Suonensisäisten huumeiden käyttäjien luottamus yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin on olematonta

Suonensisäisten huumeiden käyttäjien luottamus viranomaisiin ja kanssaihmisiin on erittäin heikkoa, osoittaa Kuopiossa tehty kyselytutkimus. Tutkimuksen mukaan he käyttävät runsaasti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja tulonsiirtoja, mutta heidän hyvinvointinsa on heikompaa kuin muun väestön. Toisaalta tutkimuksen vastaajat olivat tulevaisuuden suhteen hieman toiveikkaampia kuin väestö keskimäärin.

Kuopion kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa määrällisen tutkimuksen keinoin terveysneuvontapisteissä käyvien huumeiden käyttäjien hyvinvointia. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuopiolaisten Portti-terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä, asenteita, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kokemuksia huumeidenkäytöstä. Kyselyyn vastasi sata Portin asiakasta. Portti-terveysneuvontapisteissä käy vuosittain lähes 300 suonensisäisten huumeiden käyttäjää.

Naiset kokivat hyvinvointinsa heikommaksi

Portin asiakkaat ovat nuoria, pääosin heikosti kouluttautuneita ja usein työelämän ulkopuolella.  Kyselyyn vastanneista 80 % oli alle 36-vuotiaita. Hieman yli puolella oli vain joko peruskoulututkinto tai keskeytynyt peruskoulu. Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli työttömiä tai lomautettuja ja kaksikymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti työtilanteekseen olevansa kotona.

Kyselytutkimus osoitti, että huumeiden käyttö on hyvin sukupuolittunut ilmiö, ja eri sukupuolten välillä on merkittäviä hyvinvointieroja. Naisten yleinen hyvinvointi, yhteiskunnallinen luottamus ja taloudellinen toimeentulo olivat selkeästi heikompia kuin miehillä. Kaikkein heikoimmaksi hyvinvointinsa kokivat kotona olevat, työttömät tai lomautetut sekä työkokeilussa olevat.

Päihdetyössä tarvitaan yhden oven mallia

Kyselyyn vastanneet Portin asiakkaat käyttivät runsaasti yhteiskunnan tarjoamia palveluja. He olivat erittäin tyytyväisiä Portti-terveysneuvontapisteiden toimintaan, mutta osittain tyytymättömiä kaupungin tarjoamiin palveluihin ja tukeen. Tämä voi tutkijoiden mukaan kertoa osaltaan siitä, etteivät yksilön mieltämän avun tarpeet ja avun antamisen käytännöt välttämättä kohtaa. Toisaalta kaikki vastaajat eivät tienneet, että kaupunki rahoittaa Portin toimintaa.

Tutkimus vahvistaa osaltaan käsitystä, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarvetta niin sanotulle yhden oven mallille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tulisikin kiinnittää huomiota enemmän ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, etenkin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen piirissä, joiden asiakkaita merkittävä osa kyselyyn vastanneista oli.
– Huumeiden käyttäjät ovat palvelujen ja tulonsiirtojen aktiivisia käyttäjiä. Tämä on heidän elämäntilanteensa huomioon ottaen välttämätöntä, sillä vaihtoehtona on heitteillejättö ja pitkällä aikavälillä vielä suuremmat kustannukset. Kuten aina, keskeistä on löytää kuntoutumiseen kannustavia toimintamalleja, tutkimushankkeen johtaja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Terveysneuvontapiste Portin asiakkaat Kuopiossa -tutkimus on Kuopion kaupungin VTR-rahoitteinen ja Itä-Suomen yliopiston KWRC-rahoitteinen tutkimushanke. Se on osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan huono-osaisuuteen pureutuvaa tutkimusohjelmaa, jota Juho Saari vetää.

Tutkimusraportti:
Kristiina Laipio, Juho Saari, Kirsi Honkalampi, Pirjo Saarinen & Esko Blåfield (2014): Terveysneuvontapiste Portin asiakkaat Kuopiossa. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien hyvinvointi sekä palveluiden ja tulonsiirtojen käyttö.

Lisätietoja: professori Juho Saari, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 828 1027, juho.saari(at)uef.fi

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin