Uudenlaisen hyvinvointikulttuurin edelläkävijöitä? - Maaseudun paikallisia palvelujärjestelmiä tutkitaan Itä- ja Länsi-Suomessa

Paikalliset hyvinvointijärjestelmät ovat kehittymässä eri puolella Eurooppaa keskeiseksi ratkaisumalliksi hyvinvointivaltion haasteisiin. Juuri alkaneessa tutkimushankkeessa selvitetään, voisivatko Keski- ja Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun maaseudulla syntyneet paikalliset hyvinvointijärjestelmät olla edelläkävijöitä uudenlaiselle paikkaperustaiseen kehittämiseen rakentuvalle hyvinvointikulttuurille.

Suomessa suunnitelma sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä viiden erityisvastualueen (erva-alue) pohjalle kasvattaa painetta hyvinvoinnin tarkasteluun paikallistason näkökulmasta. Erityisesti Suomen maaseutualueilla on viriämässä vaihtoehtoisia ja uudistamistyötä täydentäviä toimintamalleja, joissa lähtökohtana ovat paikalliset tarpeet, resurssit ja eri sektoreiden kumppanuus.

Jyväskylän yliopiston alaisen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa haetaankin täsmentyvää tietoa maaseudulla jo toimivista käytännöistä, jotka rakentuvat kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden sekä sektorirajat ylittävän kumppanuuden pohjalle. Tutkimuksessa pyritään tuottamaan tietoa, jota voidaan soveltaa laajemminkin lähipalvelujen ja lähidemokratian kehittämisessä.

Tutkimushankkeessa Maaseudulle rakentuvat paikalliset palvelujärjestelmät – tutkimus arjen sujuvuutta tukevista lähipalvelumalleista Länsi- ja Itä-Suomessa paikallista hyvinvointijärjestelmää tarkastellaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoista koostuvana sekoituksena, joka tukee alueella asuvien ihmisten arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Toiminnot voivat olla niin palveluja kuin yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevia toimia. Paikkaperustainen keskinäisen huolenpidon kulttuuri ja paikallinen solidaarisuus nähdään hankkeessa keinoiksi paikata hyvinvointivaltion uudelleen järjestäytymisen myötä syntyneitä ja syntyviä aukkoja.

Tutkimus toteutetaan monimenetelmällisenä kartoituksena ja maaseudulle jalkautuvana tapaustutkimuksena. Hanketta rahoittaa TEM/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Hankkeen ensimmäinen vaihe kestää maaliskuun loppuun 2015.

Lisätietoa:
Hankkeen tieteellinen johtaja professori Aila-Leena Matthies, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. puh. 040 742 2199, aila-leena.matthies(at)chydenius.fi
Projektitutkija Niina Rantamäki, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, puh. 040 054 6504 niina.rantamäki(at)chydenius.fi
Projektitutkija Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, puh. 050 449 4896, mari.kattilakoski(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin