandeja käyttämällä erilaisia molekyylibiologisia ja molekyylimallinnuksen tekniikoita. Kehitettyjen ligandien avulla voidaan selvittää tarkemmin CAR:n roolia ihmisen energia-aineenvaihdunnassa. Näiden prosessien parempi tunteminen voi myös mahdollistaa CAR-selektiivisten ligandien kehittämisen diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon.

Molemmille myönnettiin 280 000 euron rahoitus kolmivuotiselle tutkijatohtorikaudelle.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta valitsi kaikkiaan 16 uutta tutkijatohtoria 130 hakijan joukosta. Tutkijatohtorikausi mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöitymisen ja itsenäistymisen ammattitutkijoiksi.

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin