Suomalaisessa ruoka-avussa 1,7 miljoonaa ruoanjakelukertaa vuodessa

Ruoka-aputoiminta kattaa lähes koko Suomen, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore kyselytutkimus. Maassamme on 226 kuntaa, joissa ruoka-apua oli saatavilla vähintään yhtenä päivänä vuoden 2013 aikana. Tämän lisäksi kunnat ja seurakunnat myönsivät maksusitoumuksia kauppoihin.

Viime vuonna ruoka-apua otti vastaan säännöllisesti 12 600 henkilöä ja epäsäännöllisesti 9 500 henkilöä. Kaikkiaan ruoanjakelukertoja oli 1,7 miljoonaa, näistä vakiokävijöiden osuus oli 1,2 miljoonaa. Jaetun ruoan keskihinta oli 27 euroa hakijaa ja hakukertaa kohden.

Itä-Suomen yliopiston Leipäjonot Suomessa -tutkimuksessa selvitetään ensimmäistä kertaa laajemmin suomalaisen ruoka-aputoiminnan organisoitumista. Tutkimus osoittaa, että suomalainen ruoka-avun kenttä on paljon leipäjonoja laajempi ja monimuotoisempi ilmiö. Ruoka-avun jakelua on säädelty vain vähän, ja se nojaa yksittäisten toimijoiden aktiivisuuteen ennemmin kuin laajaan yhteistoimintaan. Leipäjonot ja ruoka-apu laajemmin ovat yksi suomalaisen huono-osaisuuden ilmentymistä.

Tutkimuksessa selvitettiin syksyllä 2013 ruoka-avun organisoitumista Suomessa verkkopohjaisella kyselyllä, johon vastasi 171 ruoka-aputoimijaa Helsingistä Pelkosenniemelle. Kyselyn lisäksi haastateltiin syvemmin 20 ruoka-aputoimijaa paikan päällä kymmenessä kunnassa. Ruoka-avun toimintakenttää ja organisoitumisen eri puolia myös valokuvattiin 20 toimipaikassa kuvaamatta itse ruokaa jonottavia ihmisiä.

Seurakunnat suurin toimija

Arviolta lähes 200 evankelis-luterilaista seurakuntaa jakoi ruokaa vuonna 2013, joten yhdessä ne olivat Suomen suurin ruoka-aputoimija. Lisäksi seurakunnat tekivät yhteistyötä useiden muiden ruoka-aputoimijoiden kanssa. Muita toimijoita ruoka-avun kentällä olivat muut uskonnolliset yhteisöt ja tausta-aatteeltaan hengelliset toimijat sekä suuret kattojärjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö.

Ruoka-aputoimijat jakoivat ruokaa pääsääntöisesti viikoittain, mutta lisäksi suurempia EU-ruokajakoja oli kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Valtaosa kyselyyn osallistuneista toimijoista jakoi EU-ruokaa. Se muodosti usein pohjan jaettavalle ruokakassille, jota täydennettiin kaupoista saadulla lahjoitusruoalla ja ostetuilla elintarvikkeilla. EU-ruoka on ollut osaltaan vakiinnuttamassa suomalaista ruoka-apua.

Tarvetta laajemmalle yhteistyölle?

Ruoka-avun toimijoilla on toimipaikkakohtaisesti selkeitä yhteisiä päämääriä ja me-henkeä. Silti vain muutamat toimijat ovat luoneet omaa järjestöään laajempia toimintamalleja ja yhteistyötä muiden ruokaa jakavien toimijoiden kanssa. Sopimukset ja laaja yhteistoiminta kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistoiminnassa kertovat kuitenkin suomalaisen kansalaisyhteiskunnan elinvoimasta.

Leipäjonot Suomessa - tutkimuksen vetäjä, tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta herättelee kysymystä siitä, tulisiko ruoka-avun kenttää organisoida nykyistä systemaattisemmaksi kokonaisuudeksi, etenkin jos jaettavaa ruokaa on tarjolla jatkossakin, erityisesti kauppojen laajan ruokahävikin vuoksi.

– On myös tärkeää pohtia, kuinka julkinen valta voisi ottaa vastuutaan takaisin ja osoittaa selkeämmin, että on tärkeää auttaa kaikista heikko-osaisimpia. Pitäisikö myös avustustoimijoiden keskittää ruoka-aputoimintaansa esimerkiksi yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen kanssa enemmän ihmisten muuhun auttamiseen, kuin vain hetkellisen avun jakamiseen, Ohisalo pohtii.

Leipäjonot Suomessa -tutkimushanke on osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan huono-osaisuuteen pureutuvaa tutkimusohjelmaa, jota johtaa professori Juho Saari. Parhaillaan tutkitaan myös ruoka-avussa käyvien ihmisten koettua hyvinvointia, palveluiden ja tulonsiirtojen käyttöä sekä asenteita. Huono-osaisin Suomi -tutkimushanketta rahoittaa Kunnallisalan Kehittämissäätiö, ja aineistona on lähes 3 500 ruoka-avussa käyvän ihmisen lomakehaastattelut. Tutkimus valmistuu vuoden 2014 lopussa.

Lisätietoja:
Tutkija, projektipäällikkö Maria Ohisalo, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 374 4219, maria.ohisalo(at)uef.fi

Professori Juho Saari, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 828 1027, juho.saari(at)uef.fi

Raportti on luettavissa verkossa: https://www.ray.fi/sites/default/files/emmi_mediabank/Raportti_Avun_tilkkutakki_2014.pdf

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2014

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin