Tuomioja Kuopiossa: ”Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää jatkuvaa uutta pohdintaa”

Euroopan unionin mahdollinen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on Justice and Solidarity -symposiumissa puhuneen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan merkittävä edistysaskel.

– Liittyminen tulee vahvistamaan perus- ja ihmisoikeuksien suojaa Euroopassa saattamalla EU:n oikeusjärjestelmän ulkopuolisen ihmis- ja perusoikeuksien kontrollin piiriin. Se on nähtävä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa täydentävänä perusoikeuksien suojan takeena, Tuomioja sanoi.

Kuopiossa 2. –3. syyskuuta järjestetyssä symposiumissa pureuduttiin oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden kysymyksiin useiden eri tieteenalojen näkökulmasta. Symposiumin järjestivät yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto ja Euroopan tieteiden ja taiteiden akatemia.

Tuomioja tarkasteli tapahtuman yleisötilaisuudessa pitämässään puheessa demokratian ja oikeusvaltion käsitteitä erityisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Hän muistutti, että Euroopan ihmisoikeussopimus itsessään on varsin suppea ja yleisluontoinen, joten se edellyttää jatkuvaa uutta pohdintaa ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnan kautta.

Kivijalka säröilee

Tuomiojan mukaan oikeusvaltion todellinen tilanne punnitaan vasta normien ja eriasteisten standardien täytäntöönpanon kautta.

– Tässä eurooppalainen kivijalkamme säröilee – perusta ei ole niin vahva kuin 65 vuodessa luotu sopimusjärjestelmämme antaisi olettaa.

Tuomioja piti huolestuttavana kehitystä, jossa ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon valvontaan perustettujen valvontaelimien näkemyksiä, päätelmiä ja suosituksia kyseenalaistetaan poliittisin perustein. Avoimuutta rajoitetaan ja raportoinnin kautta saatuja tietoja ja päätelmiä halutaan pitää pois julkisuudesta.

Tuomioja peräänkuuluttikin ajattelumallin muutosta.

– Pidän jokseenkin kummallisina toteamuksia, että hallitus menee puolustamaan määräaikaisraporttiaan sopimusvalvontaelimeen. Kyseessä ei ole sopimusvaltion tuomitseminen. Kyseessä on jatkuva rakentava vuoropuhelu ja riippumattoman tahon antama kannustus nostavat täytäntöönpanon tasoa entistä korkeammalle kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen.

Yhteiskunnan oltava reilu kaikille kansalaisille

Justice and Solidarity -symposium kokosi Kuopioon suuren joukon eurooppalaisia tutkijoita yhteisen teeman ympärille. Tapahtuman yleisötilaisuudessa esitelmöivät Tuomiojan lisäksi Itä-Suomen yliopistosta professorit Juha Hämäläinen, Juhani Laurinkari ja Pauli Niemelä.

Hämäläinen tarkasteli lastensuojelua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksenä. Hän hämmästeli, ettei lastensuojelun perusteluissa ole vedottu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen vaikka ajatus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on kuulunut suomalaiseen hyvinvointi-ideologiaan useita vuosikymmeniä.

Laurinkari pohti vammaisjärjestöjen roolia oikeudenmukaisuuden edistäjinä Suomessa. Hänen mukaansa vammaisjärjestöt ovat haastavassa tilanteessa, kun monia julkisen vallan hoitamia tehtäviä on sälytetty kolmannelle sektorille.

– Miten vammaisjärjestöt pystyvät tukemaan jäsenistönsä oikeudenmukaisen kohtelun toteutumista muuttuvissa olosuhteissa, mihin niiden tulee suuntautua ja miten toimia ja millainen vammaisjärjestökentän näkökulmasta olisi oikeudenmukainen yhteiskunta, Laurinkari kysyi.

Pauli Niemelä pureutui esitelmässään oikeudenmukaisen ihmiselämän rakentumiseen. Hänen mukaansa oikeudenmukaisen ihmiselämän rakentuminen tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on reilu kaikkia kansalaisiaan kohtaan.

– Jokaiselle on taattava perustarpeiden tyydytys ja itsensä toteuttaminen, Niemelä painotti.

Panelistit pohtivat suomalaisen yhteiskunnan ongelmia

Yleisötilaisuuden päättäneessä paneelissa oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden kysymyksiä pohtivat teologian maisteri Marja-Sisko Aalto, professori (emeritus) Pauli Niemelä, toimitusjohtaja Timo Niskanen, professori Heikki Patomäki, strateegikko Matti Putkonen, kehityspäällikkö Irja Sokka sekä tutkimuspäällikkö Antti Teittinen.

– Työttömyyden pitkittyminen, vuoden 1993 verouudistuksen vaikutukset, maailman veroparatiisit ja vaalirahoitus, listasi professori Heikki Patomäki, kun panelisteilta kysyttiin suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ongelmia.

Teksti: Sari Eskelinen Kuvat: Raija Törrönen
 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin