Uusia terveyden tutkimuksen akatemiahankkeita Itä-Suomen yliopistoon

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä 1 350 000 euron rahoituksen kolmelle Itä-Suomen yliopiston akatemiahankkeelle. Hankkeet liittyvät maksasyövän, valtimonkovettumataudin ja aivoinfarktin hoitoon. Akatemiahankerahoitus on nelivuotinen.

Uusia  yhdisteitä maksasyöpään

Professori Antti Poson johtama hanke farmasian laitoksella sai 450 000 euron rahoituksen. Poson johtamassa akatemiahankkeessa kehitetään kokonaan uudenlaista menetelmää erityisesti maksasyöpään tehoavien lääkeaineiden kehittämiseksi.

Saksalaisen Tübingenin yliopiston kanssa yhteistyössä haetaan luonnollisten syöpämallien, geenien hiljentämiseen perustuvan seulonnan ja tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun avulla uusia yhdisteitä maksasyöpää vastaan. Käytettävää menetelmää on testattu onnistuneesti professori Poson ja Tübingenin yliopistosairaalan professori Lars Zenderin yhteisprojektissa akuutin maksavaurion hoitoon tarkoitetun lääkeaineen kehittämisessä. Alustavissa tutkimuksissa on myös onnistuttu löytämään kaksi erittäin lupaavaa uutta kohdetta maksasyövän hoitoon ja lisäksi näihin kohteisiin on pystytty kehittämään ensimmäiset molekyylit. Löytyneet uudet yhdisteet ovat osoittautuneet myös tehokkaiksi niin soluviljelmillä kuin vivo -testeissäkin.

Nrf2-tekijän rooli valtimonkovettumataudissa

Tutkimusjohtaja Anna-Liisa Levonen A.I. Virtanen -instituutista sai 450 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle, jossa tutkitaan Nrf2-transkriptiotekijän kudosspesifistä roolia valtimonkovettumataudissa.

Hapen reaktiiviset metaboliitit vaikuttavat useiden rappeuttavien sairauksien, kuten valtimonkovettumataudin syntyyn. Lisääntynyttä hapetusstressiä tasapainottaa elimistön sisäsyntyinen antioksidanttipuolustus, jonka keskeinen säätelijä on transkriptiotekijä Nrf2. Tämä on motivoinut Nrf2-tekijää aktivoivien lääkeaineiden kehitystyötä. Nrf2-tekijän merkitys valtimonkovettumataudissa on epäselvä. Akatemiahankkeessa selvitetään verisuonten sisäkerroksen endoteelisolujen ja maksan Nrf2-tekijän vaikutusta valtimonkovettumataudin syntyyn hiirimallissa.

Tutkimuksista syntyvät tulokset tuottavat uutta tietoa Nrf2-tekijän merkityksestä rasva-aineenvaihdunnassa ja valtimonkovettumataudissa. Koska Nrf2-tekijää aktivoivat lääkeaineet on tarkoitettu kroonisten sairauksien hoitoon, niiden metabolia- ja verisuonivaikutukset on tärkeää selvittää prekliinisissä malleissa, jotta voidaan ennustaa niiden tehoa ja turvallisuutta pitkäaikaisessa käytössä.

Immuunivasteeseen vaikuttava hoito aivoinfarktille?

Professori Jari Koistinaho A.I. Virtanen -instituutista sai 450 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle, jossa tutkitaan aivoinfarktin immunologista säätelyä.

Aivoinfarkti on yleinen ja vakava sairaus. Sille ei ole muuta tehokasta lääkehoitoa kuin liuotushoito, jota voidaan käyttää noin viidelle prosentille potilaista.

Immuunijärjestelmä on voimakkaassa vuorovaikutuksessa aivojen kanssa aivoinfarktin aikaan. Immuunijärjestelmän Th1-solut lisäävät aivojen tuhoisaa inflammaatiota, kun taas Th2-solut vähentävät sitä. Th2-vaste ja sitä vastaava aivojen mikrogliasolujen M2-vaste voisivat suojella aivoja infarktissa. Tutkijat ovat pilottitutkimuksessa osoittaneet, että eräät biologiset molekyylit suuntaavat aivoinfarktissa immuunijärjestelmää suojaavaan Th2- ja M2 -suuntaan. Akatemiahankkeessa tutkitaan harmaan aivoalueen ja valkoisen aivoalueen aivoinfarkteissa IL-33:n tehoa. Huomioon otetaan erityisesti immuunivasteen suojaava muutos sekä potilaan ikä ja sukupuoli, joilla on osoitettu olevan suuri merkitys aivoinfarktin vaurion asteeseen ja tulehdukseen. IL33-molekyylin aikaansaamat Th2- ja M2- vasteet saattavat olla pohja uudenlaisen aivoinfarktin hoidon kehittämiseen.

Terveyden tutkimuksen toimikunta myönsi rahoitusta kaikkiaan 33 korkeatasoiselle akatemiahankkeelle. Rahoitusta hankkeisiin oli käytettävissä 14,1 miljoonaa euroa. Rahoituksen sai 15 prosenttia hakijoista. Hakemusten määrä kasvoi 9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Akatemiahanke on Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, joka tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön ja tutkimukselliseen riskinottoon. Suuri osa rahoitetusta tutkimuksesta toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkijalähtöinen hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen, monimuotoisuuden ja tutkimuksen vapauden. (Lähde: Suomen Akatemia)

Lisätietoja Itä-Suomen yliopiston akatemiahankkeista:

Professori Antti Poso, p. 0403552462, antti.poso (at) uef.fi

Tutkimusjohtaja Anna-Liisa Levonen, p. 0403589907, anna-liisa. levonen (at) uef.fi

Professori Jari Koistinaho, p. 0403552427, jari.koistinaho (at) uef.fi

Suomen Akatemian tiedote

 

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin