Suomalaistutkijoiden löytämä yhdiste vauhdittaa syöpälääkkeiden kehitystä

VTT:n, Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat löytäneet aiemmin tuntemattoman Cent-1-molekyylin, jolla on syöpäsoluja tuhoava ominaisuus. Samalla tutkimuksessa osoitettiin, että tietokoneavusteista ja solubiologista yhdisteseulontaa yhdistämällä voidaan tunnistaa aiempaa nopeammin ja halvemmin uusia lääkeainekandidaatteja.

VTT:n johtavan tutkijan Marko Kallion vetämässä tutkimusprojektissa pyrittiin edistämään lääkekehitysprosessia tunnistamalla uusia yhdisteitä, joilla olisi samanlainen sitoutumiskyky ja solutason vaikutus, mutta erilainen kemiallinen rakenne kuin käytössä olevilla tai kehitettävillä lääkeaineilla. Itä-Suomen yliopistosta tutkimukseen osallistui professori Antti Poso farmasian laitokselta. Tutkimuksessa yhdistettiin tietokonepohjainen ja solukokeellinen lääkeaineseulonta, joka menetelmänä voi merkittävästi nopeuttaa lääkekeksintää tulevaisuudessa ja siten alentaa lääkkeiden kehityskuluja. Todennäköisyys sille, että menetelmän avulla tunnistetut uudet yhdisteet ovat patentoimattomia, on hyvä. Tutkijat tunnistivat Cent-1-molekyylin 65 000 yhdisteen tietokoneavusteisen seulonnan ja 150 parhaan yhdisteen solutason kokeiden jälkeen. Cent-1-molekyyli tuhoaa syöpäsoluja samankaltaisen mekanismin kautta kuin kaupallisessa kehityksessä oleva Rigosertib-lääkeaine. Cent-1-yhdisteen kemiallinen rakenne kuitenkin poikkeaa Rigosertib- lääkeaineesta mahdollistaen sen erillisen jatkokehittämisen. Merkittäväksi suomalaistutkimuksen tekevät myös havainnot, jotka viittaavat siihen, että Rigosertib-lääkeaine ei salpaa oletettuja kohdegeenejä, vaan sen molekyylitason vaikutusmekanismin voidaan epäillä olevan jokin toinen. Syövän lääkekehitykseen liittyvä tutkimus on julkaistu Molecular Cancer Therapeutics-lehdessä huhtikuussa 2014. Uusien lääkkeiden kehittäminen on hidas ja kallis prosessi. Lääkekehitykseen kuluu aikaa 10-15 vuotta ja kustannukset ovat useita satoja miljoonia euroja. Lisäksi riskit uusien lääkeaineiden käyttökelpoisuudesta, terapiatehosta ja markkinaosuudesta realisoituvat tavallisesti vasta kehitystyön loppuvaiheessa. (Lähde: VTT) Lisätietoja: Professori Antti Poso, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2462 Johtava tutkija Marko Kalllio, VTT, p. 020 722 2810

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin