Tulevat haasteet ja mahdollisuudet esillä yliopiston vuosipäivänä

Yliopiston näkymät ja korkeakoululaitoksen tulevat haasteet ja mahdollisuudet olivat monin tavoin esillä Itä-Suomen yliopiston vuosipäivän puheissa. Yliopiston viidettä vuosipäivää vietettiin torstaina 20.3. Kuopion kampuksella.

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja, pääjohtaja Petteri Taalas palautti mieleen vuosijuhlan avauksessa yliopiston viiden vuoden taipaleen.

– Kaiken kaikkiaan voi todeta, että puitteet uudelle yliopistolle on nyt luotu. Tulevina vuosina pitää ja voidaan keskittyä laatuun ja tekemisen substanssiin. Uskon, että meillä on hyvät edellytykset menestymiseen jatkossakin, Taalas arvioi.

– Olemme haasteellisessa kilpailutilanteessa opiskelijoista, opettajista ja valtakunnan parhaista tutkijoista. Yhteistyö houkuttelevuudessa kaupunkien kanssa on tärkeää ja sitä kannattaa lisätä, Taalas sanoi.

Taalaksen mukaan yliopiston keskeinen haaste liittyy kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn eurooppalaisesta rahoituksesta.

– Haasteena on kyetä kilpailemaan menestyksekkäästi esimerkiksi maailman suurimman tutkimusrahoittajan eli Euroopan Komission tulevien vuosien rahoitushauissa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansainvälistä liikkuvuutta niin yliopistoomme kuin oman tutkijakuntamme kansainvälisen työskentelyn osalta.

Rehtori Perttu Vartiaisen mukaan juuri nyt tärkeää olisi pohtia, miten voimme käyttää tehokkaammin ne julkisen vallan rahalliset panokset, joita korkeakoululaitokseen on käytettävissä.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa yliopistoja kannustetaan työurien pidentämiseen niiden alkupäästä: miten saamme korkeakouluopiskelijat nykyistä nopeammin ja tehokkaammin aloittamaan ne opinnot, joista he myös tehokkaasti valmistuvat.

Vartiainen myöntää, että yliopistot eivät ole riittävän ponnekkaasti tarttuneet valintajärjestelmän uudistukseen. – Sen sijaan opintojen tehostamisen eteen on tehty paljon työtä, joka jää helposti valintajärjestelmän tehottomuuden vääristämien tilastojen taakse. Tilastoja vääristää koko joukko opiskelijoita, joilla ei ole tosiasiallista tarkoitusta edes tehdä sitä tutkintoa, joihin heillä on opinto-oikeus, Vartiainen totesi.

– Valintajärjestelmään kehittämisessä keskeinen kysymys on, miten saamme yhä useamman opiskelijan askeltamaan järkevästi jo aloitetuista korkeakouluopinnoista myös lähialoille tai toiseen korkeakoulutyyppiin, Vartiainen sanoi.

Vartiaisen mukaan yliopisto-opinnoissa pääsääntöinen erikoistumisvaihe voisi tapahtua vasta maisterivaiheessa, ja toisaalta maisteriopintoihin voidaan mahdollisimman joustavasti valita myös akateemisiin opintoihin kelpoisia amk-tutkinnon suorittaneita opiskelijoita.

Myös korkeakoulutuksen duaalimallin jatkoa on arvioitava uudelleen. Vartiainen on samaa mieltä ammattikorkeakoulujen rehtorien etujärjestön Arenen pari viikkoa sitten julkistaman kannanoton kanssa siitä, että jatkossa suomalaisessa korkeakoululaitoksessa pitää voida siirtyä joustavampiin rakenteisiin. Joustavuuden rinnalla hän painottaa kuitenkin työnjaon edelleen terävöittämistä.

Suomalaisen yhteiskunnan, ja myös julkisen talouden resurssien allokoinnin, näkökulmasta Vartiainen ei näe yhtään järkevää syytä, miksi ammattikorkeakoulujen roolia pitäisi kasvattaa maisteriopinnoissa tai tieteellisessä tutkimuksessa.

– Sen sijaan hyvällä yhteistyöllä tulisi mahdollistaa akateemisiin opintoihin kelpoisten ja motivoituneiden amk-tutkinnon suorittaneiden siirtyminen yliopistojen maisteriopintoihin – ja siitä eteenpäin vaikka professoriksi saakka. Terveystieteiden alalla tämä on tavanomaista, miksi se ei toimisi muillakin aloilla, Vartiainen sanoi.

Vartiainen korosti, että rakenteiden perkaamisen ja kustannussäästöjen metsästämisen rinnalla maamme tarvitsee juuri nyt uusia osaamisperustaisen kasvun eväitä.

– Suomalaisen yliopistolaitoksen tärkein tulevaisuuden kysymys on entistä vahvempi profiloituminen omiin vahvuusaloihinsa niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin.

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja, pääjohtaja Petteri Taalas, 050 563 5172

Rehtori Perttu Vartiainen, 050 301 1530

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin